Perhe muutti työn perässä pääkaupunkiin ja äijä jäi kotiin ihmettelemään maailman menoa.
No nyt sitten ollaan mietitty 4kk ja ihmetellään mitähän sitten Oulusta ei ole yhtään tuttua tullut.
Harrastustoimita on kaikkea mitä yksin voi tehdä, kuntosali, uiminen, ruuanlaitto, lukeminen jne.
Mistäköhän noita ystäviä voisi saada kun on keinot omassa päässä vähissä? eli jokapäiväiseen elämään etsin työ kyllä paljon rokottaa aikaa.Ravintolaelämäkään ei kiinnosta.
Välillä tuntuu että yksinkö tässä elämää eletään
nm. viisammilta neuvoa-aikuinen mies
No nyt sitten ollaan mietitty 4kk ja ihmetellään mitähän sitten Oulusta ei ole yhtään tuttua tullut.
Harrastustoimita on kaikkea mitä yksin voi tehdä, kuntosali, uiminen, ruuanlaitto, lukeminen jne.
Mistäköhän noita ystäviä voisi saada kun on keinot omassa päässä vähissä? eli jokapäiväiseen elämään etsin työ kyllä paljon rokottaa aikaa.Ravintolaelämäkään ei kiinnosta.
Välillä tuntuu että yksinkö tässä elämää eletään
nm. viisammilta neuvoa-aikuinen mies
Vastaukset 2
Vanhimmat
mutta itse varmaankin kärsisin yksinäisyydestä vähemmän jos vaikkapa juttelisin naapureilleni rohkeammin ja tarjoaisin apua, osallistuisin talkoisiin ahkerammin...
Myös uusien sosiaalisten harrastusten kokeileminen voisi toimia, tai vanhojen harrastaminen porukassa (kokkauskurssit, lukupiirit) tai johonkin järjestötoimintaan tai vapaaehtoistyöhön osallistuminen. Hmm... tai jos hankkii koiran, niin siitä on kotona seuraa ja sen kanssa voi lähteä kursseille ja ties minkälaiseen seuratoimintaan.
:)
Yksinäisyys jotenkin vain masentaa ja olo on tyhjä ei siihen totu koskaan ,tuntuu että ei kukaan piittaa missä menet ja mitä teet.:(