AKT lakkoilee palkan lisäksi myös muiden työntekijöiden oikeuksia vastaan.
AKT haluaa estää osa-aikaisen työvoiman käytön sekä ns. ulkopuolisen työvoiman käytön. Kyse on siis siitä että AKT haluaa estää muiden kuin omien jäsenten oikeuden tehdä työtä.
lisäksi halutaan muita kansalaisia parempaa sosiaaliturvaa. NS. muutosturva tarkoittaa että työsuhteen päätyttyä automaattisesti AKT laisen tilille ropisee liki vuoden palkka ja lisäksi velvoitetaan vielä järjestämään uudelleen koulutusta.
noin 200 000 työtöntä elää peruspäivärahalla ja on oikeutettu vain ja ainoastaan työvoimatoimistojen mielivaltaiseen kohteluun koulutuspaikkojen jaossa. pahimmillaan pakotetaan kerta toisensa jälkeen täysin hyödyttömille kursseille.
AKT on siis vaatimassa jotain mikä kuuluu vain heille ei muille.
Joten jos sopimus miljardivahinkojen välttämiseksi syntyisikin niin voiko sopimusta pitää perustuslain yhdenvertaisuus huomioiden laillisena.
Sopimus loukkaa kolmansia osapuolis: estää muiden työnteko oikeuden ja aikaan saiai eriarvoisuutta työttömyys uhan suhteen.
Lakkooikeuden väärinkäytön estävä lainsäädäntö on siis säädettävä mitä pikimmin.
Itse asiassa AKTn korvaaminen edes yhdessä suomen satamassa olisi estänyt todennäköisesti koko lakon. Joten jos AKT ei kanna vastuuta on ryhdyttävä toimiin AKT vapaiden satamien ja kuljetusten turvaamiseksi.
Piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan.
AKT haluaa estää osa-aikaisen työvoiman käytön sekä ns. ulkopuolisen työvoiman käytön. Kyse on siis siitä että AKT haluaa estää muiden kuin omien jäsenten oikeuden tehdä työtä.
lisäksi halutaan muita kansalaisia parempaa sosiaaliturvaa. NS. muutosturva tarkoittaa että työsuhteen päätyttyä automaattisesti AKT laisen tilille ropisee liki vuoden palkka ja lisäksi velvoitetaan vielä järjestämään uudelleen koulutusta.
noin 200 000 työtöntä elää peruspäivärahalla ja on oikeutettu vain ja ainoastaan työvoimatoimistojen mielivaltaiseen kohteluun koulutuspaikkojen jaossa. pahimmillaan pakotetaan kerta toisensa jälkeen täysin hyödyttömille kursseille.
AKT on siis vaatimassa jotain mikä kuuluu vain heille ei muille.
Joten jos sopimus miljardivahinkojen välttämiseksi syntyisikin niin voiko sopimusta pitää perustuslain yhdenvertaisuus huomioiden laillisena.
Sopimus loukkaa kolmansia osapuolis: estää muiden työnteko oikeuden ja aikaan saiai eriarvoisuutta työttömyys uhan suhteen.
Lakkooikeuden väärinkäytön estävä lainsäädäntö on siis säädettävä mitä pikimmin.
Itse asiassa AKTn korvaaminen edes yhdessä suomen satamassa olisi estänyt todennäköisesti koko lakon. Joten jos AKT ei kanna vastuuta on ryhdyttävä toimiin AKT vapaiden satamien ja kuljetusten turvaamiseksi.
Piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
T&T-Uutiskommentti (Helena Raunio, 20.4.2009)
"Suomi on helppojen irtisanomisten mallimaa. Yritysten jauhama yhteiskuntavastuu sai kolauksen Nokian Bochumin tehtaan myötä.
Runsaan 200 miljoonan euron korvaukset saaneet saksalaiset olivat lopulta tyytyväisiä kapinansa tuloksiin. Siitä tasosta suomalaiset irtisanotut saavat vain muruja, vaikka Nokia-paketit taitavat olla Suomen parhaimmistoa.
