Myrskyssä toimiminen

Tai ajoankkuri on ihan hyvä idea kun myrsky kestää pitkään, ja esim. perheveneessä käytännössä on yksi joka sitä venettä ajaa. Saaristossa tai rannan lähellä ei tietenkään tehdä niin.
Ei kai se luovuttaminen ole niin pahasta.
Eri veneethän asettuvat piihin eri lailla, toiset ei ollenkaan.

sdfgsdfg- kirjoitti:

Tai ajoankkuri on ihan hyvä idea kun myrsky kestää pitkään, ja esim. perheveneessä käytännössä on yksi joka sitä venettä ajaa. Saaristossa tai rannan lähellä ei tietenkään tehdä niin.
Ei kai se luovuttaminen ole niin pahasta.
Eri veneethän asettuvat piihin eri lailla, toiset ei ollenkaan.

Lue lisää

Niin mutta miksi asettua vaan olemaan? Vaikka se myrsky kestää pitkään, niin samallahan voi edetä.
Tietysti kaikki on tapauskohtaista, mutta en vaan ole tähän mennessä löytänyt syytä miksi asettua vaan olemaan myrskyssä avomerelleä. Ehkä sitten, jos oon ainoa toimintakykyinen aluksessa ja väsymys vaatii mua nukkumaankin välillä ja kukaan muua ei veneessä uskalla/voi tehdä mitään... mutta kun mun lapset osaa ja voin luottaa niihin...

Aika teoreettinen tilane... kun kokemuksissa on toteutunut raju ukkosmyrsky välimerellä, ja hanskattiin se kuitenkin kaksistaan silloin 15 vuotiaan tyttäreni kanssa.

Ja vielä pitäisi kyllä kysyä, että mikä on myrsky kenellekin... sekin vaihtelee... tossa välimeren myrskyssä meillä tuulimittari näytti yli 30 metrin lukemia ajoittain. Ja veneestä hajos kalustoa... Ja toisinaan se hangon läntisen alle 20 metrinen tuulikin ollut meille myrsky...

-Mika- kirjoitti:

Niin mutta miksi asettua vaan olemaan? Vaikka se myrsky kestää pitkään, niin samallahan voi edetä.
Tietysti kaikki on tapauskohtaista, mutta en vaan ole tähän mennessä löytänyt syytä miksi asettua vaan olemaan myrskyssä avomerelleä. Ehkä sitten, jos oon ainoa toimintakykyinen aluksessa ja väsymys vaatii mua nukkumaankin välillä ja kukaan muua ei veneessä uskalla/voi tehdä mitään... mutta kun mun lapset osaa ja voin luottaa niihin...

Aika teoreettinen tilane... kun kokemuksissa on toteutunut raju ukkosmyrsky välimerellä, ja hanskattiin se kuitenkin kaksistaan silloin 15 vuotiaan tyttäreni kanssa.

Ja vielä pitäisi kyllä kysyä, että mikä on myrsky kenellekin... sekin vaihtelee... tossa välimeren myrskyssä meillä tuulimittari näytti yli 30 metrin lukemia ajoittain. Ja veneestä hajos kalustoa... Ja toisinaan se hangon läntisen alle 20 metrinen tuulikin ollut meille myrsky...

Lue lisää

" Niin mutta miksi asettua vaan olemaan? Vaikka se myrsky kestää pitkään, niin samallahan voi edetä.
Tietysti kaikki on tapauskohtaista, mutta en vaan ole tähän mennessä löytänyt syytä miksi asettua vaan olemaan myrskyssä avomerelleä. Ehkä sitten, jos oon ainoa toimintakykyinen aluksessa ja väsymys vaatii mua nukkumaankin välillä ja kukaan muua ei veneessä uskalla/voi tehdä mitään... mutta kun mun lapset osaa ja voin luottaa niihin... "

Siis kun valtamerellä myrskyää, ei siellä veneessä kukaan saa nukutuksi kunnolla, syömisestä puhumattakaan, joten viimeistään 48 tuntia myöhemmin ei ole enää ketään toimintakykyistä veneessä.

Siinä vaiheessa ajoankkurissa oleminen on järkevää, mutta se pitää tietysti laittaa jo aiemmin, kun joku oli vielä toiminta kykyinen sitä laittamaan.

