Enpä voinut sitten jättää tätä asiaa rauhaan
vaan pohdin tätä puoli yötä ;-)
Siirrän tämän rasitetiekeskustelumme jatkon uudeksi keskusteluksi jotta se ei hukkuisi tuonne edelliselle sivulle.
Ongelma on miten tulkitaan YksTieL 1.1§ eli mitkä kaikki yksityistielain
asiat koskevat rasiteteitä. Suppea tulkinta olisi tulkita että tällä tarkoitettaisiin
Yksityistielain 2 lukua jossa puhutaan mm. tieoikeuden käsitteestä ja laajuudesta.
Laajempi tulkinta voisi olla että se koskisi koko lain niitä kohtia joissa puhutaan
tieoikeudesta. Totuus voi olla myös jossain noiden kahden välissä. Itse kyllä veikkaisin
suppeaa tulkintaa koska mm. tietoimitusta koskevat säädökset eivät oikein istu rasitetiehen.
Myöskään hallituksen esityksestä ja liikenneministeriön työryhmän mietinnöstä ei saanut tukea kummankaan tulkinnan puolesta tai vastaan.
Yleisestihän yksityistielaki ei rasiteteitä koske (YksTieL 3.2§) Olin epähuomiossa unohtanut koko tämän pykälän edellisessä vastauksessani.
Omasta mielestäni YksTieL 1.1§ on kirjoitettu huonosti kun siinä ei oikein käy selville
mihin yksityisteilain pykäliin se oikeasti viittaa. Erityisen huonoksi asian tekee se että
hallituksen esityksen perusteissa ei momenttin tarkoitusta tai soveltamisalaa perusteltu
oikeastaan ollenkaan vaan todettiin että momentti lisättiin selvyyden vuoksi lakiin.
Jos perusteluihin olisi kirjoitettu edes joitakin esimerkkejä mitä epäselvyyksiä
momentin puuttuminen on aiheuttanut niin se olisi voinut helpottaa momentin tulkintaa. Tämä vaan omana mielipiteenä lainlaatijoille:-)
Jokatapauksessa puheenamme ollut YksTieL 80§ puhuu nimenomaan tiestä eikä tieoikeudesta.
Kuten tiedät yksityistieoikeus on vain oikeus tehdä tie ja käyttää sitä, ei mikään velvoite
tehdä tie. Tien voi jättää tekemättä ilman että yksityistieoikeus lakkaisi. Yksityistie
oikeus voi lakata vain toimituksella. Siten voisin kuvitella että YksiTieL 1.1 § nojalla ei
sittenkään, toisin kuin aikaisemmin väitin, voi tulkita sanotun lain 80 § koskevan
myös KML rasiteteitä, kun kerta yleisesti yksityistielaki ei tätä koske.
On huomattava myös että Professori Veikko Hyvönen kirjassaa Kiinteistönmuodstamisoikeus II
kiinteistötoimitukset (2001) selostaa asiaa mm. tällätavalla (s. 514):
"Samalla voidaan kysyä, minkä vuoksi asemakaava-alueella perustetaan KML 154.1,9 § mukainen rasite ja muualla YksTieL:n mukainen tieoikeus. Perustelut eivät anna nimenomaista vastausta. Kaavoitusalueiden jakolain pitkään vakiintunut perinne ja rutiini on ohjannut käytäntöä asemakaava-alueella rasitteen suuntaan, kun taas muualla on jo totuttu vanhastaan yksityistiehen. Tosin eroavuus on pääsääntöisesti käsitteellinen ja muodollinen eikä sanottavia aineellisia eroja juuri voida havaita. Erottelu on kuitenkin lakitekstissä nimenomainen ja tarkoituksellinen"
Yleisesti edellä esittämäni perusteella ja erityisesti YksiTieL 3.2§ ja Hyvösen kirjaan (että lakitekstissä erottely yksityistieoikeuteen ja rasitetieoikeuteen on ollut nimenomainen ja tarkoituksellinen) vedoten voisin nyt kääntää takkia ja katsoa että alkuperäinen kantasi tierasiteesta olisi oikeampi kuin minun.
Eli siis että KML:n perusteella perustettua tierasitetta ei YksTieL 80§ koske ja siis satunnainen tien (rasitteen) käyttö on kielletty muilta kuin rasitteen haltijoilta (tai häneltä luvan saaneilta) ilman erillistä kieltopäätöstäkin ja siitä kertovan liikennemerkin laittamista rasitetien alkuun.
vaan pohdin tätä puoli yötä ;-)
Siirrän tämän rasitetiekeskustelumme jatkon uudeksi keskusteluksi jotta se ei hukkuisi tuonne edelliselle sivulle.
Ongelma on miten tulkitaan YksTieL 1.1§ eli mitkä kaikki yksityistielain
asiat koskevat rasiteteitä. Suppea tulkinta olisi tulkita että tällä tarkoitettaisiin
Yksityistielain 2 lukua jossa puhutaan mm. tieoikeuden käsitteestä ja laajuudesta.
Laajempi tulkinta voisi olla että se koskisi koko lain niitä kohtia joissa puhutaan
tieoikeudesta. Totuus voi olla myös jossain noiden kahden välissä. Itse kyllä veikkaisin
suppeaa tulkintaa koska mm. tietoimitusta koskevat säädökset eivät oikein istu rasitetiehen.