Esimerkiksi vain pari vuotta Bochumissa työskennellyt ammattimies sai kertakorvauksena 11 000 euroa ja lisäksi kahden vuoden ajan 2 700 euron kuukausikorvauksen. Parhaimmat korvaukset huitelivat 200 000 euron tuntumassa.
Saksassa työsuhdeturva onkin OECD:n laskelmien mukaan parantunut viime vuosina etenkin kollektiivisissa irtisanomisissa. Suomessa ei sen suhteen ole tapahtunut mitään.
Meillä kollektiivisissa irtisanomissa työsuhdeturva onkin Pohjoismaiden heikoin ja OECD-maiden vertailuissa se kuuluu alimpaan kolmannekseen.
"Suomen malli mahdollistaa mittavat irtisanomiset, nopeasti ja pienin hyvityksin. Valtaosin seuraukset jäävät veronmaksajien kannettavaksi", laskee SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.
Näin oli 1990-luvun alun lamassa ja näin on edelleen.
Italia, Puola, Portugali, Saksa ja vastaavat maat ajavat kevyesti Suomen ohi. OECD:n tilastoissa esimerkiksi Italian turva on tuplasti parempi. Siispä meillä kannattaa irtisanoa halvalla."
---
Suomessa ollaan valovuosien päässä saksalaisesta muutosturvasta.
Lakko-oikeus on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Työn myymisen on oltava vapaaehtoista - niin on myös työn ostaminen. Jollei lakko-oikeutta olisi, Suomessa tehtäisiin orjatyötä nälkäpalkalla kuten tehtiin ennen työväen järjestäytymistä ammattiliittoihin.
Kun työehtosopimus on päättynyt, eikä uutta sopimusta ole sopimusosapuolten kanssa saatu aikaan, seuraa sopimukseton tila. Ahtaajilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta, joten he ovat aloittaneet lakon, joka jatkuu siihen asti kunnes työehdoista sovitaan. Lakko on siis täysin laillinen.
Laivanrakennustekniikan insinööri, Nokian entinen toimitusjohtaja, Kalle Isokallio arvioi ahtaajien lakon merkitystä kansantalouden kannalta erittäin osuvasti "Jälkiviisaat" ohjelmassa televisiossa.
Ahtaajien palkkavaatimus on vaatimaton. 3000 ahtaajan palkankorotusvaatimus on vain noin puolet yhden metsäyhtiön toimitusjohtajan vuosipalkasta.
Ahtaajien muutosturva-vaatimus on vaatimaton. Jos kolmen suurimman metsäyhtiön johtoryhmä laittaa kuukauden palkkansa rahastoon, se rahasto kattaa koko ahtaajien vaatiman muutosturvan.
Työnantajilla kysymys on periaatteesta ei rahasta. Työnantajien periaate tulee valtion taloudelle ja yhteiskunnalle kalliiksi.
Suomessa työntekijöiden irtisanominen on helppoa. Syyksi riittää tuotannollinen ja taloudellinen syy. Irtisanomissuojaa ei ole Suomessa ajanmukaistettu kuten useissa muissa EU-maissa.
Työnantajat soveltavat "aataminaikuista" yhteistoimintalakia kuin piru raamattua.
Irtisanomisen kustannukset maksaa Suomessa yhteiskunta. Irtisanomisen kustannuksia pitää siirtää myös työnantajille, jotta turhat irtisanomiset ja pätkätöitten teettäminen vähenee. Suomalaisilla varakkaiden suuryritysten omistajilla ja johtajilla ei ole minkäänlaista yhteiskuntavastuuta irtisanoessaan ja lomauttaessaan ja teetättäessään pätkätöitä.
