lähes 6 vuotta kesti ja 5 minuuttia sitten varasin ajan ongelmiini, koville se otti.
Katsotaan tuleeko tästä mitään.
Ahdistaa jo ajatuskin siitä että joudun avautumaan jollekkin täysin vieraalle.
En todellakaan tiedä syitä masennukseeni enkä osaa varmasti selittää tilasnnettani että joku saisi siitä kiinni.
Katsotaan tuleeko tästä mitään.
Ahdistaa jo ajatuskin siitä että joudun avautumaan jollekkin täysin vieraalle.
En todellakaan tiedä syitä masennukseeni enkä osaa varmasti selittää tilasnnettani että joku saisi siitä kiinni.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyvä otit ensimmäisen askeleen! Siitä se parantuminen lähtee pikkuhiljaa..
Kirjoitapa vaikka tietsikalla ja printtaa hyvä yhteenveto elämästäsi, oireistasi, ongelmista ym. ja myös mitä/minkälaista apua, hoitoa, terapiaa itse toivoisit. Sen lyöt lekurille käteen heti kärkeen, niin pääsette varmaan paremmin alkuun hoidossasi. Moni sortuu pirteilyyn vastaanotolla eli saattaa tulla alidiagnosoiduksi koska vaikuttaa normaalilta sen varttitunnin ajan jonka lääkäri on paikalla.
Älä yhtään ujostele vaan kaikki oireet reilusti puheeksi.
pukkaa :) Tuo xym:n vinkki on erinomainen, kirjoita ja printtaa. Lääkäri ei ihmettele. Sitten se alkaa sulta kysellä, vastaat vaan.
Mä olisin mieluusti sittenkin kääntynyt kotiin takas kun vihdoin suostuin ja uskaltauduin tilaamaan ajan ja oltiin jo menossa vastaanotolle, mutta mies ei antanut kääntyä. Onneksi!
Eli se lääkäri kyselee ja johtaa tilannetta, sun ei tarvi kun kertoa tilasi ja älä huijaa tekopirteyttä tms yhtään, näin saat parempaa hoitoa.
Äsken kävin lääkärissä masennuksen takia. Käynti masensi entisestään, sillä se ei ollutkaan ainoa käynti. Minä tyhmänä luulin että lääkäri tekisi diagnoosin yhden kerran aikana. Huomenna joudun verikokeeseen kilpirauhasarvoja varten. Ensiviikolla uusi lääkäriaika. Montakohan noita aikoja vielä tulee, jotta saisin sen diaknoosin ja lääkityksen?
Ensin kannattaa selvittää ne muut elimelliset syyt, eli vaikka tuo kilpirauhasen vajaatoiminta.
Joka todellakin aiheuttaa masennuksen kaltaisia oireita, ennen kun aletaan käyttämään sellaisia lääkkeitä mitkä läpäisevät aivoveriesteen. Eli vaikuttaisivat suoraan aivoihin.
Ja kyse ei suinkaan ole siitä että sinua ei uskottaisi, tai oireitaisi jollain lailla vähäteltäisiin.
Masennus lääkkeet eivät ole mikään mitätön juttu, ja ovat muuten aika kalliita käyttäjilleen.
Harvoin muuten pelkät lääkket ovat mikään ratkaisu masennukseen, vaan tarvitaan myös jotain muuta hoitomuota lisäksi.
Masennus lääkkeissä on sekin huono puoli, että ne alkavat vaikuttamaan noin 2- 3 vko:n kuluttua aloittamisesta. Voimia nyt kuitenkin.
Se on hyvä että verikoe otetaan. Eiköhän se lääkäri jo ensi viikolla ala diagnosoida. Kerro miten käynti sujui, minkälainen lääkärin tapaaminen oli?
Mui.
Miulla on ensimmäinen aika huomenna. Koulupsykogolille. Apua.
Ehkä hieman haittaa tuo KOULUpsykologi nimi, eroaako se mitenkään normaalista psykologikäynnistä, en tiedä.
Mutta huhhuh, minkä vitun ison sekamelskan takana tämänkin ajan varaaminen on ollu!
Minulla samoin, kuin keskustelun aloittajalla, ajan varaukseen meni sellaiset rapiat 5 vuotta.
Pitänyt hommata apua jo kauan, ei ole ehtinyt, kyennyt, jaksanut.
Nyt olen ollut hieman yli 3 vuotta mukavassa parisuhteessa. Mies on nyt viime vuoden maininnut ajoittain itku-raivo-kohtauksieni jälkeen, että nyt on haettava apua. Ja yrittihän se auttaakin, kiitos siitä juu. Mutta kun ei pystynyt samaistumaan tilanteeseen ja asioihin, yhtä tyhjän kanssa (dissasin itseeni senkin vuoksi, ettei minua voi ymmärtää).
Niin, vuoden päivät avokki on asiaa miulle mainostanut. Uhkaili jo soittavan äidilleni, ja varaavansa ajan miulle itse. Oliskin tehnyt niin. Ehkä sitä jotenkin odotin, apua.
Mutta nyt, muutama kuukausi sitten hyvä ystäväni kysyi kuulumisia toden teolla. Uhkaavasti ja tosissaan oli huolissaan ja laittoi ymmärtämään, että nyt on aika hakea sitä apua. Se jotenkin shokeerasi. Onko tämä jo niin ulospäin näkyvää, että ystävätkin sen havaitsevat!?
Huomenna on siis ensimmäinen aika. Samalla pelottaa ja ahdistaa aivan tajuttomasta, samalla on jo nyt todella vapautunut olo. Olen itkenyt koko viikonlopun, enkä tiedä miksi- ilosta, surusta? Who knows.
Lääkäri kyseli että mitenkäs tämä masennukseni ilmenee. Onko paha olo? Onko unettomuutta? Oletko itkenyt paljon? Onko itsemurha ajatuksia? jne. Kotiin sain BDI-masennustestin tulostettuna monistenivaskana, joka pitää olla seuraavaa kertaa varten tehtynä. Tein juuri tuon testin ja sain 35 pistettä. Nyt vain odotellaan seuraavaa käyntiä.
Miksi ei testiä voinut tehdä vastaanotolla, masentunut tarvitsee pikaista apua. Se jo auttaa että "jotain tapahtuu".
Tulin juuri lääkäriltä. Lääkärin diagnoosi keskivaikea masennus. Venlafax 75mg sain lääkkeeksi.