Vielä parempi on seurata säätietoja ja välttää koko myrsky jo ennakolta järkevällä reitin valinnalla.
Näin suurin osa nykyisin jo valtamerillä tehneekin, joten strategian onnistuessa ajoankkurissa olo jää teoriaksi.

1 + 6 = 7 kirjoitti:

" Niin mutta miksi asettua vaan olemaan? Vaikka se myrsky kestää pitkään, niin samallahan voi edetä.
Tietysti kaikki on tapauskohtaista, mutta en vaan ole tähän mennessä löytänyt syytä miksi asettua vaan olemaan myrskyssä avomerelleä. Ehkä sitten, jos oon ainoa toimintakykyinen aluksessa ja väsymys vaatii mua nukkumaankin välillä ja kukaan muua ei veneessä uskalla/voi tehdä mitään... mutta kun mun lapset osaa ja voin luottaa niihin... "

Siis kun valtamerellä myrskyää, ei siellä veneessä kukaan saa nukutuksi kunnolla, syömisestä puhumattakaan, joten viimeistään 48 tuntia myöhemmin ei ole enää ketään toimintakykyistä veneessä.

Siinä vaiheessa ajoankkurissa oleminen on järkevää, mutta se pitää tietysti laittaa jo aiemmin, kun joku oli vielä toiminta kykyinen sitä laittamaan.

Vielä parempi on seurata säätietoja ja välttää koko myrsky jo ennakolta järkevällä reitin valinnalla.
Näin suurin osa nykyisin jo valtamerillä tehneekin, joten strategian onnistuessa ajoankkurissa olo jää teoriaksi.

Lue lisää

Kaikkea voin vaan ajatella sen mukaan, mitä olen itse kokenut. Mitä se myrsky sitten on? Ehkä en ole "oikeassa" myrskyssä ollut, joten tiedän vaan miten toimin niissä olosuhteissa, jotka on tähän mennessä tulleet vastaan.

Yksi esimerkki: Azoreilta eurooppaan huhtikuussa 2002. Tiedettiin ennakkoon, että keli tulee olemaan kova. Lähdettiin silti. Vastatuulta välillä 22 - 28 metriä sekunnissa. Sitä kesti lopulta viikon ajan. "Tyynenä" päivänä tuuli oli vaan 18 metriä. Sen muutaman tunnin, silloin aurinkokin vähän näyttäytyi. Muun ajan oli tuuli 22-28 metriä sekunnissa. Syöminen oli alkuun lähinnä pullojugurttia ja vastaavaa. Loppumatkasta jo syötiin lämmintäkin ateriaa... siihen keliin vaan tottui. Ja siinä pystyi toimimaan.

Nukkuminen onnistui kohtuullisesti pätkittäin. Anekdootti: Tulin vahdista, vein haalarin maston etupuolella olevaan kaappiin. Samalla vene meni aallonharjan yli. Lensin selkä edellä ensin kantta vasten ja sitten vastapäistä yläbunkkaa vasten niin, että se hajosi! Ryömin takakajuuttaan nukkumaan ja vasta perillä korjattiin vauriot.

Enimmäkseen oli ylhäällä vaan myrskyfokka, ja kryssiä ajettiin. Ei siis isoa ollenkaan (veneessä ei ollut trysailia). Sortuva aalto täytti aina sitlootan vaikka tuli keulan suunnasta ja ruorissa oleva olisi varmasti mennyt mereen, jollei olisi ollut kahdella köydellä kiinni. Kajuutan luukulta ruoripylväälle oli köysi, ja valjaat laitettiin kiinni ennen kajuutasta nousua.

Ei ehkä myrsky, mutta kova keli ja ainoa järkevä toiminta oli jatkaa matkaa. Olisihan se meno muuttunut mukavammaksi, jos oltaisiin käännytty ympäri... mutta samalla ehkä jopa vaarallisemmaksi.

Vene Baltic 43, miehistöä 5 henkeä, joista vaan osa toimintakuntoisia.