Etelärannan vuorineuvokset ovat huutaneet "naama punaisena" ahtaajien lakon maksavan maltaita (100 miljoonaa euroa päivässä), mikä saadaan laskemalla keskimääräinen vientitulo päivässä (70 miljoonaa) ja metsäteollisuuden vientitulo (30 miljoonaa), jotka ovat valtaosa Suomen viennistä.
Jos ahtaajien työpanos on niin arvokas, luulisi olevan helppoa suostua ahtaajien vaatimattomiin vaatimuksiin. Vuorineuvosten ei pidä tehdä periaatekysymystä tai arvovaltakysymystä muutosturvasta.
Suomalaisen muutosturvan pitää kehittyä ja se tulee kehittymään muiden EU-maiden tasolle - viimeistäänkin silloin kun suuret ikäluokat ovat poistuneet työelämästä. Vaikka maahanmuuttajia Suomeen tulisikin. Saksassa on paljon maahanmuuttajia, mutta siitä huolimatta siellä on kohtuullisen hyvä muutosturva. Vai mitä.
AY-liike on tunetusti suurin työttömyyden aiheuttaja. Tämä jouduttiin tunnustamaan myös ay-väen osalta ja lakkojen aiheuttamaa työttömyyttä alettiin korvaamaan. Mutta AY - liikeen periaatteena on että vain heidän tukijoillaan on oikeus korvauksiin vaikka vahinkoa aiheutuu myös muille.
Talous kyllä sopuetuu lakonjälkeiseen tilanteeseen, mutta ne jotka lakon jälkeen on jäänyt vaille toimeentulomahdollisuutta on heitteillä: vailla mitään oikeuksia.
Hyvä esimerkki ns. työväenliikkeen "hyvästä" työstä oli maatalouden 8 tunnin työpäivä. Seuraus tiedettiin ja siksi vastuullinen porvaristo vastusti hanketta viimeiseen asti. Kun yleislakon ja muun taloudellisen haitanteon jälkeen porvaristo pakotettiin suostumaan alkoi myös seuraukset näkyä. Maaseudulta jäi työttömäksi 100 - 150 000 maataloustyöntekijää jotka lopulta vyöryivät kaupunkeihin ja sai talouden sekaisin hyvässä kasvussa oleviin talouden keskittymiin. Asuntoja ei moiselle määrälle voitu rakentaa hetkessä ja elämä kaupungeissa oli vuosikausia täydellistä kaaosta.
Työväenliike ei ole koskaan halunnut tunnustaa järjetömyyttään.
Vaihtoehtona oli haja-asutusalueen oman paikallisen tuotanon vähittäinen kehitys ja taloudellisen kasvun imun myötä tapahtuva muutos. Sen tiedettiin olevan mahdollista ja aiheuttavan vähemmän inhimillistä kärsimystä.
Köyhässä maatalousmaassa tiedettiin vähäisenkin kaaoksen aiheuttavan nälänhätää ja kurjuutta. sen ti3esi myös työväenliike, mutta heille tavoitteena olikin luoda tyytymättämyyttä jotta kansa olisi valmis väkivaltaiseen vallan kumoukseen.
Missä on suomalaisen tekstiiliteollisuuden työpaikat: ne lakkoiltiin 1970 luvulla pois maasta. Missä on suomalaiset pienet leipomot: perheyritykset jotka työllistivät vielä 1970 luvulla tuhansia suomalaisia. Ne saatiin järjettömillä säädökdillä ja lakoilla nurin ja nyt syömme muutaman jättileipomon bulkkileipää.
Missä on suomalainen tonnisto: miksi suomalainen vientiteollisuus kuljettaa tuotteet maailmalle ulkomaisen lipun alla. Ja miten turvataan poikkeusolojen elintärkeät kuljetukset? no, ei ainakaan merimiesunioni ole kantanut siitä vastuuta.
Miksi niin moni paperityöntekijä ihmettelee omakotitalojensa lainan lyhennyksiä: no ehkä he uskoivat hieman liikaa Janne Ahosesta.