Myöskään hallituksen esityksestä ja liikenneministeriön työryhmän mietinnöstä ei saanut tukea kummankaan tulkinnan puolesta tai vastaan.
Yleisestihän yksityistielaki ei rasiteteitä koske (YksTieL 3.2§) Olin epähuomiossa unohtanut koko tämän pykälän edellisessä vastauksessani.
Omasta mielestäni YksTieL 1.1§ on kirjoitettu huonosti kun siinä ei oikein käy selville
mihin yksityisteilain pykäliin se oikeasti viittaa. Erityisen huonoksi asian tekee se että
hallituksen esityksen perusteissa ei momenttin tarkoitusta tai soveltamisalaa perusteltu
oikeastaan ollenkaan vaan todettiin että momentti lisättiin selvyyden vuoksi lakiin.
Jos perusteluihin olisi kirjoitettu edes joitakin esimerkkejä mitä epäselvyyksiä
momentin puuttuminen on aiheuttanut niin se olisi voinut helpottaa momentin tulkintaa. Tämä vaan omana mielipiteenä lainlaatijoille:-)
Jokatapauksessa puheenamme ollut YksTieL 80§ puhuu nimenomaan tiestä eikä tieoikeudesta.
Kuten tiedät yksityistieoikeus on vain oikeus tehdä tie ja käyttää sitä, ei mikään velvoite
tehdä tie. Tien voi jättää tekemättä ilman että yksityistieoikeus lakkaisi. Yksityistie
oikeus voi lakata vain toimituksella. Siten voisin kuvitella että YksiTieL 1.1 § nojalla ei
sittenkään, toisin kuin aikaisemmin väitin, voi tulkita sanotun lain 80 § koskevan
myös KML rasiteteitä, kun kerta yleisesti yksityistielaki ei tätä koske.
On huomattava myös että Professori Veikko Hyvönen kirjassaa Kiinteistönmuodstamisoikeus II
kiinteistötoimitukset (2001) selostaa asiaa mm. tällätavalla (s. 514):
"Samalla voidaan kysyä, minkä vuoksi asemakaava-alueella perustetaan KML 154.1,9 § mukainen rasite ja muualla YksTieL:n mukainen tieoikeus. Perustelut eivät anna nimenomaista vastausta. Kaavoitusalueiden jakolain pitkään vakiintunut perinne ja rutiini on ohjannut käytäntöä asemakaava-alueella rasitteen suuntaan, kun taas muualla on jo totuttu vanhastaan yksityistiehen. Tosin eroavuus on pääsääntöisesti käsitteellinen ja muodollinen eikä sanottavia aineellisia eroja juuri voida havaita. Erottelu on kuitenkin lakitekstissä nimenomainen ja tarkoituksellinen"
Yleisesti edellä esittämäni perusteella ja erityisesti YksiTieL 3.2§ ja Hyvösen kirjaan (että lakitekstissä erottely yksityistieoikeuteen ja rasitetieoikeuteen on ollut nimenomainen ja tarkoituksellinen) vedoten voisin nyt kääntää takkia ja katsoa että alkuperäinen kantasi tierasiteesta olisi oikeampi kuin minun.
Eli siis että KML:n perusteella perustettua tierasitetta ei YksTieL 80§ koske ja siis satunnainen tien (rasitteen) käyttö on kielletty muilta kuin rasitteen haltijoilta (tai häneltä luvan saaneilta) ilman erillistä kieltopäätöstäkin ja siitä kertovan liikennemerkin laittamista rasitetien alkuun.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voisi sanoa, että hupsis!
Nimittäin kyllä yksityistielain 3 § 2 mom on yksiselitteinen eikä yksityistielakia siten sovelleta lainkaan keskustelumme alla olleeseen rasitetiehen.
Säännöshän yksiselitteisesti koskee lain sovellettavuutta asemakaava-alueella ja siinä todetaan, ettei lakia sovelleta "kuitenkaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 154 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuun rasitteeseen."
Yksityistielain 1 § koskee siten vain joitakin muita tieoikeuteen rinnastettavia kulkuyhteyksiä, joita voi olla asemakaava-alueen ulkopuolella. Hallituksen esityksessä 166/2000 mainitaan, ettei ykstyistielakia kuitenkaan ole tarkoitettu sovellettavaksi mm. ulkoilureittiin tai moottorikelkkareittiin, koska nämä eivät ole YKSITYISIÄ kulkuyhteyksiä. Tästä voidaan päätellä, että yksityistielain 1 §:ssä mainituilla rasitteilla viitataan johonkin vastaanvanlaiseen kulkuyhteyteen kuin esim. ulkoilureitti mutta joka ei ole yleiseen käyttöön tarkoitettu. Mitä nämä ovat? Kenties vaikka jokin polku jollekin venevalkamalle, joka olisi perustettu rasitteena (?).
Toisin sanoen meidän keskenämme pohdiskelemamme tulkintaongelma olikin jo laissa ratkaistu. Rasiteteihin (asemakaava-alueella) ei lainkaan sovelleta ykstyistielakia.