Kansanedustaja Esa Lahtela kysyi ministeri Holmlundilta
Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toiminnan jatkamisesta:
(Kysymys on lyhennetty, "because "body is too long")
Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen uudet ja nykyaikaiset toimitilat vihittiin käyttöön Joensuussa vuoden 2009 keväällä, ja nyt keskus on jo lakkautusuhan alla. Pohjois-Karjalan hätäkeskus on menestynyt viranomaisten ja asiakkaiden kyselyissä kärkipäässä laadukkaiden palvelujen tuottajana, onhan hätäkeskus toiminut Pohjois-Karjalassa vuodesta 1996 valtakunnan uranuurtajana ensin kokeilukeskuksena ja myöhemmin vuodesta 2001 lähtien valtion hätäkeskuksena. Miten voi olla mahdollista, että ministeriö ja yleensä valtionhallinto toimii näin lyhytjänteisesti?
Hätäkeskusten aluejaon yhdistäminen ei tuo säästöjä, sillä sisäasiainministeriön alaiset laitokset, kuten pelastuslaitos ja poliisi suunnittelevat omia tilannekeskuksia lisää, ja jos tämä toteutuu, niin raha siirtyy vaan toiselle viranomaiselle. Tällä hetkellä esim. nykyisen Oulun hätäkeskuksen kokoisen keskuksen vuokrakustannuksilla pidetään yllä kolme Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen kokoista keskusta. Hätäkeskusuudistus on ollut mittava muutos, ja tätä uudistusta ei ole vielä saatettu loppuun, eikä toiminnasta ole vielä riittävää kokemusta. Edellinen, nyt voimassa oleva tietojärjestelmä on ollut todella kallis hankinta. Nyt ollaan suunnittelemassa TOTI-hankkeen myötä uutta tietojärjestelmää, jonka kustannusten arvellaan jo nyt olevan 35 miljoonaa euroa, ja tämä on vain arvio, joka tulee vuosien myötä moninkertaistumaan.
Jos valtionhallinnossa halutaan säästää, niin tämä hätäkeskusalueiden laajentaminen ei tuo säästöä, mutta säästöstä ei liene kysymyskään. Operatiivisen henkilöstön määrässä ei tällä hetkellä ole supistamisen mahdollisuutta, sillä esim. Helsingin hätäkeskus kärsii taas kroonisesta päivystyshenkilöstöpulasta. Hätäkeskuslaitos ei ole vielä millään tavalla varmistanut päivystyshenkilöstön riittävyyttä mahdolliseen tulevaan muutokseen, sillä siirtohalukkuus keskuksista toiselle paikkakunnalle on lähes olematon.
Alueiden suurentamisella on hyötynsä ja riskinsä. Hätäkeskukset ovat riippuvaisia operaattoreiden viestiverkoista, ja mahdollisen teknisen vian tullessa riski saattaa koskea hyvin suurta toiminta-aluetta ja väestömäärää. Riski on myös siinä, jos tietylle yhdelle alueelle keskitetään kaikki keskeiset turvallisuuteen liittyvät keskukset, kuten esim. poliisin ja pelastuslaitoksen tilannekeskukset, pelastusopisto ja hätäkeskus, jolloin vikatilanteen sattuessa koko alueen viestintä vaarantuu.
...
Kouvola ja Kuopio ovat huhuissa esiintyneet mahdollisina uusina alueemme hätäkeskuksen sijaintipaikkakuntina.
Kuopiossa työtiloissa on tehty kosteusvauriokorjauksia kuluneiden vuosien aikana, ja Kouvolassa on ollut myös vesivahinkoja, joten tilat eivät liene parhaimmasta päästä hätäkeskusten henkilöstön työterveyttä ajatellen.
...
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tehdä alue-, työllisyys- ja turvallisuuspoliittisesti järkevän päätöksen ja vahvistaa Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toimintamahdollisuudet vasta muutama vuosi sitten vihityissä tiloissa Joensuussa?
Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2010 Esa Lahtela /sd
Eduskunnan puhemiehelle
... ja Holmlund vastaa:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hätäkeskuslaitos ei nykymuodossaan muodosta yhtenäistä toiminnallista virastokokonaisuutta, vaan laitoksen 15 hätäkeskuksen organisaatiomallissa keskukset ovat alueillaan varsin itsenäisiä.
Laitoksen toimintavarmuus ei ole optimaalinen hätäkeskusten toimintamallien eriydyttyä toisistaan sekä tehtävien ja resurssien jakautuessa epätasaisesti.
Hätäkeskuslaitoksen nykyinen aluejako ei vastaa toiminnallisia tarpeita. Keskukset ovat kooltaan ja toimintatavoiltaan niin erilaisia, ettei toiminnan yhtenäistäminen eikä keskusten välinen varmistaminen ole mahdollista. Pienimpien keskusten suhteelliset toimintakustannukset asukaslukuun ja ilmoitusmäärään verrattuna ovat noin kaksinkertaiset suurempiin verrattuna.
Henkilöstöä ei nykyjärjestelmällä voida kohdentaa hätäkeskuksiin palveluiden kysynnän mukaan. Palveluita tai toimintoja ei voida myöskään järjestellä tarkoituksenmukaisesti eikä keskittää valtakunnallisesti.
Hätäkeskuslaitoksen nykyisen rakenteen ylläpitäminen edellyttäisi huomattavaa henkilöstön ja määrärahojen lisäämistä nykytasoon verrattuna. Lisäksi nykyisen rakenteen säilyttäminen tekisi välttämättä tarvittavan uuden tietojärjestelmän luomisesta huomattavasti kalliimpaa.
....
Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2010
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toiminnan jatkamisesta:
(Kysymys on lyhennetty, "because "body is too long")
Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen uudet ja nykyaikaiset toimitilat vihittiin käyttöön Joensuussa vuoden 2009 keväällä, ja nyt keskus on jo lakkautusuhan alla. Pohjois-Karjalan hätäkeskus on menestynyt viranomaisten ja asiakkaiden kyselyissä kärkipäässä laadukkaiden palvelujen tuottajana, onhan hätäkeskus toiminut Pohjois-Karjalassa vuodesta 1996 valtakunnan uranuurtajana ensin kokeilukeskuksena ja myöhemmin vuodesta 2001 lähtien valtion hätäkeskuksena. Miten voi olla mahdollista, että ministeriö ja yleensä valtionhallinto toimii näin lyhytjänteisesti?
Hätäkeskusten aluejaon yhdistäminen ei tuo säästöjä, sillä sisäasiainministeriön alaiset laitokset, kuten pelastuslaitos ja poliisi suunnittelevat omia tilannekeskuksia lisää, ja jos tämä toteutuu, niin raha siirtyy vaan toiselle viranomaiselle. Tällä hetkellä esim. nykyisen Oulun hätäkeskuksen kokoisen keskuksen vuokrakustannuksilla pidetään yllä kolme Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen kokoista keskusta. Hätäkeskusuudistus on ollut mittava muutos, ja tätä uudistusta ei ole vielä saatettu loppuun, eikä toiminnasta ole vielä riittävää kokemusta. Edellinen, nyt voimassa oleva tietojärjestelmä on ollut todella kallis hankinta. Nyt ollaan suunnittelemassa TOTI-hankkeen myötä uutta tietojärjestelmää, jonka kustannusten arvellaan jo nyt olevan 35 miljoonaa euroa, ja tämä on vain arvio, joka tulee vuosien myötä moninkertaistumaan.