Nyt AKT haluaa itsellee muutosturvaa kun se tietää, että 1/3 maan viennistä on ehkä lopullisesti jo menetetty.... siis 1/3 ahtaajista on tarpeettomia. Ja suurin syy kilpailukyvun menettämisessä on jäykän AY-liikkeen.
Kun rahaa pitää käyttää AKT parasiittien muutosturvaan on nekin rahat jostain oettava: mistä muulata kuin työttömiltä ja eläkeläisiltä?
Vastuu on aina kuulunut porvaristolle: nyt on otettava myös valtaa jolla se vastuu voidaan kantaa myös silloin kun AY-terrori uhkaa koko suomalaista yhteiskuntaa.
Piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan
Mr. Piikkiq:lle, miten voit olla noin tietämätön suomalaisen yhteiskunnan todellisuudesta ja historiasta?
Ensin oli agraariyhteiskunta.
1950 noin puolet työskenteli maataloudessa kunnes MTK ja kepu ryhtyivät toteuttamaan "pientalonpojan tappolinjaa". Pinta-alalisiä saivat suurtilat. Maataloustukiaisia (tänä päivänä 2,1 miljardia euroa) jaettiin siten, että pientilat eivät kannattaneet... Nykyään Suomessa on vain suurtiloja: eläintehtaita ja satojen hehtaarien pelto ja metsätiloja. Pientilojen lopettamisesta voit syyttää Kepua (ent. Maalaisliitto) ja MTK:ta.
1970-luvulla teollisuudessa työskenteli vajaat 700.000 työläistä.
Tuotannon kasvoi nopeasti, tehdassaleihin tuli kellokallet ja liukuhihnat sekä työntekijöille jännetuppitulehdukset...
1980-luvulla Suomen teollisuuden kasvuvauhti oli nopeampaa kuin muualla Euroopassa, silti automatisoinnin myötä vapautui teollisuudesta 100.000 työntekijää.Teollisuudesta vapautuvat (automatisoinnin vuoksi) 100.000 työläistä voitiin työllistää palvelusektorissa hyvinvointipalveluja parantamalla, kun veroja kerättiin myös rikkailta... 80-luvulla veroja maksoivat myös rikkaat. Pääomatulot eriytettiin (muusta tulonmuodostuksesta) matalaksi tasaveroksi 1993 mutta palkkaverotus jäi progressiiviseksi.
1990 laman (Esko Ahon porvarihallitus) aikana palvelusektorista irtisanottiin 100.000 työläistä - vaikka teollisuustuotanto kasvoi -90 luvulla tuntuvasti enemmän kuin -80 luvulla.
2000-luvulla teollisuustuotanto on kasvanut nopeasti, mutta työttömyys kasvanut.
Tehdyt työtunnit ovat vähentyneet mutta tuotanto on kasvanut erittäin nopeasti ja tuottavuuden lisäys on ollut suurenmoista. Suurenmoista yritysten omistajille ja ylimmälle johdolle - ei työntekijöille.
Tuottavuuden kasvu on otettu vähäisemmällä työtuntimäärällä työntekijöiden selkänahasta ja teknologiasta. Paperitehtaat ovat Suomessa olleet kannattavia ja tuottaneet hyvin - mutta se ei riitä ahneille omistajille ja ylimmille bonus-johtajille. Metsä-Botnia perusti maailman suurimman sellutehtaan Uruguay:hin, miljoonan tonnin tehtaan. Tehdas käyttää eucalyptusta suomalaisen puun sijaan. Satojen hehtaarien eucaluptys-tehtaat kasvavat maailman suurimman sellutehtaan ympäristössä ja sato korjataan joka seitsemäs vuosi. Maailman suurimmassa tehtaassa työskentelevät eivät kuulu ammattiyhdistykseen, joten palkat ovat pieniä ja työajat pitkiä. Siinä syy, miksi sellunkeitto Suomessa loppuu. Toinen jättitehdas on valmistumassa Brasiliaan.
