Puoluerakenteet rikki Pelkosenniemellä

Kiista Vuotoksen altaasta ja kunnan itsenäisyydestä rikkoi vakiintuneen puoluerakenteen Pelkosenniemellä. Keskustan rivit hajosivat ja sitoutumattomat nousivat valtaan. Sitoutumattomien läpimurto alkoi 1992 vaaleissa. Keskustan enemmistö säilyi kuitenkin pitkään, kunnes se murtui vuonna 2004. Viime vaaleissa sitoutumattomat nousivat Pelkosenniemen suurimmaksi ryhmäksi.

Kunnanhallitusta johtaa tätä nykyä sitoutumaton Panu Leinonen, 40, joka nousi politiikkaan vuoden 2001 vaaleissa. Kunnan eloonjäänti oli noussut tärkeimmäksi asiaksi. Näytti, että jos en itse ole mukana, menee koko roska, Leinonen muistelee.

Kuntaliitos Kemijärven kanssa kaatui vuonna 2002 äänin 13-2. Vuonna 2005 alkoi raskas viivytystaistelu, josta huolimatta asia nousi listoille vuoden 2006 talousarvioon. kuntaliitosta ajoi poikkeuksellisesti keskusta. Leinonen tulkitsee valtapolitiikan ohjanneen puolueen pyrkimyksiä.

Kun keskusta menetti enemmistönsä, siitä tuli pikku tekijä. Kemijärvellä keskusta on valtapuolue. Pelkosenniemi olisi ollut keskustalainen kylä toisten joukossa. Myös tuolloinen kemijärven kaupungin johto vaikutti asiassa voimakkaasti, Leinonen arvioi.

Tuorein äänestys ratkesi vuonna 2007 äänin 7-7 ja yksi tyhjä, jolloin puheenjohtaja Pekka Nymanin (sit) ääni ratkaisi. Sitoutumattomat olivat saaneet yhden keskustan kannattajan äänestämään tyhjää.

Sitoutumattomien mielestä liitosta ajettiin väkisin, epädemokraattisesti ja väärin numeroin. Virkakunta toi saman esityksen äänestykseen toistuvasti vain muodollisesti muutettuna. Valtuusto äänesti kuntaliitoksesta neljä kertaa ja sama valtuusto kolme kertaa.

Se oli demokratian irvikuva! Tulevaisuudesta annettiin toivoton kuva tilastoilla, jotka perustuivat vääriin lukuihin. Niitä esitteli uskottava tilintarkastaja. Budjetissa oli 1,7 miljoonan alijäämää vuodessa. Sen laskettiin jatkuvan vuoteen 2020. Annettiin kuva, että olemme politiikan amatöörejä, emmekä ymmärrä realiteetteja.

Mutta talous saatiin tasapainoon jo vuonna 2008 karsimalla menoja, järkeistämällä palveluita ja valtionosuuksien kasvun ansiosta. Meillä on miljoona plussaa vuoden 2009 tilinpäätöksessä keskellä lamaa. Nousimme neljän parhaan kunnan joukkoon, kun olimme 25 huonoimman joukossa. Jopa sisäministeriöstä on kehuttu, kuinka nopeasti korjasimme tilanteen: Pakkoliitoksella ei enää uhata, Leinonen napauttaa.

Olisko järkeä jos Haukiputaalla toimittaisiin samoin. Valtuustoryhmistä erkaneis itsenäisyyden kannattajat ja muodostettaisiin Haukipudas-ryhmä, pitämään kunta itsenäisenä. kuntamme itsenäisyyden nakertajat ja kauppamiehet jäisivät pieniin kuihtuviin kuppikuntiin haaveilemaan Suurkunta- Oulusta.
Seppo Leskinen
1368
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Seppo. Noin jos tehtäis, hyvä tulis!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Itsenäisyyden puolus kirjoitti:

Kiista Vuotoksen altaasta ja kunnan itsenäisyydestä rikkoi vakiintuneen puoluerakenteen Pelkosenniemellä. Keskustan rivit hajosivat ja sitoutumattomat nousivat valtaan. Sitoutumattomien läpimurto alkoi 1992 vaaleissa. Keskustan enemmistö säilyi kuitenkin pitkään, kunnes se murtui vuonna 2004. Viime vaaleissa sitoutumattomat nousivat Pelkosenniemen suurimmaksi ryhmäksi.

Kunnanhallitusta johtaa tätä nykyä sitoutumaton Panu Leinonen, 40, joka nousi politiikkaan vuoden 2001 vaaleissa. Kunnan eloonjäänti oli noussut tärkeimmäksi asiaksi. Näytti, että jos en itse ole mukana, menee koko roska, Leinonen muistelee.

Kuntaliitos Kemijärven kanssa kaatui vuonna 2002 äänin 13-2. Vuonna 2005 alkoi raskas viivytystaistelu, josta huolimatta asia nousi listoille vuoden 2006 talousarvioon. kuntaliitosta ajoi poikkeuksellisesti keskusta. Leinonen tulkitsee valtapolitiikan ohjanneen puolueen pyrkimyksiä.

Kun keskusta menetti enemmistönsä, siitä tuli pikku tekijä. Kemijärvellä keskusta on valtapuolue. Pelkosenniemi olisi ollut keskustalainen kylä toisten joukossa. Myös tuolloinen kemijärven kaupungin johto vaikutti asiassa voimakkaasti, Leinonen arvioi.

Tuorein äänestys ratkesi vuonna 2007 äänin 7-7 ja yksi tyhjä, jolloin puheenjohtaja Pekka Nymanin (sit) ääni ratkaisi. Sitoutumattomat olivat saaneet yhden keskustan kannattajan äänestämään tyhjää.

Sitoutumattomien mielestä liitosta ajettiin väkisin, epädemokraattisesti ja väärin numeroin. Virkakunta toi saman esityksen äänestykseen toistuvasti vain muodollisesti muutettuna. Valtuusto äänesti kuntaliitoksesta neljä kertaa ja sama valtuusto kolme kertaa.

Se oli demokratian irvikuva! Tulevaisuudesta annettiin toivoton kuva tilastoilla, jotka perustuivat vääriin lukuihin. Niitä esitteli uskottava tilintarkastaja. Budjetissa oli 1,7 miljoonan alijäämää vuodessa. Sen laskettiin jatkuvan vuoteen 2020. Annettiin kuva, että olemme politiikan amatöörejä, emmekä ymmärrä realiteetteja.

Mutta talous saatiin tasapainoon jo vuonna 2008 karsimalla menoja, järkeistämällä palveluita ja valtionosuuksien kasvun ansiosta. Meillä on miljoona plussaa vuoden 2009 tilinpäätöksessä keskellä lamaa. Nousimme neljän parhaan kunnan joukkoon, kun olimme 25 huonoimman joukossa. Jopa sisäministeriöstä on kehuttu, kuinka nopeasti korjasimme tilanteen: Pakkoliitoksella ei enää uhata, Leinonen napauttaa.

Olisko järkeä jos Haukiputaalla toimittaisiin samoin. Valtuustoryhmistä erkaneis itsenäisyyden kannattajat ja muodostettaisiin Haukipudas-ryhmä, pitämään kunta itsenäisenä. kuntamme itsenäisyyden nakertajat ja kauppamiehet jäisivät pieniin kuihtuviin kuppikuntiin haaveilemaan Suurkunta- Oulusta.
Seppo Leskinen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu