Tor Högnäs

Ja siksikö se vuoti sen Zavidovo-muistion julkisuuteen? Halusi sillä taistella Neuvostoliittoa vastaan vai tehdä palveluksen Neuvostoliitolle? Päätä jo.

Erikki Puomioja kirjoitti:

Ja siksikö se vuoti sen Zavidovo-muistion julkisuuteen? Halusi sillä taistella Neuvostoliittoa vastaan vai tehdä palveluksen Neuvostoliitolle? Päätä jo.

Högnäs kirjoitti kirjan Ristiretkeläiset.

Ristiretkeläiset käsittelee jatkosotaa. Se on omaelämäkerrallinen kertomus asemasodasta Syvärin lähellä ja Karjalankannaksen suurhyökkäyksestä 1944. Vain yksi teoksen henkilöistä esiintyy oikealla nimellään eli Jalkaväkirykmentti 61:n komentaja Alpo Marttinen.

. kirjoitti:

Högnäs kirjoitti kirjan Ristiretkeläiset.

Ristiretkeläiset käsittelee jatkosotaa. Se on omaelämäkerrallinen kertomus asemasodasta Syvärin lähellä ja Karjalankannaksen suurhyökkäyksestä 1944. Vain yksi teoksen henkilöistä esiintyy oikealla nimellään eli Jalkaväkirykmentti 61:n komentaja Alpo Marttinen.

Zavidovo-vuoto oli tapaus, jossa Suomen presidentti Urho Kekkosen Zavidovossa Neuvostoliiton puoluejohtajan Leonid Brežnevin kanssa käymästä keskustelusta tekemä muistio vuodettiin lehdistölle.

Kekkonen ja Brežnev olivat keskustelleet 100 kilometriä Moskovasta koilliseen sijaitsevassa Zavidovossa elokuun lopulla 1972 mm. Suomen tavoittelemasta vapaakauppasopimuksesta Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa. Neuvostoliitto suhtautui sopimushankkeeseen varauksellisesti, koska se epäili sopimuksen vaarantavan Suomen puolueettomuuden. Kekkonen pyrki hälventämään neuvostojohdon epäilykset ja lupasi henkilökohtaisesti taata maiden välisten suhteiden säilymisen muuttumattomina sopimuksesta huolimatta.

Kekkosen laatiman muistion jakelu oli tarkoin rajattu. Omat kappaleensa siitä saivat pääministeri Rafael Paasio, ulkoministeri Kalevi Sorsa, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom ja ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo sekä kolme ulkoministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiestä. Lisäksi muistiosta oli kaksi varakappaletta ja kaksi arkistokappaletta.

Dagens Nyheter julkaisi 31.10.1972 sotasankari, toimittaja ja kirjailija Tor Högnäsin laajan artikkelin Zavidovon keskusteluista, ja sama artikkeli ilmestyi Norjassa Dagbladetissa ja Suomessa Vasabladetissa. Artikkeliin sisältyi useita sanatarkkoja lainauksia Kekkosen muistiosta. Tapaus johti Sorsan ensimmäisen hallituksen ulkomaankauppaministerin, Jussi Linnamon (sdp.) eroon ja ylijohtaja Seppo Lindblomin (sdp.) ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin (sdp.) tuomitsemiseen sakkorangaistukseen. Jyrängin sakkorangaistus tuli siitä, että hän tunnusti kuulusteluissa antaneensa osan nähtäväkseen saamastaan muistiosta Yleisradion radiojohtajalle Eino S. Revon nähtäväksi.

Vuonna 2003 ilmestyneessä muistelmakirjassaan Kalevi Sorsa piti yhtenä mahdollisuutena sitä, että Kekkonen itse olisi ollut vuodon takana; että Kekkonen antanut Jyrängille tehtäväksi vuotaa tiedot Tuomiojalle. . Kekkosen poliittiset vastustajat, mm. Veikko Vennamo ja Tuure Junnila, ovat sanoneet kyseessä olleen Kekkosen itsensä järjestämä temppu virkakautensa jatkon varmistamiseksi - poikkeuslaki Kekkosen presidenttikauden pidentämiseksi oli juuri tuolloin valmisteilla.

.piste kirjoitti:

Zavidovo-vuoto oli tapaus, jossa Suomen presidentti Urho Kekkosen Zavidovossa Neuvostoliiton puoluejohtajan Leonid Brežnevin kanssa käymästä keskustelusta tekemä muistio vuodettiin lehdistölle.

Kekkonen ja Brežnev olivat keskustelleet 100 kilometriä Moskovasta koilliseen sijaitsevassa Zavidovossa elokuun lopulla 1972 mm. Suomen tavoittelemasta vapaakauppasopimuksesta Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa. Neuvostoliitto suhtautui sopimushankkeeseen varauksellisesti, koska se epäili sopimuksen vaarantavan Suomen puolueettomuuden. Kekkonen pyrki hälventämään neuvostojohdon epäilykset ja lupasi henkilökohtaisesti taata maiden välisten suhteiden säilymisen muuttumattomina sopimuksesta huolimatta.

Kekkosen laatiman muistion jakelu oli tarkoin rajattu. Omat kappaleensa siitä saivat pääministeri Rafael Paasio, ulkoministeri Kalevi Sorsa, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom ja ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo sekä kolme ulkoministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiestä. Lisäksi muistiosta oli kaksi varakappaletta ja kaksi arkistokappaletta.

Dagens Nyheter julkaisi 31.10.1972 sotasankari, toimittaja ja kirjailija Tor Högnäsin laajan artikkelin Zavidovon keskusteluista, ja sama artikkeli ilmestyi Norjassa Dagbladetissa ja Suomessa Vasabladetissa. Artikkeliin sisältyi useita sanatarkkoja lainauksia Kekkosen muistiosta. Tapaus johti Sorsan ensimmäisen hallituksen ulkomaankauppaministerin, Jussi Linnamon (sdp.) eroon ja ylijohtaja Seppo Lindblomin (sdp.) ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin (sdp.) tuomitsemiseen sakkorangaistukseen. Jyrängin sakkorangaistus tuli siitä, että hän tunnusti kuulusteluissa antaneensa osan nähtäväkseen saamastaan muistiosta Yleisradion radiojohtajalle Eino S. Revon nähtäväksi.

Vuonna 2003 ilmestyneessä muistelmakirjassaan Kalevi Sorsa piti yhtenä mahdollisuutena sitä, että Kekkonen itse olisi ollut vuodon takana; että Kekkonen antanut Jyrängille tehtäväksi vuotaa tiedot Tuomiojalle. . Kekkosen poliittiset vastustajat, mm. Veikko Vennamo ja Tuure Junnila, ovat sanoneet kyseessä olleen Kekkosen itsensä järjestämä temppu virkakautensa jatkon varmistamiseksi - poikkeuslaki Kekkosen presidenttikauden pidentämiseksi oli juuri tuolloin valmisteilla.

Ja taas nettifennolle tuli turpiin! Voi pientä Talaa........

Nooh Virolla on pitkät perinteet siinä pillun tarjoamisessa. Ei Ella Maria Murrik ainut huora Virosta ollut. Kai Kikerist ja monet muut lukuisat virolaiset herkkupeput ja jättitissit jatkavat Hellan perinnettä.

Koivisto nyt sentään mielisteli nekkuja mutta ei se koskaan mitään niille vuotanut. Alpo Marttinen jos olisi ollut Suomessa Zavidovon aikaan niin olisi varmasti vetänyt entistä alaistaan turpaan JR 61 ryhmän periaatteiden ja arvojen häpäisemisestä.