Työn tuottavuuden kasvu on Suomessa ollut erittäin hyvä, mutta siitä ei ole herunut työntekijöiden muutosturvaan tai kunnollista palkkaa työntekijöille. Työn tuloksesta ovat hyötyneet yritysten ylin johto ja omistajat, joiden verotusta on huojennettu kerta toisensa jälkeen...
Tekstiiliteollisuuden työpaikat ovat orjatyövoiman maissa. Siellä ne toimivat monikansalliset yritykset Kiinassa, Intiassa jne. Suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita (yli 700.000 pienituloista), joten halpamaista tuodaan Suomeen halpoja vaatteita.
Julkisen sektorin hyvinvointipalveluja ei arvosteta tai pidetä tarpeellisena hallituksen toimesta. Viimeisin tempaus on sisäministerin hätäkeskuspalvelujen supistaminen yli 50 %:lla, kun 7 hätäkeskusta lakkautetaan siten, ettei keski-Suomeen jää ainuttakaan.
Tuleeko teollisuusyhteiskunnan jälkeen Suomeen palveluyhteiskunta?
Yksityiset palvelualojen yritykset ovat liian pieniä Suomessa kilpaillakseen monikansallisten jättien kanssa. Ulkomaiset ruokaketjut, hotelliketjut, pankit, konsulttiyritykset, autonvuokrausyritykset, perintäfirmat... vaateteollisuus (Lindex, H&M jne.) ovat vallanneet suomalaiset markkinat.
Tulevaisuudessa joka taloudessa on näyttöpääte kotona, kotoa käsin tehdään netin kautta ostokset. Palvelualan ammattilaisia ei siis tarvita. Itsepalveluyhteiskunta tulee ja työttömyys kasvaa.
Suomessa hallitus ei ole tukenut pienyrittäjyyttä. Päinvastoin sekä yrityste tukiaiset että verohuojennukset on suunnattu isoille yrityksille (vaalirahoittajille?). Pienyritysten omistajia verotetaan jopa enemmän kuin palkansaajia. Usein pienyrittäjät ovat loppuunpalaneita ennen konkurssiaan... Konkurssien määrä kasvoi viime vuonna lähes 30 %.
Tuloerot ovat kasvaneet valtavaksi. Asumistuen saajista neljännes käy töissä. Neljänneksellä on niin pieni palkka, jotta se ei riitä asumiseen. Pörssiyhtiöiden omistajat ja ylin johto viettää samaan aikaan osinkokarnevaaleja, kun 700.000 pienituloista (300.000 työtöntä) sinnittelee köyhyydessä.
Nokian entinen johtaja, Kalle Isokallio, kertoi tv:ssa, että ahtaajien palkankorotusvaatimus on noin puolet ison pörssiyhtiön toimitusjohtajan vuosipalkasta. Kolmen suurimman metsäyhtiön johtoryhmän kuukauden palkka kattaa koko ahtaajien vaatiman muutosturvarahaston.
Isoista summista ei ahtaajien lakossa ole kysymys. Kysymys on työnantajille periaatteellinen. EK:ssa päättävät vuorineuvokset ja isojen yritysten omistajat.
mitättömillä tiedoillaan tämä piikig
tuo AKT lakko haisee vahvasti porvarien junailemalta. siinä pistetään muitten alojen duunarit polvilleen, ja saadaan oivalliset syyt lakkauttaa muutama tehdas lisää. joskus on jossain ollut sana:"solidaarisuus".
sellaisesta ei ko.lakossa ole hajuakaan, kuten ei ollut Tehy-lakossakaan. porvarit lakkoilee, koska sillä saadaan oikeasti köyhät kyykkyyn, sitä tuo homma on, ei mitään perinteistä työtaistelua.
