ruotsalaisosuus on suuri haaste Salon uudelle kaupungille. Siis yksi sadasta salolaisesta on merkannut itsensä ruotsinkieliseksi jolloin Salolle tulee huomattavia lisätöitä ja suomalaisille veronmaksajille suuria lisäkustannuksia.
Wallin: Kaksikielisyys haaste Suur-Salolle
- Suur-Salon ruotsinkielisten asukkaiden asema ja palvelutarve on tulevalle kaupungille tärkeä haaste, toteaa Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ministeri Stefan Wallin kolumnissaan tämän päivän Salon Seudun Sanomissa. Tulevalla kaupungilla tulee olemaan 54 000 asukasta, joilla yli viidellä sadalla on äidinkielenään ruotsi.Wallin haluaa keskustelussa nostaa kaksikielisen Lohjan esille hyvänä esimerkkinä. Kaupungin kaksikielisyys ei perustu lain vaatimuksiin, sillä ruotsinkielisten asukkaiden määrä ei ole tähän riittävä. Lohja anoi itse 90-luvulla Lohjan kaupungin ja kunnan yhdistyessä valtioneuvostolta kaksikielisen kaupungin asemaa. Kaupungin kaksikielisyyttä jatkettiin vuonna 2001 kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä. Lohja on perustellut kaksikielisyyttään seudun historialla ja kaupungin vetovoimalla.
- Lohja on omalta osaltaan todennut, että kaksikielisyydellä on merkitystä, kun pyritään houkuttelemaan uusia asukkaita kaupunkiin. Kaksikielisyys edistää myös yhteistyötä kaksikielisten naapurikuntien ja kaupunkien kanssa. Tuleva Suur-Salo on kaksikielisyyden näkökulmasta periaatteessa samassa tilanteessa kun Lohja. Alueella on historiallisesti asunut sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Särkisalon kunta on kaksikielinen ja määrällisesti kaupungissa tulee siis asumaan puoli tuhatta ruotsinkielistä. Suur-Salolla tulee myös olemaan ruotsinkielisiä naapureita kaupungin molemmin puolin, toteaa Wallin.
Wallin korostaa, että tulevalla Suur-Salon kaupungilla on historiallinen ja myös kielilain mukainen velvollisuus järjestää ruotsinkielisille asukkaille palvelua äidinkielellään. Lohjalla tämä on hoidettu rakentavassa hengessä. Kaupunki on osallistunut kielipalvelusitoumusprojektiin, jossa kuntalaisille on tiedotettu, mitä kielellisiä palveluja he voivat odottaa kunnalliselta toiminnalta. Wallin kehottaa tulevan kaupungin päättäjiä ottamaan ruotsinkielisten asukkaiden palvelutarpeet vastaan positiivisena haasteena.
- Lohjan esimerkki osoittaa, että kaksikielisyys voi olla kaupungille imagoa ja kilpailukykyä edistävä tekijä, joka samalla huomioi vähemmistönryhmän palvelutarpeet. Näitä hyötyjä voisi myös tuleva Suur-Salo saada, toteaa Wallin.
Wallin: Kaksikielisyys haaste Suur-Salolle
- Suur-Salon ruotsinkielisten asukkaiden asema ja palvelutarve on tulevalle kaupungille tärkeä haaste, toteaa Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ministeri Stefan Wallin kolumnissaan tämän päivän Salon Seudun Sanomissa. Tulevalla kaupungilla tulee olemaan 54 000 asukasta, joilla yli viidellä sadalla on äidinkielenään ruotsi.Wallin haluaa keskustelussa nostaa kaksikielisen Lohjan esille hyvänä esimerkkinä. Kaupungin kaksikielisyys ei perustu lain vaatimuksiin, sillä ruotsinkielisten asukkaiden määrä ei ole tähän riittävä. Lohja anoi itse 90-luvulla Lohjan kaupungin ja kunnan yhdistyessä valtioneuvostolta kaksikielisen kaupungin asemaa. Kaupungin kaksikielisyyttä jatkettiin vuonna 2001 kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä. Lohja on perustellut kaksikielisyyttään seudun historialla ja kaupungin vetovoimalla.
- Lohja on omalta osaltaan todennut, että kaksikielisyydellä on merkitystä, kun pyritään houkuttelemaan uusia asukkaita kaupunkiin. Kaksikielisyys edistää myös yhteistyötä kaksikielisten naapurikuntien ja kaupunkien kanssa. Tuleva Suur-Salo on kaksikielisyyden näkökulmasta periaatteessa samassa tilanteessa kun Lohja. Alueella on historiallisesti asunut sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Särkisalon kunta on kaksikielinen ja määrällisesti kaupungissa tulee siis asumaan puoli tuhatta ruotsinkielistä. Suur-Salolla tulee myös olemaan ruotsinkielisiä naapureita kaupungin molemmin puolin, toteaa Wallin.
