Näin pahaa unta ja pelon takia säikähdin niin että kohtaus teki unessa tuloaan..ajattelin että äkkiä pitää ehtiä soittaan miehelle mutta en ehtinyt vaan menin "turraksi" ja tuuperruin maahan. Mutta..heräsin heti (siis ennenkuin varsinainen kohtaus unessa alkoi) ja olo oli kuin sähköiskun saanut..ei tuntunut että olis ollut kohtausta, en niitä kyllä muutenkaan ole paljoa saanut niin en tiiä voiko tuntemukset vaihtua noin paljoa..
Vai olikohan vaan suhteellisen rankka painajainen ja elimistö ressissä.., joskushan näkee unta että putoaaa ja herää siihen niin sydän pamppailee (olen kuullut että muillakin)..
Tulipa vähän sekavaa.. Jos tuntuu tutulta niin kertokaa. Mulle on tärkeää saada tietää saanko niitä kohtauksia unessa koska valveilla en niitä enään saa..
Vai olikohan vaan suhteellisen rankka painajainen ja elimistö ressissä.., joskushan näkee unta että putoaaa ja herää siihen niin sydän pamppailee (olen kuullut että muillakin)..
Tulipa vähän sekavaa.. Jos tuntuu tutulta niin kertokaa. Mulle on tärkeää saada tietää saanko niitä kohtauksia unessa koska valveilla en niitä enään saa..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla on ollut vähän samanlaista kuin sulla.
Herään unesta, tai säpsähdän. En tiedä olenko saanut kohtauksen vai olenko nähnyt painajaisia.
Näitä on nyt sattunut useita. Otan torkukkuja silloin tällöin ja sitten herätys...
Nykyään kyllä saaan norm. vain poissaolokohtauksia iltaisin työpäivän jälkeen.
Vuosia aikaisemmin sain vain unenaikaisia isoja kohtauksia, itse en niistä tiennyt mitään. Mieheni kertoi ja sitten tietenkin herättyäni oksensin, olin pissannut, joskus purrutkin. Ja se jumalaton päänsärky.
Kuvaamasi kuulostaa kovasti nk. unihalvaukselta, joka osuu miltei jokaisen ihmisen osalle jossakin elämän vaiheessa. Satuin juuri jokin aika sitten lukemaan aiheesta, koska olen kokenut näitä unihäiriöitä ihan lapsesta asti. Perustaltaan kyse on siitä, että ihmisen herätessä lihakset ovatkin jostain syystä vielä syvän unen vaiheessa (varsinkin painajaisten jälkeen, ns. rauhoittumisen vaihe), ts. "halvaantuneet tai puolitehoiset", samoin aivot. Tilaan saattaa liittyä myös harhakuvia (siis saattaa).
Itse en aina pääse sängystä ylös, vaikka selkeästi aivoni sanovat: olen hereillä (saatan kuulla ääniä ja nähdä hahmoja). Siispä odottelen. Tämä siis jo ennen kuin sairastuin epilepsiaan. Joskus taas olen jo lähtenyt kohti kylppäriä, kun jalkani tekevät tenän; uppita, ne nukkuvatkin vielä. Näillä asioilla ei ole ollut kohdallani mitään tekemistä epilepsian kanssa.
Toisaalta, tämä on vain yksi mahdollisuus ja yksi näkökulma ;) Yritän olla näkemättä painajaisia. Well, aina se ei onnaa.
Hyvää pääsiäistä, ja toivottavasti ilman painajaisia, missään muodossa.