mitä "sosialismiin "tulee. esm. siellä porvarihallituskin häpeämättä maksattaa yhteiskunnan varoista kaikki pröystäilynsä.........eli nuo "SOSIALISOIVAT". eli sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan, ehdottomasti.
miksiköhän sosialismi ja sosialisointi on niin kauan hyväksyttävä asia, kun isorikkaat harjoittavat sitä hyvävelikerhoissaan???
kun on kyse köyhän jokapäiväisestä leivästä, terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta.....................johan alkaa itku ja hammasten kiristys.ks. virsi 440 vanhasta virsikirjasta.
miksi porvarit junailisi sossujen lakon? Vain sossu voi keksiä tuollaisen,mutta ainahan he laittavat syyt toisten niskoille! Hyvätuloiset "duunarit" nyt lakkoilee koska vaalit on tulossa ja soossuilla menee huonosti. En muuta keksi. Saa sanoa että muiden vika. Siltä se haisee....
Kuin turvasta tulee liian pitkä, miten saada laiskamatoa tai muuten epäpätevä henklö poistettu ettei muut kärsi.?
Olen nähnyt liian monta, aina 2pv sairasvapaat/kk, nykyään aina lääkäritodistus.
Leikki PC:llä se on yhtiön. että aika.
Kuin markkinat karkaa kuten nyt, on jo 4 kk pitkä aika.
12 kk varmistaa pätkätöitä ja reppurifirmojen käyttöä.
Sanoisin että työntekijät käytännössä heikentää elämän laatuaan, ja työantaja joutuu ottamaan turhia riskejä pätkätyöntekijöillä.
Kuin ei ole ylimääräistä niin ei ole mistä ottaa.
Kun työvoimareservissä on 300.000 työtöntä. Lisäksi on säädetty laki, että työkyvyttömät voivat laittaa eläkkeensä "lepäämään" ja mennä töihin... reserviä on vieläkin enemmän.
On työnantajan markkinat. Jokaista avautuvaa työpaikkaa kohti on runsaasti hakijoita jopa satoja.
Erilaiset konsultit käyvät läpi soveltuvuutta, tehokkuutta, työhalukkuutta, nuolemiskykyä jne.
On ihan varmaa, että työhön ei oteta "laiskamatoa". Työnantajat ovat irtisanoneet "laiskamadot" työpaikilta jo ajat sitten, kun Suomessa ei ole irtisanomissuojaa tai muutosturvaa kuten useissa muissa maissa.
Suomalaisilla on erittäin korkea työmoraali ja jostain syystä (ehkä irtisanomisten pelko, olematon perusturva, leipäjonot...) työtä tehdään enemmän kuin jaksetaan ja jopa erittäin huonoissa työolosuhteissa - valittamatta. Keskustelin erään ruotsalaisen Suomessa työskennelleen työntekijän kanssa, joka sanoi lähtevänsä kiireesti takaisin Ruotsiin töihin - ei tänne voi - työtahti on liian kova ja "herran pelko" liian suuri.
Suomessa työn tuottavuus on kasvanut nopeasti. Työt on automatisoitu. Tietokoneet ja robotit ovat tätä päivää. Investointeihin verorahoja on käytetty. Isot yritykset ovat saaneet veronmaksajien rahoja runsaasti - mutta työntekijöiden työehdot eivät parantuneet. Palkkaerot ovat kasvaneet suunnattoman suuriksi ja lisäksi epäoikeudenmukainen verotus kasvattaa tuloeroja. 300.000 euroa vuodessa hankkiva maksaa vähemmän veroa kuin 55.000 euroa vuodessa palkansaaja johtuen pääomatulojen ja palkkatulojen erilaisesta verokohtelusta.
Sairaspoissaolot lisääntyvät työpaikoilla, joilla ei kiinnitetä huomiota työssäjaksamiseen tai työmotivaatioon. Jos työpaikoilla on inhimillinen kohtelu - sairaspoissaolot vähenevät. Tästä on riittävästi tutkimustietoa.