Tuulen koventuessa sinne 30 metrin tuntumaan aallokko ei muuttunut sen vaarallisemmaksi. Se oli pitkää ja loivaa, vain sortuvat aallot oli pahoja. Ne täytti aina sitlootan. Matkaa tehtiin tuulta vastaan, joten tilanne oli lähes sama, kuin jos oltaisiin vaan jääty kellumaan keula laahusankkurissa tai jos oltaisiin laitettu vene piihin. Ne vaihtoehdot ei vaan tulleet edes mieleen. Ehkä keli ei sitten ollut tarpeeksi "myrsky". Tää oli muuten se ajankohta, kun Kanariansaarilla satoi lunta...

Se toinen "myrsky" oli sitten välimerellä marraskuussa ja tuuli yli 30 metriä, mutta veneenä oli taas vähän isompi purkkari... siitä ehkä sitten lisää..

En nyt yritä kehuskella tuolla ylläolevalla kirjoituksella olevani joku tosi skönäri, vaan ainoastaan valottaa sitä, millaisissa olosuhteissa ei mulle ainakaan ole vielä tullut mieleen muu kuin matkan jatkaminen. Ehkäpä jotkut oikeita myrskyjä kokeneet naureskeleekin näille mun jutuille, mutta näinhän tää menee: Voit vaan kertoa siitä, minkä olet itse kokenut.

-Mika- kirjoitti:

Kaikkea voin vaan ajatella sen mukaan, mitä olen itse kokenut. Mitä se myrsky sitten on? Ehkä en ole "oikeassa" myrskyssä ollut, joten tiedän vaan miten toimin niissä olosuhteissa, jotka on tähän mennessä tulleet vastaan.

Yksi esimerkki: Azoreilta eurooppaan huhtikuussa 2002. Tiedettiin ennakkoon, että keli tulee olemaan kova. Lähdettiin silti. Vastatuulta välillä 22 - 28 metriä sekunnissa. Sitä kesti lopulta viikon ajan. "Tyynenä" päivänä tuuli oli vaan 18 metriä. Sen muutaman tunnin, silloin aurinkokin vähän näyttäytyi. Muun ajan oli tuuli 22-28 metriä sekunnissa. Syöminen oli alkuun lähinnä pullojugurttia ja vastaavaa. Loppumatkasta jo syötiin lämmintäkin ateriaa... siihen keliin vaan tottui. Ja siinä pystyi toimimaan.

Nukkuminen onnistui kohtuullisesti pätkittäin. Anekdootti: Tulin vahdista, vein haalarin maston etupuolella olevaan kaappiin. Samalla vene meni aallonharjan yli. Lensin selkä edellä ensin kantta vasten ja sitten vastapäistä yläbunkkaa vasten niin, että se hajosi! Ryömin takakajuuttaan nukkumaan ja vasta perillä korjattiin vauriot.

Enimmäkseen oli ylhäällä vaan myrskyfokka, ja kryssiä ajettiin. Ei siis isoa ollenkaan (veneessä ei ollut trysailia). Sortuva aalto täytti aina sitlootan vaikka tuli keulan suunnasta ja ruorissa oleva olisi varmasti mennyt mereen, jollei olisi ollut kahdella köydellä kiinni. Kajuutan luukulta ruoripylväälle oli köysi, ja valjaat laitettiin kiinni ennen kajuutasta nousua.

Ei ehkä myrsky, mutta kova keli ja ainoa järkevä toiminta oli jatkaa matkaa. Olisihan se meno muuttunut mukavammaksi, jos oltaisiin käännytty ympäri... mutta samalla ehkä jopa vaarallisemmaksi.

Vene Baltic 43, miehistöä 5 henkeä, joista vaan osa toimintakuntoisia.

Tuulen koventuessa sinne 30 metrin tuntumaan aallokko ei muuttunut sen vaarallisemmaksi. Se oli pitkää ja loivaa, vain sortuvat aallot oli pahoja. Ne täytti aina sitlootan. Matkaa tehtiin tuulta vastaan, joten tilanne oli lähes sama, kuin jos oltaisiin vaan jääty kellumaan keula laahusankkurissa tai jos oltaisiin laitettu vene piihin. Ne vaihtoehdot ei vaan tulleet edes mieleen. Ehkä keli ei sitten ollut tarpeeksi "myrsky". Tää oli muuten se ajankohta, kun Kanariansaarilla satoi lunta...

