Olen opiskellut elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa molemmila vuosituhansilla, enkä ole
vieläkään valmistunut, joten paljon oppimista on tullut kantapään kautta. Vaikka osa
näistä neuvoista on aika helposti arvattavia, päätin kuitenkin tämän kirjoittaa.
Kannattaa satsata fuksivuonna piirianalyysien kursseihin, Niiden tiedot ovat
tärkeitä, suuntaatpa sitten myöhemmin opintojasi elektroniikkaan tai sähkö(voima)tekniikkaan
- tai molempiin. Mittaustekniikan perusteet ja varsinkin niiden laboratoriotyöt
on hyvin opettavainen kurssi. Jos saa fuksivuoden matikan ja fysiikan peruskurssit
ensimmäisenä vuonna suoritettua, on se erittäin iloinen asia, kun eivät jää roikkumaan.
Elektroniikka I ja Elektroniikka II (ja niihin liittyvä laboratoriokurssi) kannattaa
huolella suorittaa mieluiten jo toisena opintovuonna. Niissä aika vähän
käytetään piirianalyysin systemaattisia matriisimenetelmiä, mutta esimerkiksi
Kirchhoffin lait, jännitteen- ja virran-jaot ym. ovat kovassa käytössä.
Mainittakoon että "käytännön elektroniikan nyrkki-/peukalosääntöjä" kaipaavalle
esimerkiksi Horowitz & Hillin "The Art of Electronics" on erittäin
opettavaista harrastus-/täydennysmateriaalia. Sitä pystynee
ymmärtämään jopa yläastematematiikalla. Tosin kirjan 2. painos
alkaa komponenttien ja tietotekniikan osalta olla osittain vanhentunutta.
Signaalit ja järjestelmät-kurssi on piirianalyysiin verrattavaa
perusteoriaa/-oppia.
Kun aloittaa opinnot, on hyötyä jos on opetellut tai kerrannut
etukäteen vähän peruslaskentaa kompleksiluvuilla ja
vektorialgebrasta. Siis vektorien osalta käytännössä, että osaa vektorien
sisätulon lisäksi myös vektoritulon. Mutta näiden suhteen
ei kannata hätääntyä. Peruslaskutoimtukset kompleksiluvuilla
ja vektoreilla voi opiskella yhdessä viikonlopussa.
vektoritulo
Neuvoja sähköfukseille
4
931
Vastaukset
- sdgd
..
- Mr_Laplace
Hyviä huomioita ketjun aloittajalta. Sen vielä lisäisin, että kannatta tosiaan hoitaa kaikki peruskurssit (matikat, fyssat, ohjelmoinnit jne) pois alta, etteivät jää roikkumaan kun pitäisi tehdä jo DI puolen opintoja. Tuo on tärkeää ihan käytännön syistä ja myös henkisesti, kun tietää, että ei ole rästissä hommia.
Eniten noi sähkön kurssit vaativat ISTUMISTA ja LASKEMISTA. Ne eivät ole lähtökohtaisesti älyttömän vaikeita, vaan työläitä. Esim. digitaalitekniikka fuksivuoden syksyllä on melko uudenlaista asiaa verrattuna lukiomatikkaan, mutta kun käy luennoilla, lukee prujuja/kirjaa ja TEKEE LASKAREITA, kurssista selviää kyllä. Usein on kuullut, kun opiskelijat, että matikan S kurssit tai piirianalyysit on vaikeita. Tosi asia kuitenkin on, että asia ei ole vaikeaa, vaan ERILAISTA ja vaatii nimenomaan istumista ja sisäistämistä. Matikan S-kurssit on työläitä, paljon asiaa lyhyessä ajassa, mutta kun tekee laskarit, pärjää kyllä kokeissa.- Vuosikurssi n^n
"...vaan ERILAISTA ja vaatii nimenomaan istumista ja sisäistämistä..."
Näin on. Lukiossa voi lahjakas ihminen pärjätä vähällä kotiläksyjen teolla, mutta teknillisissä tiedekunnissa pärjäämiseen avain on tuo ahkera istuminen ja asioiden sisäistäminen, melkeinpä älykkyysosamäärästä riippumatta.
Mittaustekniikan perusteet näyttävät olevan 2. vuosikurssin kurssi - toisin aloitusviestissä annoin ymmärtää
(muisti pätki).
Vielä pari perustelua aiempaan viestiini: Elektroniikka II ei ole enää nykyisin Aalto-yliopiston tkk:ssa pakollinen kurssi sähkö(voima)tekniikan lukijoille. Sanoisin kuitenkin, että se kannattaa myös vahvavirtamiesten ja -naisten kuitenkin tenttiä, koska kun kerran on lähtenyt Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmaa suorittamaan, niin on ehkä ihan iloinen asia, jos valmistuttuaan pystyy hahmottamaan komponenttitason piirikaavioista muun muassa differentiaalivahvistimet, virtapeilit ja oskillaattorit. Ymmärtää niiden toiminnat, ymmärtää suodattiminen ja vahvistimien taajuusvasteen laskemiset ja mittaukset ja niin edelleen.
Signaalit ja järjestelmät -kurssissa oppii muun muassa hahmottamaan sähköiset signaalit sekä aika- että taajuustasossa. Fourier-muunnoksella voi ajan funktiona esitetty signaali muuntaa taajuustasoon.