Jos valtionhallinnossa halutaan säästää, niin tämä hätäkeskusalueiden laajentaminen ei tuo säästöä, mutta säästöstä ei liene kysymyskään. Operatiivisen henkilöstön määrässä ei tällä hetkellä ole supistamisen mahdollisuutta, sillä esim. Helsingin hätäkeskus kärsii taas kroonisesta päivystyshenkilöstöpulasta. Hätäkeskuslaitos ei ole vielä millään tavalla varmistanut päivystyshenkilöstön riittävyyttä mahdolliseen tulevaan muutokseen, sillä siirtohalukkuus keskuksista toiselle paikkakunnalle on lähes olematon.
Alueiden suurentamisella on hyötynsä ja riskinsä. Hätäkeskukset ovat riippuvaisia operaattoreiden viestiverkoista, ja mahdollisen teknisen vian tullessa riski saattaa koskea hyvin suurta toiminta-aluetta ja väestömäärää. Riski on myös siinä, jos tietylle yhdelle alueelle keskitetään kaikki keskeiset turvallisuuteen liittyvät keskukset, kuten esim. poliisin ja pelastuslaitoksen tilannekeskukset, pelastusopisto ja hätäkeskus, jolloin vikatilanteen sattuessa koko alueen viestintä vaarantuu.
...
Kouvola ja Kuopio ovat huhuissa esiintyneet mahdollisina uusina alueemme hätäkeskuksen sijaintipaikkakuntina.
Kuopiossa työtiloissa on tehty kosteusvauriokorjauksia kuluneiden vuosien aikana, ja Kouvolassa on ollut myös vesivahinkoja, joten tilat eivät liene parhaimmasta päästä hätäkeskusten henkilöstön työterveyttä ajatellen.
...
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tehdä alue-, työllisyys- ja turvallisuuspoliittisesti järkevän päätöksen ja vahvistaa Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toimintamahdollisuudet vasta muutama vuosi sitten vihityissä tiloissa Joensuussa?
Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2010 Esa Lahtela /sd
Eduskunnan puhemiehelle
... ja Holmlund vastaa:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hätäkeskuslaitos ei nykymuodossaan muodosta yhtenäistä toiminnallista virastokokonaisuutta, vaan laitoksen 15 hätäkeskuksen organisaatiomallissa keskukset ovat alueillaan varsin itsenäisiä.
Laitoksen toimintavarmuus ei ole optimaalinen hätäkeskusten toimintamallien eriydyttyä toisistaan sekä tehtävien ja resurssien jakautuessa epätasaisesti.
Hätäkeskuslaitoksen nykyinen aluejako ei vastaa toiminnallisia tarpeita. Keskukset ovat kooltaan ja toimintatavoiltaan niin erilaisia, ettei toiminnan yhtenäistäminen eikä keskusten välinen varmistaminen ole mahdollista. Pienimpien keskusten suhteelliset toimintakustannukset asukaslukuun ja ilmoitusmäärään verrattuna ovat noin kaksinkertaiset suurempiin verrattuna.
Henkilöstöä ei nykyjärjestelmällä voida kohdentaa hätäkeskuksiin palveluiden kysynnän mukaan. Palveluita tai toimintoja ei voida myöskään järjestellä tarkoituksenmukaisesti eikä keskittää valtakunnallisesti.
Hätäkeskuslaitoksen nykyisen rakenteen ylläpitäminen edellyttäisi huomattavaa henkilöstön ja määrärahojen lisäämistä nykytasoon verrattuna. Lisäksi nykyisen rakenteen säilyttäminen tekisi välttämättä tarvittavan uuden tietojärjestelmän luomisesta huomattavasti kalliimpaa.
....
Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2010
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikki Holmlundin perustelut ontuvat, kun
- säästöjä ei tule
- henkilökuntaa on koulutettava lisää, kun 150 päivystäjää on ilmoittanut lopettavansa
- tiloja on rakennettava uudelleen yhdistysten jälkeen
- toimivia ja uusia tiloja (kuten Joensuu) jää tyhjilleen
- tietoverkko on uusittava kokonaan
- ei ole tietoa uuden verkon toimivuudesta
- ei ole tietoa uuden verkon kustannuksista
- Suomessa ei ole yhteneväistä valtion tietoverkkoa (esim. poliisilla, terveydenhuollolla, palolaitoksella...)