Wallin korostaa, että tulevalla Suur-Salon kaupungilla on historiallinen ja myös kielilain mukainen velvollisuus järjestää ruotsinkielisille asukkaille palvelua äidinkielellään. Lohjalla tämä on hoidettu rakentavassa hengessä. Kaupunki on osallistunut kielipalvelusitoumusprojektiin, jossa kuntalaisille on tiedotettu, mitä kielellisiä palveluja he voivat odottaa kunnalliselta toiminnalta. Wallin kehottaa tulevan kaupungin päättäjiä ottamaan ruotsinkielisten asukkaiden palvelutarpeet vastaan positiivisena haasteena.
- Lohjan esimerkki osoittaa, että kaksikielisyys voi olla kaupungille imagoa ja kilpailukykyä edistävä tekijä, joka samalla huomioi vähemmistönryhmän palvelutarpeet. Näitä hyötyjä voisi myös tuleva Suur-Salo saada, toteaa Wallin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja törkeää, että Suomessa voidaan julistaa kaupunkeja kaksikielisiksi, vaikka lain mukaan tähän ei olisi mitään
tarvetta, mutta näköjään RKP:n mielipide menee aina laillisuuden edelle.Historialla ja millään vetovoimaisuudella ei voida perustella kaksikielisyyttä, joka maksaa miljoonia vuosittain suomenkielisille
veronmaksajille.RKP:n linja on mennyt entistäkin röyhkeämmäksi vuosi vuodelta, kun pakkoruotsin ja kaksikielisyyden järjettömyydestä on alettu puhua entistä enemmän.
Wallin varmaan kannattaa, että Helsinki, Espoo ja Vantaa muutetaan virallisesti monikielisiksi, koska täällä on muukielisiä jo paljon enemmän kuin ruotsinkielisiä.
Siis kaikki kaupungin palvelut on tarjottava myös saameksi, romaniksi, venäjäksi, somaliksi, viroksi, turkiksi, jne
Ja ilman muuta kaikkien on pääkaupunkiseudulla pakolla opiskeltava myös noiden vähemmistöjen kielet.
Eikö niin, RKP ja Wallin. Monikielisyys on suurempaa rikkautta kuin kaksikielisyys. Kaikki kipin kapin kielikursseille! Monikielisyys saa maksaa, RKP on sitä mieltä, eikö totta?
Nuo 500 salolaista surua osaavat kaikki hyvää suomea.
Kuitenkin pitää rakentaa tuplapalvelut heitä varten!
Härskiä svekoilua kokonaisedun kustannuksella....
Jos Salolaiset ovat niin tyhmiä, että valitsevat valtuustoon tyyppejä, jotka 1 %:n vuoksi pitävät koko kaupungin kaksikielisenä, on se salolaisten oma asia. Kyllähän kunnissa tyhmenpääkin tehdään. Turussakin tehtiin 70-luvulla taidetta paikkaan, johon sitä ei olisi pitänyt ja tässä on tulos, eli silta romahtamassa.
Näistä kaikista typeryyksistä maksaa veronmaksaja.
On outoa, että Salon Seudun Sanomat on varannut yhdelle puolueelle vakituisen palstatilan.
Enestam ja Wallin saavat levittää propagandaansa lehdessä ilman, että lukijoille annetaan mahdollisuus kommentoida tai mitenkään tuoda julki omia mielipiteitä.
RKP luo sinnikkäästi yhtenäistä Svenskfinlandia ja silloin on oleellista saada Salo mukaan ruotsalaiseen alueeseen.
Tätähän nämä Ruotsin mieliset haluavat, että suomi ruotsittuu, olisi lääpällää Ruotsia kohti.
Vähän samoin kun puhuttiin suomettumisesta, kun piti mielistellä RYSSÄÄ.
Ruotsin siirtomaan (Suomen) vallanpitäjän perilliset yrittää vieläkin pitää vallastaan kiinni.
Me emme ole ruotsalaisia, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia
MENKÄÄ RANTAROSVOT RUOTSIIN JOS EI SUOMESSA KELPAA OLLA SUOMALAINEN JA SUOMEN EDUN MUKAAN JA VIEKÄÄ ROMANIT, SOMALIT MUKANANNE