Olen sairastanut lapsesta asti vaikeaa masennusta ja vaikeaa ahsituneisuutta. "vanhempana" mukaan ovat hypänneet epävakaa ja epäluuloinen persoonallisuus. Olen tosiaan parikymppinen nuori nainen. Eli oon sairastanut 11 vuotta masennusta. Hoitoa saan päivittäin eri tahoilta ja sairaala jaksollakin olen ollut monen monta kertaa. Mutta ongelmani onkin, että vaikka mitä lääkärit ja muut keksiskin niin en parannu tästä. Mulle sanottiin aikoinaan että masennukseen on nykypäivänä niin hyvät hoidot että ei hätää etköhän säkin suostasi nouse. Joo enpä tähän päivään mennessä oo noussu. Ja kyse ei oo siitä etten haluis parantua, tai että oon negatiivisella asenteella liikkeellä. Haluan parantua, haluan sitä enemmän kun mitään muuta tässä maailmassa. Seurustelin 3-vuotta ja sain suhteenikin päättymään koska en yksinkertasesti jaksanut panostaa itseeni ja toiseen osapuoleen. Jälkeen päin olen katunut tekojani ja saanut vielä voimakkaamman ahdistuksenn tekojeni tähden. Ongelmani on että en osaa antaa itselleni anteeksi tapahtunutta. En tunne itseäni enää. Olen luopunut täysin toivosta saada elämäni takaisin. En hae tällä mitään sääliä. Haluaisin muilta kokemuksia onko näin pohjalta mahdollista enää nousta.
Kiitos etukäteen vastauksista.
Kiitos etukäteen vastauksista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Diagnoosi vaikea masennus.
No löytyi myös fyysistä ja lisä tutkimuksiin meno.
Yksikään ei päälle nää että olen masentunut.
Lääkkeitä on tule koskaan syömään mihinkää psyykkiseen.
Minun elämäni vain on niin.
milloinkaan niin pohjalla etteikö sieltä pohjalta voisi nousta.
http://www.ilonpolku.fi/main/page_etusivu.html
pitäisi saada jotenkin eto julkisiin yhteisöihin.
Oletko kokeillut psykoterapiaa?
Joskus asiat on tosi solmussa, ja tarvitaan paljon aikaa ja kärsivällisyyttä niiden selvittämiseen.
Minä kärsin tuplamasennuksesta eli pitkäaikaisesta masennuksesta vaikea-asteisesta masennuksesta ja vielä jaksan heilua...