Tukiaset joutaa lopettaa
Näin otsikoi tuore Talouselämälehti 8/2010 juttunsa, joka perustuu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen, Turun kauppakorkeakoulun ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen yhdessä tekemään tuoreeseen tutkimukseen.
Selvityksen mukaan ruokaa tuotettaisiin Euroopassa sama määrä kuin nykyisinkin mutta halvemmalla ilman tukia. Tutkimukseen osallistunut professori Jyrki Niemi laski, että Suomessa ruoka kallistuisi 17 %, jos tuista luovuttaisiin. Hän kuitenkin korostaa sitä, että tässä laskelmassa ei ole edes huomioitu tuotannon tehostumista ja maan hinnan alentumista. Tukitaloudesta luopuminen laskisi peltomaan hinnan Suomessa puoleen. Lopputuloksena voisi olla, että ruuan hinta voisi olla sama tai jopa alempi kuin nykyisin. Säästöä kertyisi siis suomalaisille noin 2,1 miljardia euroa vuodessa.
Tutkimus sisältää paljon mielenkiintoista tietoa. Suomessa ei esim. pelloilla tuoteta juuri lainkaan ruokaa ihmisiä varten. Rehuviljan osuus on jo yksin 80 % Suomen peltopinta-alasta. Lisäksi tiedämme, että osa viljasta poltetaan ja suuri osa ohrasta käytetään panimoteollisuuden hyväksi. Lisäksi meillä on edelleen ylituotanto-ongelmia sianlihan ja siipikarjan tuotannossa.
Tutkimus tuo esille myös sen, etteivät tuottajat ajattele markkinalähtöisesti. Meillä tuotetaan sitä, mistä maksetaan parhaita tukia eikä sitä, mitä kuluttajat haluaisivat ostaa. Nämä tukipolitiikan järjettömyydet ovat olleet toki tiedossa, mutta on erinomainen asia, että asiasta on tehty nyt näin tutkimus.
Jutussa kerrotaan myös New York Timesin ja International Herald Tribunen selvityksistä EU-tuensaajista. Sen mukaan suurimmat yksittäiset tuet virtasivat monikansallisille yrityksille kuten saksalaiselle karkkitehdas Haribolle. Suomessahan suurimmat tuensaajat ovat myös ökurikkaita maatalousharrastelijoita kuten Björn Wahlroos.
Toivokaamme, että tällainen tutkimus saa Suomessa laajaa julkisuutta eikä sitä vaieta poliittisesti epämieluisana kuoliaaksi. Jos lamasta on jotain hyötyä, se on siinä, että Euroopassa aletaan miettiä järjettömien tukirakenteiden purkua. Tämä tutkimus on yksi hyvä lähtölaukaus kohti järjen voittoa. Mielenkiintoiseksi sen tekee se, että tekijöiden joukossa on myös maataloutta lähellä olevia tutkimustahoja. Onneksi tutkijoiden kunnianhimo tutkijoina näyttää ylittävän poliittisesti päämäärähakuisen ajattelun.
Näin otsikoi tuore Talouselämälehti 8/2010 juttunsa, joka perustuu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen, Turun kauppakorkeakoulun ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen yhdessä tekemään tuoreeseen tutkimukseen.
Selvityksen mukaan ruokaa tuotettaisiin Euroopassa sama määrä kuin nykyisinkin mutta halvemmalla ilman tukia. Tutkimukseen osallistunut professori Jyrki Niemi laski, että Suomessa ruoka kallistuisi 17 %, jos tuista luovuttaisiin. Hän kuitenkin korostaa sitä, että tässä laskelmassa ei ole edes huomioitu tuotannon tehostumista ja maan hinnan alentumista. Tukitaloudesta luopuminen laskisi peltomaan hinnan Suomessa puoleen. Lopputuloksena voisi olla, että ruuan hinta voisi olla sama tai jopa alempi kuin nykyisin. Säästöä kertyisi siis suomalaisille noin 2,1 miljardia euroa vuodessa.
Tutkimus sisältää paljon mielenkiintoista tietoa. Suomessa ei esim. pelloilla tuoteta juuri lainkaan ruokaa ihmisiä varten. Rehuviljan osuus on jo yksin 80 % Suomen peltopinta-alasta. Lisäksi tiedämme, että osa viljasta poltetaan ja suuri osa ohrasta käytetään panimoteollisuuden hyväksi. Lisäksi meillä on edelleen ylituotanto-ongelmia sianlihan ja siipikarjan tuotannossa.
Tutkimus tuo esille myös sen, etteivät tuottajat ajattele markkinalähtöisesti. Meillä tuotetaan sitä, mistä maksetaan parhaita tukia eikä sitä, mitä kuluttajat haluaisivat ostaa. Nämä tukipolitiikan järjettömyydet ovat olleet toki tiedossa, mutta on erinomainen asia, että asiasta on tehty nyt näin tutkimus.
Jutussa kerrotaan myös New York Timesin ja International Herald Tribunen selvityksistä EU-tuensaajista. Sen mukaan suurimmat yksittäiset tuet virtasivat monikansallisille yrityksille kuten saksalaiselle karkkitehdas Haribolle. Suomessahan suurimmat tuensaajat ovat myös ökurikkaita maatalousharrastelijoita kuten Björn Wahlroos.
Toivokaamme, että tällainen tutkimus saa Suomessa laajaa julkisuutta eikä sitä vaieta poliittisesti epämieluisana kuoliaaksi. Jos lamasta on jotain hyötyä, se on siinä, että Euroopassa aletaan miettiä järjettömien tukirakenteiden purkua. Tämä tutkimus on yksi hyvä lähtölaukaus kohti järjen voittoa. Mielenkiintoiseksi sen tekee se, että tekijöiden joukossa on myös maataloutta lähellä olevia tutkimustahoja. Onneksi tutkijoiden kunnianhimo tutkijoina näyttää ylittävän poliittisesti päämäärähakuisen ajattelun.
Vastaukset 4
Vanhimmat
niin saat lukea sitä vaikka monta kertaa päivässä! Onko nyt hyvä?
ryhmä ajaa tukien poistamista?
Seuraavien vaalien teemaksi on tehtävä elinekinotukien leikkaus juuri tappiollisen ja saastuttavan maatalouden kohdalla. Suorien tukaisten lisäksi kuluja nielee valtava maataloushallinto hevostutkimuslaitoksineen ja isäntien tukiaslomakkeita maatiloilla täyttävine merkonomeineen. Kuntien ja valtion voimia painavat lomittajat, jotka tietysti täytyy saada tilalle jopa lyhyen kasvukauden aikana. Maataloden saasteet ovat mittaamaton kustannustekijä, jonka määrää ei ole uskallettu arvioida. Maataloutta ei kukaan vedä vastuuseen saastuttamisesta, vaikka se vastaa miltei kaikesta fosfori- ja typpipäästöstä.
On mielipuolista pakottaa kansalaisia pidetämään työuria, jotta heiltä heruteltaisiin vastikkeettomia tukaisia maanomistajille.
Maatalouden harrastajat on saatettava oikean talouden ja korvausvelvollisuuden piiriin. HETI !
Kun ne nääs voitti ton edellisen kapinan.