Suomessa pienyritysten verokohtelu on kovaa. Pienten yritysten omistajat maksavat progressiivista veroa (ei osakeyhtiöt). Kaksi viimeisintä verohuojennusta on kohdennettu isoille yrityksille.
Pienyritykset eivät saa tukiaisia kuten pörssiyhtiöt. Pienyritysten työntekijät joutuvat usein koville, kuten pienyrittäjätkin. Vaadi oikeudenmukaisuutta ekä palkansaajien että pienyritysten verotukseen ja myös tukiaisia pienille yrityksille. Maatalousyrittäjät saavat tukiaisia yli 200 eri tukimuodon mukaan 2,1 miljardia euroa vuodessa. Pienyrittäjät saavat parin vuoden ajalta vaatimattoman starttirahan - ja progressiivisen verotuksen.
Osinkokarnevaaleja viettävät 49 suurinta pörssiyhtiötä, jotka jakavat mahtavat osingot omistajille, miljoonien eurojen kannustinpalkkiot ja ylisuuret eläkkeet yritysjohdolle mutta samaan lomauttavat ja irtisanovat työntekijöitä, jotka tekevät yrityksen tuloksen. Ilman työntekijöitä pelkästään pörssikikkailulla aika harva yritys rikastuu.
Ehkä yritysten tuloksesta pitäisi jakaa myös työntekijöille kohtuullinen palkka, kohtuullinen muutosturva irtisanomisten varalle. Nyt Suomessa on OECD-maiden heikoimpiin kuuluva muutosturva ja muihin Pohjoismaihin verrattuna kaikkein huonoin.
Omituinen höpöttäjä.
NYT JOS KOSKAAN KÄYDÄÄN TAISTELUA HALPAHOMMANTEKIJÖITÄ VASTAAN
KOHTA SE SOLLI-SAAPUU RANTAAN MUTIAISTEN KANSSA 6E-TUNTI PLUS
KELA JA SOSSUTURVA JA KANTAVÄESTÖ KUSTANTAA VOI PRKELE.
ONKO NOI EK-LAISET AMMUTTAVA.TOTEAA PK-YRITTÄJÄ.
JA HETI SE ON AINOA LÄÄKE.
EK:n yrityksistä 96% kuuluu pk-sektorille eli just siihen osaan mihin EK:n organisoima lakko pahiten osuu. Sukkelaa omaan jalkaan ampumista EK:lta. No, toisaalta EK:n tulot taitavat tulla muualta?
PK-yrittäjät ovat kuulemma virittelemässä "eroaEK:sta.fi" sivustoa vastalauseena EK:lle AKT:n ja Satamaoperaattoreiden sopimuksen torppaamisesta.
Ainahan ne pk-yritykset ja pienyritykset on yrittäneet viritellä yhteistyötä, omia puolueita, ehdokkaita eduskuntaan ja jos mitä eroa mistäkin liitosta.
Riitainen ja hajallaan oleva porukka ei ole tähän mennessä saanut mitään aikaiseksi.
Ja kun lakkokin loppuu tässä lyhyeen, nämä yrittäjät/yritykset vetäytyvät poteroihinsa ja ja alkavat haukkua kilpailijoita asiakkaille. Semmoista peliä on jatkunut tällä riitaisalla porukalla jo vuosikymmenet ja miksi se tässä uhoamalla muuttuu. Keskinäinen kilpailu samoista markkinoista pistää kyräilemään ja puukottamaan selkään; vain vientiä harjoittavat yritykset joutuvat kohtaamaan kilpailua, jossa paras tuote ja toiminnot voittavat globaalit kilpailijat. Ja siellä niitä substituutteja riittää, joten mokiin ei ole varaa!
Meillä rakennusalalla ei lakkoilla !
On Virolaista Venäläistä ja Puolalaista halpatyövoimaa.
Työvoimanvuokrausfirmat jyllää alalla ja rikollisia yrittäjiä hiippailee nurkissa.