Se toinen "myrsky" oli sitten välimerellä marraskuussa ja tuuli yli 30 metriä, mutta veneenä oli taas vähän isompi purkkari... siitä ehkä sitten lisää..

En nyt yritä kehuskella tuolla ylläolevalla kirjoituksella olevani joku tosi skönäri, vaan ainoastaan valottaa sitä, millaisissa olosuhteissa ei mulle ainakaan ole vielä tullut mieleen muu kuin matkan jatkaminen. Ehkäpä jotkut oikeita myrskyjä kokeneet naureskeleekin näille mun jutuille, mutta näinhän tää menee: Voit vaan kertoa siitä, minkä olet itse kokenut.

Lue lisää

vaan milenkiinnosta kysyn, miten tuulennopeudet mittasitte. Menittekö Portugaliin vai Englantiin?
Myrsky taitaa engelsmanneilla alkaa 24 m/s ylöspäin, kotomaassa raja 21m/s niin, että myrskyssä olitte.
En ole kyllä kuullut tai lukenut monen kryssineen viikkoa noilla tuulilla. Reippaita purjehtijoita. Järkevyydestä voi olla tietysti montaa mieltä.

Matkapurjehtija kirjoitti:

vaan milenkiinnosta kysyn, miten tuulennopeudet mittasitte. Menittekö Portugaliin vai Englantiin?
Myrsky taitaa engelsmanneilla alkaa 24 m/s ylöspäin, kotomaassa raja 21m/s niin, että myrskyssä olitte.
En ole kyllä kuullut tai lukenut monen kryssineen viikkoa noilla tuulilla. Reippaita purjehtijoita. Järkevyydestä voi olla tietysti montaa mieltä.

Lue lisää

aikaisempi vastaukseni hävisi bitiavaruuteen.. Noo, näitä sattuu.

Oltiin menossa Englantiin, mutta päädyttiin Espanjaan. Jonkun aikaa näytti jo siltä, että ei päästä eurooppaan ollenkaan.

Tuulen nopeutta mitattiin tietysti veneen tuulimittarilla, mutta todennettiin se myös jälkikäteen.
Jotenkin se vallitseva tuuli saadaan sieltä omastakin mittarista, kunhan ei huippulukemille laita liikaa painoarvoa.

Näin se veneily harrastuksena etenee ja lisääntyy toisten tukemana:)

Onhan täällä sakkia.
Itse pidän parempana: Lin ja Larry Pardey - Storm Tactics Handbook
Myrsky liikkuu about 6-9 solmun vauhtia, joten avomerellä suunnasta riippuen saatat olla myrskyssä useamman päivän. Joskus kannattaa pysähtyä.
Ja tietenkin jos väsymys tai lamaantuminen iskee, ei pidä leikkiä sankaria, vaikka niitä täällä paljon kirjoittelee.

sdfgsdfg- kirjoitti:

Onhan täällä sakkia.
Itse pidän parempana: Lin ja Larry Pardey - Storm Tactics Handbook
Myrsky liikkuu about 6-9 solmun vauhtia, joten avomerellä suunnasta riippuen saatat olla myrskyssä useamman päivän. Joskus kannattaa pysähtyä.
Ja tietenkin jos väsymys tai lamaantuminen iskee, ei pidä leikkiä sankaria, vaikka niitä täällä paljon kirjoittelee.

Lue lisää

" Myrsky liikkuu about 6-9 solmun vauhtia, "

Mistä syystä moista luulet ?
Katsos nyt vaikka noita rtw-ennätyksiä, niissä on usein hyvät nettisivut joista voi seurata.
Esim G3:n lähestyessä cap hornia, ei 30 solmun venevauhti riittänyt myrskymatalan edellä pysymiseen, joten piti koukata melkoisesti pohjoiseen, jotta välttyivät pahimmalta myräkältä.
Myrskyn etenemisnopeus oli siis yli 30 solmua, ja tuulet 40...50 solmua.

Yleisesti noissa ennätyksissä ajetaan tuhansia maileja saman matalan mukana, eli venevauhdit on samaa luokkaa matalan etenemis suunnassa, kuin itse matalan keskuksen eteneminen. Eli 20 solmua on ihan tavallinen lukema, eikä suinkaan 6-9 solmua.

