Eivät saaneet turkulaiset sittenkään viedä hunajapurnukoita mukanaan. Kärpät tuli, kahmi tylysti hunajan itselleen jo toisen kerran aivan tepsiläisten nenän edestä ja ahdisti Turun pojat tiukasti vasten seinää. Pedon kynnet ovat saamassa lujan otteen himoitusta Kanada-maljasta, joka kiillotettuna ja säihkyvänä odottaa ottajaansa. Jo huomenna se saattaa saada uuden kodin pohjoisesta, teknologiakaupungista nimeltä Oulu, jäähallista nimeltä Raksila. Jo huomenna voi SM-liigakausi 2003-2004 olla ohi. Mutta ehkä se ei ole...
Kärppäpelien suuri draamaketju sai tänään odotetusti jatkoa Raksilassa. Tai ei ehkä aivan odotetusti, sillä uskalsiko kovinkaan moni unelmoida toisesta finaalivoitosta peräjälkeen? Ja vielä jatkoaikavoitosta? Tai että jälleen viime minuuteilla kärppäjuna rynnisti mustapaitojen rinnalle - ja lopulta ohi? Moni varmaan ajatteli, että jos Kärpät tänään voittaa, mestaruus ratkeaa siihen. Mutta siltikään niin ei voi sanoa. TPS on joukkue, joka voi nousta suosta, aivan niin kuin oululainen petolaumakin. Mutta näyttää siltä, että pedon silmissä kiiluu tällä hetkellä sellainen katse, jota ei ole nähty sitten vuoden 1981 - tuo katse on vahvasti kultainen.
Viime vuonna Kärpät hävisi finaalit puhtaasti 3-0. Tappara ei ollut lähellekään niin hyvä kuin numerot osoittavat. Kärpät ei vain ollut valmis - nälkä oli tyydytetty kun vain päästiin finaaliin. Tänä vuonna, jolloin vastus on kertaluokkaa kovempi, oululaiset ovat vain voiton päässä kullasta. Nyt jo tässä vaiheessa on selvää, että hopealle jääminen olisi paljon valtavampi pettymys kuin vuosi sitten. Sillä nyt kaikki on Kärppien omissa käsissä.
Joka tapauksessa on tähän mennessä jo pakko kiittää Kärppiä, joka on tarjonnut niín huikeita jännitysnäytelmiä peräjälkeen, ettei ole tainnut vastaavaa ennen olla. Kärpät on noussut joukkueeksi, jota jokainen jääkiekkoa seuraava ei voi kuin kunnioittaa: se on loistava yhdistelmä taitoa, tunnetta, sydäntä ja tahtoa.
Oulun Kärpät on kaikkea sitä mitä jääkiekolta voi toivoa, kävi tulevissa peleissä miten kävi!
Kärppäpelien suuri draamaketju sai tänään odotetusti jatkoa Raksilassa. Tai ei ehkä aivan odotetusti, sillä uskalsiko kovinkaan moni unelmoida toisesta finaalivoitosta peräjälkeen? Ja vielä jatkoaikavoitosta? Tai että jälleen viime minuuteilla kärppäjuna rynnisti mustapaitojen rinnalle - ja lopulta ohi? Moni varmaan ajatteli, että jos Kärpät tänään voittaa, mestaruus ratkeaa siihen. Mutta siltikään niin ei voi sanoa. TPS on joukkue, joka voi nousta suosta, aivan niin kuin oululainen petolaumakin. Mutta näyttää siltä, että pedon silmissä kiiluu tällä hetkellä sellainen katse, jota ei ole nähty sitten vuoden 1981 - tuo katse on vahvasti kultainen.
Viime vuonna Kärpät hävisi finaalit puhtaasti 3-0. Tappara ei ollut lähellekään niin hyvä kuin numerot osoittavat. Kärpät ei vain ollut valmis - nälkä oli tyydytetty kun vain päästiin finaaliin. Tänä vuonna, jolloin vastus on kertaluokkaa kovempi, oululaiset ovat vain voiton päässä kullasta. Nyt jo tässä vaiheessa on selvää, että hopealle jääminen olisi paljon valtavampi pettymys kuin vuosi sitten. Sillä nyt kaikki on Kärppien omissa käsissä.
Joka tapauksessa on tähän mennessä jo pakko kiittää Kärppiä, joka on tarjonnut niín huikeita jännitysnäytelmiä peräjälkeen, ettei ole tainnut vastaavaa ennen olla. Kärpät on noussut joukkueeksi, jota jokainen jääkiekkoa seuraava ei voi kuin kunnioittaa: se on loistava yhdistelmä taitoa, tunnetta, sydäntä ja tahtoa.
Oulun Kärpät on kaikkea sitä mitä jääkiekolta voi toivoa, kävi tulevissa peleissä miten kävi!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ala kirjoittamaan johonkin naistenlehteen noita kaunokirjallisia tuotoksia.Jääkiekkomatsista puhuttaessa pitäisi jutussa olla edes hitunen särmää ja jonkin asteista rähinää,kuten pelin aikana jäällä ja katsomossa.
Hyvä juttu tuo oli. Minusta on silti tärkeintä, ettei turkulaiset morhokorvat voita enää yhtään mestaruutta. Pöhölöä sakkia.