Vttu että olen kateellinen näille ahtaajille...
Minne on kadonnut MIEHET rakennusalalta?
Olen myös suunnattoman pettynyt rakennusliiton toimintaan vaikkapa Olkiluodon Iisakin kirk.. ei kun ydinvoimalan rakennuksessa. "Ammattimiehiä" tuodaan ulkomailta lentokoneella, parhaat ei edes tiedä mitenpäin vasaraa pidetään kädessä. Sitten kun ne saa opetettua rakennustöihin, lentokone vie ne pois ja uudet kokelaat tilalle. Veroja ei tarvitse maksaa suomeen kun työ(orja)sopimukset tehdään alle puoleksi vuodeksi. Suomessa olisi kyllä oikeitakin rakennusmiehiä ydinvoimalaa rakentamaan, tuntipalkaltaan varmasti kalliimpia mutta motivoituneempia ja ammattitaitoisempia. Rakennusliiton pitäisi nyt pyrkiä puhaltamaan peli poikki Olkiluodossa ja lopettamaan tämä orjakauppa. Tällä nykymeiningillä se kirk.. ei kun voimala ei valmistu ikinä tai jos valmistuu sitä ei uskalleta käynnistää.
risaperse porvareidenkin hommissa, ketäs silloin äänestätte. Maantie taitaa olla edessä ja sossun luukku. jo nyt niitä papereiden kääntäjiä on suojatyöpaikoissaan aivan tarpeeksi verovaroja tuhlaamassa. Tilanne muuttuu, mutta ei paremmaksi.
EK:n hallitus ei kuulu pk-sektorille eikä pk-sektorin ääni EK:oon.
EK:ssa päättävät isojen pörssiyhtiöiden "osinkoruhtinaiden" edustajat ja miljoonapalkkoja sekä miljoonia itselleen optio-ohjelmilla kahmivat, jotka sitten vaativat nollalinjaa ja pätkätöitä työntekijöille.
Hallitus
EK:n hallitus vuodelle 2010:
Puheenjohtaja:
* Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj
Varapuheenjohtajat:
* Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Antti Zitting, Sacotec Oy
* Toimitusjohtaja Jorma Eloranta, Metso Oyj
* Pääjohtaja Matti Halmesmäki, Kesko Oyj
* Pääjohtaja Kari Jordan, Metsäliitto-konserni
* Pääjohtaja Reijo Karhinen, OP-Pohjola-ryhmä
Muut jäsenet:
* Toimitusjohtaja Matti Bergendahl, Mehiläinen Oy
* Toimitusjohtaja Johan Brenner, Borealis Polymers Oy
* Pääjohtaja Arto Hiltunen, SOK
* Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg, Etteplan Oyj
* Toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo, Nokia Oyj
* Toimitusjohtaja Matti Karppinen, Lännen Tehtaat Oyj
* Toimitusjohtaja Jaana Korhola, Fazer Amica Oy
* Toimitusjohtaja Timo U. Korhonen, NCC Rakennus Oy
* Hallituksen varapuheenjohtaja Marjo Miettinen, Ensto Oy
* Toimitusjohtaja Jyrki Paavola, Hacklin Oy
* Toimitusjohtaja Kari Rämö, Kymenlaakson Sähkö Oy
* Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö, Maintpartner Oy
* Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, F-Secure, Oyj
* Toimitusjohtaja Kai Telanne, Alma Media Oyj
Elinkeinoelämän keskusliiton ja nykyisen sinivihreän hallituksen tavoitteet ovat yhteneväiset muun muassa työperäisen maahanmuuton ja hyväosaisia suosivan verotuksen osalta (Suomen kuvalehti), joten hallitus toimii EK:n tavoitteiden mukaan lamaa pitkittäen ja työttömyyttä kasvattaen. Työttömyys kasvaa, kun suomalaisilla ei ostovoimaa, 700.000 pienituloisilla ei varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluja.