Korkein Oikeus on katsonut, että yksityiselle alueelle pysäköinyt autonkuljettaja on parkkipaikalle ajaessaan tehnyt juridisesti sitovan sopimuksen maanomistajan kansa pihalla olevan kyltin johdosta.
Toisaalla tapahtui niinä päivinä, että ravintola oli asettanut vaatenaulakkoonsa kyltin jossa muistutetaan, että ravintolassa ei lain mukaan saa humaltua. Kun asiakas astuu hotelliin hänen katsotaan solmineen juridisesti sitovan sopimuksen humaltumattomuudestaan. Ravintola on palkannut palvelukseensa portsarin vahtimaan asiakasta. Kun portsari huomaa asiakkaan sitoumuksestaan huolimatta humaltuneen, hän määrää asiakkaalle sadan euron sakon, joka on maksettava kahden viikon kuluessa portsarin tilille!
Vastaavanlaisesta prosessista on Turussakin jo mainio esimerkki. Kun TE-keskus siirtyi aikanaan erään keskustan puiston varrella olevaan kiinteistöön, se pystytti kaupungin omistamassa, asemakaavassa julkiseen virkistykseen määrätyssä puistossaolevalle hiekkakentälle pysäköintialuetta osoittavan liikennemerkin keskuksen henkilökunnan autojen parkkeerausta varten. Kuinka ollakaan eräs laitoksen asiakas oli huomannut puistoon perustetun pysäköintialueen ja jätti autonsa sille asioidakseen TE-keskuksessa. Palatessaan hän huomasi tulilasiin ilmestyneen 40 euron sakkolapun!
Mihin vielä olemme sakotuskäytäntöjen kanssa menossa! Ettei joku (vaikkapa ulkolainen pääoma) vaan huomaisi oivallista keinoa helppoon rikastumiseen?
Toisaalla tapahtui niinä päivinä, että ravintola oli asettanut vaatenaulakkoonsa kyltin jossa muistutetaan, että ravintolassa ei lain mukaan saa humaltua. Kun asiakas astuu hotelliin hänen katsotaan solmineen juridisesti sitovan sopimuksen humaltumattomuudestaan. Ravintola on palkannut palvelukseensa portsarin vahtimaan asiakasta. Kun portsari huomaa asiakkaan sitoumuksestaan huolimatta humaltuneen, hän määrää asiakkaalle sadan euron sakon, joka on maksettava kahden viikon kuluessa portsarin tilille!
Vastaavanlaisesta prosessista on Turussakin jo mainio esimerkki. Kun TE-keskus siirtyi aikanaan erään keskustan puiston varrella olevaan kiinteistöön, se pystytti kaupungin omistamassa, asemakaavassa julkiseen virkistykseen määrätyssä puistossaolevalle hiekkakentälle pysäköintialuetta osoittavan liikennemerkin keskuksen henkilökunnan autojen parkkeerausta varten. Kuinka ollakaan eräs laitoksen asiakas oli huomannut puistoon perustetun pysäköintialueen ja jätti autonsa sille asioidakseen TE-keskuksessa. Palatessaan hän huomasi tulilasiin ilmestyneen 40 euron sakkolapun!
Mihin vielä olemme sakotuskäytäntöjen kanssa menossa! Ettei joku (vaikkapa ulkolainen pääoma) vaan huomaisi oivallista keinoa helppoon rikastumiseen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näyttää siltä, että yksityinen pysäköinninvalvontayritys on alkanut sakkomaksujen keruun omaalle tililleen. Saattaa olla, että osa rahoista ohjautuisi myös maan omistajan ja sakkopalvelujen tilaajan pussiin? Hyöty näyttäisi olevan molemminpuolinen.
Mihin oikeus sakottamiseen aikaa myöten johtaakaan, ja mihin tarkoitukseen huimasti kasvavat sakkotulot kertyvät? Mistä voisi ostaa sakotusyhtiöitten takuuvaermoja osakkeita?