YT-lakia ei noudatettu kun 7 hätäkeskusta lopetetaan

Ministeri Holmlund siirsi Pirkanmaan hätäpalvelukeskuksen omaan vaalipiirinsä ja kotikuntaansa Poriin.
Syynä ovat olleet muun muassa "toiminnalliset tarpeet" ja "soveltuvat tilat".
Vastaako uusi aluejako toiminnallisia tarpeita? Lapissa ei siis tarvita hätäkeskuspalveluja - ei ole toiminnallisia tarpeita, kun Oulun hätäkeskus jää pohjoisimmaksi.

Eikö keski-Suomessa ole toiminnallisia tarpeita, kun Jyväskylän hätäkeskus siirretään Vaasaan, sinne Porin hätäkeskuksen ja Turun hätäkeskuksen kupeeseen?
Uusi aluejako ei palvele tasapuolisesti eri alueiden toiminnallisia tarpeita - koko Suomessa - myös Lappi ja keski-Suomi ovat osa Suomea.

Myös muut Holmlundin perustelut ontuvat, kun
- säästöjä ei tule
- henkilökuntaa on koulutettava lisää, kun 150 päivystäjää on ilmoittanut lopettavansa
- tiloja on rakennettava uudelleen yhdistysten jälkeen
- toimivia ja uusia tiloja (kuten Joensuu) jää tyhjilleen
- tietoverkko on uusittava kokonaan
- ei ole tietoa uuden verkon toimivuudesta
- ei ole tietoa uuden verkon kustannuksista
- Suomessa ei ole yhteneväistä valtion tietoverkkoa (esim. poliisilla, terveydenhuollolla, palolaitoksella...)
- Suomessa ei ole yhteneväistä katuverkostoa ja tietoa samannimisistä paikoista ja kaduista
(keskuskatu, karjalankatu, mäkikatu jne ovat yleisiä katujen nimiä lähes joka kunnassa)
- päikallistuntemusta ei ole, esim. Vaasassa ei ole Jyväskylän paikallistuntemusta
- uudet juuri kaavoitetut alueet, joiden rakentaminen on alussa, eivät näy kartoilla
- hädän hetkellä ihmiset toimivat epäloogisesti (eivät muista tai tiedä missä ovat ja mitä on tapahtunut) ja hätäkeskuspäivystäjä tarvitsee paikallistuntemusta saadakseen kartoitettua hätätilanteen, hädän kiireellisyyden, ajan, paikan, ohjeet tilanteen hoitamiseksi...

Kun 15:sta hätäkeskuksesta siirrytään 7:ään siten, entinen tietoverkko ei sovellu. Lisäksi käyttäjien määrä tulee nousemaan, koska uusien suuralueiden hätäkeskusalueilla olevat asukasmäärät kasvat jopa 1,5 miljoonasta 2 miljoonaan. Kuormittavatko puhelut supistamisen jälkeen päivystäjiä siten, etteivät nämä kykene hoitamaan hätäpalveluita ajoissa? Monenko pitää kuolla ennenkuin todetaan suuren virheen tapahtuneen? Monenko pitää vammautua, kun apu ei ehdi ajoissa?

Yhteistoimintalakia ei noudatettu.

Hätäkeskuspäivystäjä Mikkelistä kertoi HS:ssa, ettei ministeri Holmlund noudattanut yt-lakia. Henkilöstön kuulemistilaisuus oli pidetty vasta, kun päätös hätäkeskusten siirroista ja supistuksista oli jo tehty.

Holmlund on huolissaan siitä, ettei hätäkeskuspäivystäjiä voida komentaa keskuksesta toiseen (itsenäiset keskukset) eikä toimintoja voida rationalisoida, ettei päivystäjille jäisi "joutoaikaa".
Päivystäjillä ei ole joutoaikaa, päivystäjistä on hätäkeskuksissa pulaa.

Tarkoitus on siis tehdä päivystäjien työstä urakkatyötä. Stressaavasta ja henkisestä raskaasta työstä, jossa ei virheitä sallita, Holmlund haluaa tehdä kiirepalvelua, jossa ei ole hengähdystaukoja. Ehkäpä Holmlundin olisi pitänyt päivystää viikonlopun yöt Helsingin hätäkeskuksessa ohjaten poliiseja ja ambulansseja - että olisi nähnyt onko henkilöstöä liikaa ja onko henkilöstömitoitus ollut oikein kohdistettu.

"Hätäkeskuslaitoksen nykyinen aluejako ei vastaa toiminnallisia tarpeita. Keskukset ovat kooltaan ja toimintatavoiltaan niin erilaisia, ettei toiminnan yhtenäistäminen eikä keskusten välinen varmistaminen ole mahdollista. Pienimpien keskusten suhteelliset toimintakustannukset asukaslukuun ja ilmoitusmäärään verrattuna ovat noin kaksinkertaiset suurempiin verrattuna." Holmlund haluaa yhtenäistää hätäkeskuspalvelutoiminnan ... mutta kun hätäpalvelukeskusten toiminta on eri keskuksissa jo nyt täysin yhteneväistä. Päivystäjät saavat saman, yhteneväisen koulutuksen Kuopiossa. Hätäkeskuspäivystäjillä on monipuolinen koulutus: sekä teoriakoulutus että käytännön koulutus (monipuolisempi ja vaativampi koulutus kuin merkonomeilla).

Holmlundin perustelu "Pienempien keskusten suhteelliset toimintakustannukset asukaslukuun ja ilmoitusmäärään verrattuna ovat noin kaksinkertaiset suurempiin verrattuna", on hyvin erikoinen: Pirkanmaan hätäkeskuksessa on yli 50 päivystäjää ja Porissa noin 20.
Porin pientä hätäkeskusta, jossa on "pienempi ilmoitusmäärä ja asukaslukuun verrattuna suuremmat toimintakustannukset" - ei yhdistetä tai lakkauteta - koska hätäkeskus on Holmlundin kotikunnassa ja vaalipiirissä.

Kaikki Holmlundin perustelut ontuvat, joten hätäkeskusten oma hätä kasvaa, päivystäjiä ei ole kuultu - noin 150 päivystää on ilmoittanut lopettavansa... miten jäljelle jäävät pärjäävät?

"Soveltuvat tilat" ei ole soveltuva syy Holmlundin päätöksiin, kun esim. Joensuussa on uudet juuri rakennetut tilat, mutta silti Joensuun hätäkeskus lopetettiin.