- Suomessa ei ole yhteneväistä katuverkostoa ja tietoa samannimisistä paikoista ja kaduista
(keskuskatu, karjalankatu, mäkikatu jne ovat yleisiä katujen nimiä lähes joka kunnassa)
- päikallistuntemusta ei ole, esim. Vaasassa ei ole Jyväskylän paikallistuntemusta
- uudet juuri kaavoitetut alueet, joiden rakentaminen on alussa, eivät näy kartoilla
- hädän hetkellä ihmiset toimivat epäloogisesti (eivät muista tai tiedä missä ovat ja mitä on tapahtunut) ja hätäkeskuspäivystäjä tarvitsee paikallistuntemusta saadakseen kartoitettua hätätilanteen, hädän kiireellisyyden, ajan, paikan, ohjeet tilanteen hoitamiseksi...
Holmlund päätti hätäkeskusten supistamisista siten, että tietoverkko on suunniteltava kokonaan uudelleen. Kun 15:sta hätäkeskuksesta siirrytään 7:ään siten, että Lappi ja Keski-Suomi jäävät kokonaan ilman ja hätäkeskuksia suljetaan ja yhdistellään, entinen tietoverkko ei sovellu. Lisäksi käyttäjien määrä tulee nousemaan, koska uusien alueiden asukasmäärät kasvat jopa 1,5 miljoonasta 2:een.
Kuormittavatko puhelut päivystäjiä siten, etteivät nämä kykene hoitamaan hätäpalveluita ajoissa. Monenko pitää kuolla ennenkuin todetaan suuren virheen tapahtuneen? Monenko pitää vammautua, kun apu ei ehdi ajoissa?
Hätäkeskuspäivystäjä Mikkelistä kertoi HS:ssa, ettei ministeri Holmlund noudattanut yt-lakia supistuksista päättäessään. Henkilöstön kuulemistilaisuus oli pidetty vasta, kun päätös hätäkeskusten siirroista ja supistuksista oli tehty.
Holmlund on huolissaan siitä, ettei hätäkeskuspäivystäjiä voida komentaa keskuksesta toiseen (itsenäiset keskukset) eikä toimintoja voida rationalisoida, ettei päivystäjille jäisi "joutoaikaa".
Päivystäjillä ei ole joutoaikaa, päivystäjistä on hätäkeskuksissa pulaa.
Tarkoitus on siis tehdä päivystäjien työstä urakkatyötä. Stressaavasta ja henkisestä raskaasta työstä, jossa ei virheitä sallita, Holmlund haluaa tehdä kiirepalvelua, jossa ei ole hengähdystaukoja. Ehkäpä Holmlundin olisi pitänyt päivystää viikonlopun yöt Helsingin hätäkeskuksessa ohjaten poliiseja ja ambulansseja - että olisi nähnyt onko henkilöstöä liikaa ja onko henkilöstö ollut oikein kohdistettu.
Holmlund moittii myös nykyisten keskusten itsenäisyyttä.
"Hätäkeskuslaitoksen nykyinen aluejako ei vastaa toiminnallisia tarpeita. Keskukset ovat kooltaan ja toimintatavoiltaan niin erilaisia, ettei toiminnan yhtenäistäminen eikä keskusten välinen varmistaminen ole mahdollista. Pienimpien keskusten suhteelliset toimintakustannukset asukaslukuun ja ilmoitusmäärään verrattuna ovat noin kaksinkertaiset suurempiin verrattuna."
