Teen remonttia vanhaan rintamamiestaloon. Kaikki menee uusiksi. Kunhan kevät tulee ja maa sulaa ajatuksenani on tehdä salaojitus ja sadevesiviemäröinti. Miten maadoitukset kannattaa tehdä ja mnkälaisella kaapelilla se tehdään? Sähköasennukset tulee sitten myöhemmässä vaiheessa tekemään asennusfirma. Voin kai itse tehdä tuon kaapelin maahan asentamisen?
Maadoituksista
JaskaJokunen kerta
72731
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voit Toki!
Varta vasten tähän tarkoitukseen myydään maadoituskaapelikieppejä! Se on puhdasta kuparia ja pinta-alaltaan 16mm2, 25 metriä pitkä. Jos sinulla on hiekka-/sorapohjainen tms. maaperä, niin suosittelen ostamaan kaksi kieppiä.
Maadoituksen on oltava vähintään tuo 25m maan alla. Se tulee asentaa vähintään 70cm:n syvyyteen maan pinnasta. Ei ole merkitystä kaapelin reitillä että miten se siellä menee. Suosittelen sellaista hyväksi tavattua tapaa jossa kiepin molemmat päät tulevat maadoitusliittimelle siihen seinän viereen, eli tekee silmukan. Jos joskus teet kaivantoa tms. jossa maadoituskaapeli katkeaa, niin ei sinun tarvitse hankkia katkenneen pätkän tilalle korvaavaa kuparimäärää vaan sen silmukan toinen pää on edelleen kytkettynä talon maadoitukseen.
Tuo 70cm on tärkeä myös olla se 70cm syvällä, sillä jos joskus tulee lisää kaapelia maan alle, niin muu kaapelointi kaivetaan yleensä 40cm syvyyteen. Tällä turvataan maadoituskaapelointi.
Lisäksi tarvitset vielä tuon em. maadoitusriman/-liittimen johon ne maadoitukset sitten loppupeleissä kytketään.
hoituu samalla ku kompastus ensimmäissen kantoon. Eli suomeksi unohda koko juttu ku et tunne asiaa.
on vetaista 16mm2 kirkas kupari talon ympäri ja kaivannon pohjalle vanhaa maata vasten. Eikä mitään jatkoksia maan alle. Mittaa talon ympärys ja hanki tarvittava kupari määrä siten, että riittää sinne sähkökeskuksen potentiaalintasauskiskolle asti molemmat päät. Se matka jonka kuparinpäät yhdessä nousevat montusta keskukselle, olisi hyvä vetää kummatkin siltä matkalta omille putkille. Syy: jotta pystyy myöhemmin mittaamalla tarkistamaan, onko lenkki ehjä vai katkennut. Jos ne ovat kiinni toisissaan, silloin ei pysty tietämään onko lenkki ehjä.
Digikameralla otat dokumenttikuvat kaikesta, jonka piilotat maan alle. Lisää myös mahdollista talon myynti arvoa.
Hyvä ohje. Paremmin en tuota kiteyttäisi. Tuo on se paras vaihtoehto.
Mutta nyt kun ollaan keskustelupalstalla niin pieni kommentti, ei siis ohje, lupa tai muu. :)
Mitä merkitystä on sillä jos lenkki katkeaa? Se ei huononna maadoitusta vaikka lenkki katkeaa. Edeleen määräyksissä sallitaan kaksi 25 m pitkää vaakaelektrodia, tai vaikka nousukaapelin kanssa samaan ojaan yksi 25m vaakaelektrodi.
No tää on tätä juupas / eipäs keskustelua.
Kuten sanoin ammattioteella antoi todella hyvän ohjeen.
Miten maadoituksen määräystenmukaisuus todetaan, mikä on mittausmenetelmä ? Paljonko saa olla enintään ohmeja?
Maadoitusresistanssin mittaamiseen on käytettävissä useita eri menetelmiä.
Tavallisesti maadoitusresistanssi mitataan syöttämällä mitattavan maadoituselektrodin kautta virtaa ja mittaamalla tämän jälkeen maadoituselektrodin yli vaikuttava jännite. Virran ja jännitteen avulla voidaan laskea maadoitusresistanssi yhtälöstä
R = U/I
Virta jakautuu maadoituselektrodista siten, että virran tiheys on suurin välittömästi elektrodin läheisyydessä. Maahan kulkeva virta aiheuttaa maadoituselektrodin läheisyydessä jännite-eroja, jotka myös ovat suurimpia elektrodin välittömässä läheisyydessä.
Käännepistemenetelmässä mitataan suoraan resistanssiarvoja. Mitatuista resistanssiarvoista muodostetaan käyrä, jonka käännepisteestä saadaan tutkittavan elektrodin tai elektrodijärjestelmän maadoitusresistanssi. Mittaus tehdään kompensaatioperiaatteella (siltamittaus) toimivalla maadoitusresistanssin mittalaitteella. Mittauksessa käytetään mittalaitteen syöttämää vaihtojännitettä,
jonka suuruus vaihtelee mittalaitevalmistajasta riippuen välillä 100–500 V. Taajuus vaihtelee välillä 70–140 Hz.
Maadoitusresistanssilla (-impedanssilla) tarkoitetaan resistanssia, joka on mitattu maadoitusjohtimesta ja sisältää maadoitusjohtimen resistanssin sekä resistanssin maadoituselektrodin ja maan neutraalin pisteen välillä.
Maadoitusresistanssin arvo riippuu elektrodin rakenteesta ja maan ominaisresistanssista.
esim
Savi keskimääräinen 40 ohmia/m vaihteluväli 25–70 ohmia/m
Saven sekainen hiekka keskimääräinen 100 ohmia/m vaihteluväli 40–300 ohmia/m
Poistun näiltä nurkilta joten hyvät jatkot
Perustusmaadoituksen rakentamisen ohje on seuraavan sisältöinen:
1. maadoituselektrodi asennetaan anturan tai sokkelin alle rakennuksen kiertävänä, jos tämä ei ole mahdollista, kuten kysytysä tapauksessa, niin
2. maadoituselektrodi asennetaan anturan tai sokkelin viereen samoin rakennuksen kiertävänä. Koska kerran uusit salaojituksen on tämä kysymykseen tuleva vaihtoehto. Tässä tapauksessa on järkevää myös asentaa se elektrodi salaojan alapuolelle. Mikäli tämäkään ei olisi mahdollista niin
3. perustusmaadoitus tehdään jollakin noista Maisterin neuvomilla tavoilla.
Vielä vastaus tuohon jäjenpänä esitettyyn kysymykseen, että pienjänniteasennuksessa (250/440V AC) ei maadoitukselle aseteta määräyksessä mitään resistansiarvoa. Maadoituksen määräyksen mukaisuus todetaan käyttöönottotarkastuspöytäkirjalla, jossa urakoitsija vakuuttaa sen olevan kunnossa.
Olen jokusen kymmenen vuotta sitten kuunnellut SETI:n luennon, jossa mainittiin, silloisen kuluttaja maadoituksen perustuvan siihen olettamukseen, että jos linjan nolla katkeaisi niin kuluttaja maadoitukset yhdessä täyttäisivät nollajohdon puutteen. Eiköhän tuo nykyinen perustusmaadoitus pohjaudu samaan olettamukseen.