Työantaja ajaa takaisin viime vuosituhannella käytettyä "periodityöaikaa", mikä tarkoittaa, että palkkaa saadaan olla vain silloin kun lastataan. Muua aika on palkatonta "ruokatuntia".
Liliukset saa kultaisena kädenpuristuksena taannehtivasti monta miljoonaa vuodessa hamaan hautaan asti. Metsäteollisuus voi koska tahansa pistää työsulun, eikä Suomen maine kärsi tuon taivaallista.
Koko lakko on Työnanatajan röykeiden ja vastuuttomien ja provosoivien lasuntojen seurausta. He ovat kovin tyytyväisiä hetken hengähdystaukoon ja huoltoseisokkiin ennen viimeistä hengenvetoa. Taitavasti toimittu!
Liliukset saa kultaisena kädenpuristuksena taannehtivasti monta miljoonaa vuodessa hamaan hautaan asti. Metsäteollisuus voi koska tahansa pistää työsulun, eikä Suomen maine kärsi tuon taivaallista.
Koko lakko on Työnanatajan röykeiden ja vastuuttomien ja provosoivien lasuntojen seurausta. He ovat kovin tyytyväisiä hetken hengähdystaukoon ja huoltoseisokkiin ennen viimeistä hengenvetoa. Taitavasti toimittu!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuin olette ajanneet firmat nuriin niin ei teitä tarvita.
Ne harvat saa sitten jonosta.
Ne käden puristukset on yhtä helvettiä ja Lilius etujonossa, miten kallis hän tuli tälle maalle.
pekkarinen joka nyt havittelee pj paikkaa ei edes kysenalaistanut asiaa, vellihousu?
T&T-Uutiskommentti Helena Raunio, 20.4.2009:
Suomi on helppojen irtisanomisten mallimaa
Yritysten jauhama yhteiskuntavastuu sai kolauksen Nokian Bochumin tehtaan myötä.
Runsaan 200 miljoonan euron korvaukset saaneet saksalaiset olivat lopulta tyytyväisiä kapinansa tuloksiin. Siitä tasosta suomalaiset irtisanotut saavat vain muruja, vaikka Nokia-paketit taitavat olla Suomen parhaimmistoa.
Esimerkiksi vain pari vuotta Bochumissa työskennellyt ammattimies sai kertakorvauksena 11 000 euroa ja lisäksi kahden vuoden ajan 2 700 euron kuukausikorvauksen. Parhaimmat korvaukset huitelivat 200 000 euron tuntumassa.
Saksassa työsuhdeturva onkin OECD:n laskelmien mukaan parantunut viime vuosina etenkin kollektiivisissa irtisanomisissa. Suomessa ei sen suhteen ole tapahtunut mitään.
Meillä kollektiivisissa irtisanomissa työsuhdeturva onkin Pohjoismaiden heikoin ja OECD-maiden vertailuissa se kuuluu alimpaan kolmannekseen.
"Suomen malli mahdollistaa mittavat irtisanomiset, nopeasti ja pienin hyvityksin. Valtaosin seuraukset jäävät veronmaksajien kannettavaksi", laskee SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.
Näin oli 1990-luvun alun lamassa ja näin on edelleen.
Italia, Puola, Portugali, Saksa ja vastaavat maat ajavat kevyesti Suomen ohi. OECD:n tilastoissa esimerkiksi Italian turva on tuplasti parempi.
Siispä meillä kannattaa irtisanoa halvalla.
Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan
Mitenkähän olisi, työministeri, jos myös Suomeen luotaisiin parempi kollektiivinen irtisanomissuoja?
---
Suomi on kollektiivisen irtisanomissuojan ja muutosturvan kehittämisessä aataminaikuisella tasolla. Vanhaa yt-lakia, johon ei ole tullut parannuksia, työnantaja lukee kuin "piru raamattua". Ja helppoahan se on kun työvoimareservia on omasta takaa noin 300.000 työtöntä ja ulkomailta tuodaan lisää työperäisiä maahanmuuttajia.
Ahtaajat ovat oikealla asialla. Muutosturvan kehittäminen on Etelärannan osinkoruhtinaille periaatteellinen kysymys: irtisanominen ei olisi yhtä helppoa ja ilmaista ja pätkätyöt vähenisivät.
Yritysjohtajien omat palkat nousivt kymmenessä vuodessa 200 prosenttia, suomalaisten työtekijöiden palkat samassa ajassa alle 40 prosenttia. Yritysjohtajien miljoonaoptiot, vuoden irtisanomisajan palkka miljoonapalkasta, kultainen kädenpuristus ja ylisuuret eläkkeet - ovat heidän itselleen luomaansa "muutosturvaa", josta eivät edes pientä osaa soisi yrityksen työntekijöille, joiden työpanosta koko yritystoiminta edellyttää.
Lilius otti vielä viime vuodelta 2 miljoonan euron "muutosturvan" jäädessään alkuvuodesta eläkkeelle, joka on 40.000 euroa kuukaudessa.
Paljonko yrityksille on maksanut metsäyhtiöiden johtajien "muutosturva" kultaisine kädenpuristuksineen?
49 suurinta pörssiyhtiötä viettää osinkokarnevaaleja jakaen osinkoruhtinaille 75 miljardin euron osingot viime vuodelta. Miljardin suuremmat kuin vuodelta 2008.
Kun yrityksillä liikaa pääomaa, yritykset ovat ostaneet itse omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöivät. Näin ovat useat pörssiyritykset tehneet, muun muassa Fortum. Siten on saatu osakkeiden arvoja nostettua ja yritysjohdolle ylimääräisiä optioita ja kannustinpalkkoja. Työntekijöitä on lomautettu, irtisanottu ja palkoista on tingitty. Yritysten tekemät irtisanomiset maksatatetaan yhteiskunnalla. Työntekijöiden, jotka ovat uhranneet elämästään kymmeniä vuosia - jopa koko elämänsä yritykselle - muutosturvan rahoittamiseen eivät yritykset halua osallistua. .Verorahoista yritykset ottavat innovaatiotukiaisia ja kansainvälistymistukiaisia, ynnä muita tukiaisia - ennenkuin ovat siirtäneet tuotantoaan halpatyövoiman maihin.
Joku tolkku pitäisi saada yritysjohtajien ahneuteen.
Joku tolkku pitäisi saada työntekijöiden palkkoihin. Ei ole oikein, että asumistuen saajista neljännes käy töissä. Toisin sanoen palkka on niin pieni, että se ei riitä edes asumismenoihin.
Joku tolkku pitää saada suomalaiseen muutosturvaan, että se olisi edes eurooppalaista keskitasoa. Nyt suomalainen muutosturva on Pohjoismaiden heikoin ja OECD-maiden vertailuissa se kuuluu alimpaan kolmannekseen.