hei!
mulla on nyt synnytyksestä viisi päivää, ja kokemus oli aikamoinen. synnytys itsessään oli helppo ja nopeahko mutta sen jälkeiset tuhot ovat järkyttävät! Sain kolmannen asteen repeämän joka yltää peräreikään asti. Samalla siinä mulla repes sitten sulkijalihaskin. voitte vaan kuvitella kuinka monta tikkiä muhun ommeltiin niin sisälle kuin tuohon ulkopuolellekkin. Lisäksi jouduin nyt neljän kk fysioterapiajaksolle automaattisesti.jo laitoksella sain fysioterapeuttista hoitoa siihen erikoistuneelta henkilöltä.
onko täällä ketään jolle olisi käynyt samalla tavallla? kuinka kauan olette toipuneet niin että olette voineet tehdä normaaleja asioita kuten lenkkeillä ym? istumaankaan en viel oikein pysty...
mulla on nyt synnytyksestä viisi päivää, ja kokemus oli aikamoinen. synnytys itsessään oli helppo ja nopeahko mutta sen jälkeiset tuhot ovat järkyttävät! Sain kolmannen asteen repeämän joka yltää peräreikään asti. Samalla siinä mulla repes sitten sulkijalihaskin. voitte vaan kuvitella kuinka monta tikkiä muhun ommeltiin niin sisälle kuin tuohon ulkopuolellekkin. Lisäksi jouduin nyt neljän kk fysioterapiajaksolle automaattisesti.jo laitoksella sain fysioterapeuttista hoitoa siihen erikoistuneelta henkilöltä.
onko täällä ketään jolle olisi käynyt samalla tavallla? kuinka kauan olette toipuneet niin että olette voineet tehdä normaaleja asioita kuten lenkkeillä ym? istumaankaan en viel oikein pysty...
Vastaukset 7
Vanhimmat
että pystytkö sää käymään ollenkaan p*skalla? :)
tää on mua kiinnostanut kauan, aina siitä asti kun kuulin että voi tulla noinkin pahat repeämät. mitenkä se ulostaminen oikeesti hoituu, kun suoli on hajalla??? kun tuntui että normi synnytyksenkin jälkeen se veskissä käyminen oli tosi hankalaa, niin vielä sitten tommosen vaurion kans.. auts!
pikaista paranemista kuitenkin toivotan sulle!!
että kun kuvaat synnytystä helpoksi ja nopeahkoksi, oliko käytössä epiduraali? Voisi kuvitella että noilla tuhoilla synnytystä ei pitäisi niinkään helppona, joten jäin miettimään onko tällainen "tapaus" näitä liian hyvän puudutuksen sivutuotteita. Vauhdikas ponnistusvaihe eli kudokset ei ehdi venyä...?
Minulla kolmannen asteen repeämät sulkijalihasta myöten, mutta fysioterapiaan ei määrätty eikä ulostamisen kanssa ollut mitään ongelmia. Istumaan pystyin reilut 2 viikkoa synnytyksen jälkeen, 5 viikkoa synnytyksestä oli jälkitarkastus ja sen jälkeen aloin urheilla. Pysyviä vaivoja ei jäänyt.
Osta lasten uimarengas tai vastaava, sen päällä voi olla hiukan helpompi istua! Imettäähän voi makuullakin, mutta oma syöminen on pitemmän päälle vähän hankalaa...
Paranemista sinulle!
ulostamisen kanssa ongelmia oli pari päivää mutta tilanne on kyllä helpottanut, joskaan ponnistaminen ei onnistu kunnolla vieläkään.. eli vessaan on mentävä vasta sitten kun ON OIKEASTI PAKKO. nyt istuminen onnistuu jo. rengasta kielsivät sairaalassa käyttämästä koska tuo liikaa painetta alapäähän. epiduraali oli kyllä käytössä mutta se pistettiin kun olin auki 3cm eli vaikutus ei enää tuntunut ponnistusvaiheessa, se loppui 8cm kohdalla eikä lisää ehditty laittaa enää.
selvyydeksi vielä että synnytys kesti 8h josta ponnausta 30 min. Helpolla tarkoitin että verrattuna siihen että jotkut synnyttää monen monta tuntia tuloksetta ja sitten joutuvat sektioon tms, itelläni meni kaikki hyvin ja suunnitellulla tavalla lukuunottamatta noita vaurioita..
ps. gynenpolilla tarkastuksessa huomattiin että kohtutulehdus on saanut allkunsa, voikohan huononpaa tuuria enää olla!? :D antibioteilla eteenpäin...
oih ja voih, kylläpä yhtä ihmistä nyt koetellaan :D mut jotenkin sun kirjotuksista saa sellasen kuvan että et oo kuitenkaan niin hirveen pahoilla mielin kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Mahtava asenne! ja oon ihan varma että vaikka tuntus vaikeelta nyt niin palaudut kyllä erittäinkin hyvin, se vaan voi ottaa aikaa enempi ku monella muulla. Mukavan nopsaan ainakin on pikkunen saatu maailmaan! onnea paljon uuden vauvan johdosta ja voimia palautumiseen!
heh, tuhannet kiitokset!! en todellakaa oo pahoilla mielin tapahtuneesta ja tilannetta neutralisoi se, että vihdoin oon saanu kroppani pelkästää OMAA käyttöö imetystä lukuunottamatta.. :) ja sitäpaitsi nyt ei tarvii kärsii enää mistää raskausajan vaivoista . ja kyllä parantumisen huomaa päivä päivältä edistyvän. jos jjollain on vielä kokemuksia samankaltasesta tilanteesta niin mielellää niitä kuulisin.. ja vielä suuri kiitos tseppareille! :)
...siskolla oli muutama vuosi sitten ihan samankaltainen tilanne,kun sinulla nyt,ja paria vuotta aiemmin,kun hän sai esikoistaan repesi ns sisällepäin.
Hän "puski" eteenpäin hyvin pitkälle samoin eväin kuin sinä,nautti terveestä vauvasta ja antoi itsensä toipua rauhassa.Vastasyntyneenhän kanssa ei kenelläkään tulisi olla hoppua ja hätää...
Paraneminen oli suht nopeaa,ja ohjeistuksella,sekä omalla sisukkaasti tehdyllä työllä,pidätysvaikeudet jms selätettiin.Nyt hän ei pidä asiaa minään.Kuului kuulemma toimenkuvaan...
Sinulle kaikkea hyvää,onnea pikkuisesta ja tsemppiä kuntoutukseen !