Toisaalta jos tunnetaan signaalin amplitudi- ja vaihespektrit taajuustasossa (taajuuden funktioina), voidaan Fourier-käänteismuunnoksella muuntaa signaali esitettäväksi ajan funktiona. Kurssi on siis ihan perussignaalinkäsittelyä.
Kompleksilukujen peruslaskutoimitusten opettelua ja/tai kertaamista suosittelin sen takia, että vaihtovirtalaskut on erittäin usein helpointa suorittaa kompleksiluvuilla - silloin jäävät vaivalloisesti väännettävät sinit ja kosinit ja niiden potenssit monesti laskuista pois. Näihin törmää jo Piirianalyysi I:ssä. Vektorituloon taas törmää jo heti Fysiikka I:ssä, kun lukiofysiikkakaavoista siirrytään "täsmälllisempiin" klasssisen fysiikan kaavoihin. Mutta näistä ei kannata tosiaan stressiä ottaa... Jos joku haluaa
näitä opiskella, niin netistä löytyy esimerkiksi Iso-M
http://matta.hut.fi/matta2/
Nyt kun useiden kurssien kotisivuilta löytyy muun muassa luento- ja laskariratkaisuja ilman salasanaa, niin kannattaa tutkia etukäteen, mitä isona haluaa osata. - kenttä kenttänen
Vuosikurssi n^n kirjoitti:
"...vaan ERILAISTA ja vaatii nimenomaan istumista ja sisäistämistä..."
Näin on. Lukiossa voi lahjakas ihminen pärjätä vähällä kotiläksyjen teolla, mutta teknillisissä tiedekunnissa pärjäämiseen avain on tuo ahkera istuminen ja asioiden sisäistäminen, melkeinpä älykkyysosamäärästä riippumatta.
Mittaustekniikan perusteet näyttävät olevan 2. vuosikurssin kurssi - toisin aloitusviestissä annoin ymmärtää
(muisti pätki).
Vielä pari perustelua aiempaan viestiini: Elektroniikka II ei ole enää nykyisin Aalto-yliopiston tkk:ssa pakollinen kurssi sähkö(voima)tekniikan lukijoille. Sanoisin kuitenkin, että se kannattaa myös vahvavirtamiesten ja -naisten kuitenkin tenttiä, koska kun kerran on lähtenyt Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmaa suorittamaan, niin on ehkä ihan iloinen asia, jos valmistuttuaan pystyy hahmottamaan komponenttitason piirikaavioista muun muassa differentiaalivahvistimet, virtapeilit ja oskillaattorit. Ymmärtää niiden toiminnat, ymmärtää suodattiminen ja vahvistimien taajuusvasteen laskemiset ja mittaukset ja niin edelleen.
Signaalit ja järjestelmät -kurssissa oppii muun muassa hahmottamaan sähköiset signaalit sekä aika- että taajuustasossa. Fourier-muunnoksella voi ajan funktiona esitetty signaali muuntaa taajuustasoon.
Toisaalta jos tunnetaan signaalin amplitudi- ja vaihespektrit taajuustasossa (taajuuden funktioina), voidaan Fourier-käänteismuunnoksella muuntaa signaali esitettäväksi ajan funktiona. Kurssi on siis ihan perussignaalinkäsittelyä.
Kompleksilukujen peruslaskutoimitusten opettelua ja/tai kertaamista suosittelin sen takia, että vaihtovirtalaskut on erittäin usein helpointa suorittaa kompleksiluvuilla - silloin jäävät vaivalloisesti väännettävät sinit ja kosinit ja niiden potenssit monesti laskuista pois. Näihin törmää jo Piirianalyysi I:ssä. Vektorituloon taas törmää jo heti Fysiikka I:ssä, kun lukiofysiikkakaavoista siirrytään "täsmälllisempiin" klasssisen fysiikan kaavoihin. Mutta näistä ei kannata tosiaan stressiä ottaa... Jos joku haluaa
näitä opiskella, niin netistä löytyy esimerkiksi Iso-M
http://matta.hut.fi/matta2/
Nyt kun useiden kurssien kotisivuilta löytyy muun muassa luento- ja laskariratkaisuja ilman salasanaa, niin kannattaa tutkia etukäteen, mitä isona haluaa osata.lisäisin tähän vielä, että KENTTÄTEORIAT menevät läpi nimenomaan PERSLIHAKSILLA, vaikka tuntuvatkin aluksi aika moiselta muinaisheprealta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 242463
- 951546
- 1201314
- 751140
Mira Luoti ja Julkkisselviytyjät 2017 - Ketä kuumottaa juuri nyt?
HS: Tässä ohjelmassa Mira Luoti kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa "PMMP-yhtyeen Mira Luoti kertoo Ylen uudessa271030Julkisuuden henkilön päiväin päätös
Sitä vaan, että kyllä nyt kaikki tietävät kuka oli Eemeli Peltola (kansanedustaja, joka päätti päivänsä eduskuntatalossa256883- 52882
Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo21881MESTARI SIVALTAA JÄLLEEN
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011436243.html Suomen ainoa Mestari lausuu tosiasiat Sannasta , Tuomiojasta ja hil209860- 34795