Vastaako uusi aluejako toiminnallisia tarpeita? Lapissa ei siis tarvita hätäkeskuspalveluja, Oulun hätäkeskus jää pohjoisimmaksi. Eikö keski-Suomessa ole toiminnallisia tarpeita, kun Jyväskylän hätäkeskus siirretään Vaasaan, sinne Porin ja Turun kupeeseen? Uusi aluejako ei palvele tasapuolisesti eri alueiden toiminnallisia tarpeita koko Suomessa - myös Lappi ja keski-Suomi ovat osa Suomea.
Toimintatavat eivät ole erilaisia eri hätäkeskuksissa, sillä päivystäjät saavat saman, yhteneväisen koulutuksen Kuopiossa. Hätäkeskuspäivystäjillä monipuolinen koulutus sekä teoriakoulutus että käytännön koulutus (monipuolisempi ja vaativampi koulutus kuin merkonomeilla).
Holmlundin perustelu "Pienempien keskusten suhteelliset toimintakustannukset asukaslukuun ja ilmoitusmäärään verrattuna ovat noin kaksinkertaiset suurempiin verrattuna", on hyvin erikoinen: Pirkanmaan hätäkeskuksessa on yli 50 päivystäjää ja Porissa noin 20.
Porin pientä hätäkeskusta, jossa on "pienempi ilmoitusmäärä ja asukaslukuun verrattuna suuremmat toimintakustannukset" - ei yhdistetä tai lakkauteta - koska hätäkeskus on Holmlundin kotikunnassa ja vaalipiirissä.
Toisaalta Holmlund perustelee "uudistusta" sillä, että henkilöstöä on liikaa, toisaalta hän ilmoittaa, että ellei supistuksia tehdä, henkilöstä pitää palkata lisää, mikä tulee kalliiksi.
Kaikki Holmlundin perustelut ontuvat, joten hätäkeskusten oma hätä kasvaa, päivystäjiä ei ole kuultu - noin 150 päivystää on ilmoittanut lopettavansa... miten jäljelle jäävät pärjäävät?
Onko hätä Porin kaupunki kuuluu Satakunnan vaalipiiriin, ja Holmlund asuu Ulvilassa.
Vaasa, Pori ja Turku sijaitsevat kaikki lähekkäin Suomen länsi-rannikolla - onko siellä hätä suurin ja hätäkeskusten tarve suurempi kuin keski-Suomessa ja Lapissa, jotka jäävät ilman hätäkeskuksia?
"Hätäkeskuslaitoksen nykyinen aluejako ei vastaa toiminnallisia tarpeita. Keskukset ovat kooltaan ja toimintatavoiltaan niin erilaisia, ettei toiminnan yhtenäistäminen eikä keskusten välinen varmistaminen ole mahdollista. Pienimpien keskusten suhteelliset toimintakustannukset asukaslukuun ja ilmoitusmäärään verrattuna ovat noin kaksinkertaiset suurempiin verrattuna."
Yllä oleva on Holmlundin vastaus. Uusi malli ei poista tätä ilmoitusmäärien erilaisuutta, vaan alue vain vaihtuu. Itä- ja Kaakkois-Suomen puheluiden määrät on arvioitu olevan uudessa mallissa 10900/päivystäjä ja Vaasan alueella 7116/päivystäjä. Tämä on kuin hölmöläisten peiton jatkaminen. Siirretään ilmoitusmäärät vain toiseen keskukseen.
Valtiolla on rahaa hätäkeskusalueiden kehittämiseen runsaasti, mutta ei nyt voimassa olevien keskuksin ylläpitoon. Tuleva hankeuudistus vie rahaa varovastikin arvioiden 50 - 100 miljoonaan euroa ja jatkossa tarvitaan myös niiden ylläpitoon rahaa. Täytyy ihmetellä päättäjien moraalia, kun asiaan ei tartuta napakammin. Kyllä maitopurkit tulee nopeasti kauppoihin ja ylestä pidetään ylimääräisiä hallitusistuntoja, mutta kansalaisten perusturvallisuudesta ei huolta kanneta.