Otas vaikka aikaa, kauanko matalapaineelta kestää matka atlantin yli amerikasta eurooppaan, ja jaa matkan pituudella, niin huomaat, ettei tuo arviosi 6-9 solmua ole missään yhteydessä realistinen, varsinkaan isommille myrskyille, jotkut pikkumatalat itämerellä, jotka eivät saa myrskyä aikaan voi sitten toisinaan liikkua hitaaminkin.

1 + 5 = 6 kirjoitti:

" Myrsky liikkuu about 6-9 solmun vauhtia, "

Mistä syystä moista luulet ?
Katsos nyt vaikka noita rtw-ennätyksiä, niissä on usein hyvät nettisivut joista voi seurata.
Esim G3:n lähestyessä cap hornia, ei 30 solmun venevauhti riittänyt myrskymatalan edellä pysymiseen, joten piti koukata melkoisesti pohjoiseen, jotta välttyivät pahimmalta myräkältä.
Myrskyn etenemisnopeus oli siis yli 30 solmua, ja tuulet 40...50 solmua.

Yleisesti noissa ennätyksissä ajetaan tuhansia maileja saman matalan mukana, eli venevauhdit on samaa luokkaa matalan etenemis suunnassa, kuin itse matalan keskuksen eteneminen. Eli 20 solmua on ihan tavallinen lukema, eikä suinkaan 6-9 solmua.

Otas vaikka aikaa, kauanko matalapaineelta kestää matka atlantin yli amerikasta eurooppaan, ja jaa matkan pituudella, niin huomaat, ettei tuo arviosi 6-9 solmua ole missään yhteydessä realistinen, varsinkaan isommille myrskyille, jotkut pikkumatalat itämerellä, jotka eivät saa myrskyä aikaan voi sitten toisinaan liikkua hitaaminkin.

Lue lisää

Kuten todettiin, lukekaa noita kirjoja.
Toivottavasti et mieti mitään pidempää reissua.
Rintaman liikkumisen nopeudella ei ole mitään tekemistä siinä esiintyvien tuulin nopeuden kanssa.
Mun edetään matalan mukana, ajetaan matalan reunaa, ei matalan mukana. Ja matala voi olla jopa 1000 km halkaisijaltaan.
Matalan reunaa ajettaessa kierretään matalaa, ja jos lähdet 700 mailin matalaa kiertämään ja matala liikkuu esim 8 solmun vauhtia, niin voit laskea miten paljon saat ajaa esim 20 solmun vauhtia kaaren muotoista rataa rintaman mukana.

sdfgsdfg- kirjoitti:

Kuten todettiin, lukekaa noita kirjoja.
Toivottavasti et mieti mitään pidempää reissua.
Rintaman liikkumisen nopeudella ei ole mitään tekemistä siinä esiintyvien tuulin nopeuden kanssa.
Mun edetään matalan mukana, ajetaan matalan reunaa, ei matalan mukana. Ja matala voi olla jopa 1000 km halkaisijaltaan.
Matalan reunaa ajettaessa kierretään matalaa, ja jos lähdet 700 mailin matalaa kiertämään ja matala liikkuu esim 8 solmun vauhtia, niin voit laskea miten paljon saat ajaa esim 20 solmun vauhtia kaaren muotoista rataa rintaman mukana.

Lue lisää

On ihan selvää, että matalan etenemis nopeus
matalaa kiertävän rintaman nopeus sekä
tuulten nopeus on kaikki eri suuria. Ei kukaan ole muuta väittänytkään.

Ja kun vene kulkee 30 solmua suoraan matalan keskuksesta poipäin ja matala vaan tulee yhä lähemmäksi, niin on ihan turha selittää sen olevan mahdollista jos matala kulkisi vaan 8 solmua. Teet vain itsesi naurettavaksi.
Ota nyt hieman edes selvää matalan keskuksien etenemis nopeuksista atlantin yli, ennenkuin selittelet puuta heinää. Ei tarvitse kuin vilkaista sääsaitteja, niissä on esimerkkejä vaikka kuinka, joissa matalat etenevät toisinaan 20 ... 40 solmun vauhdeilla.

1 + 1 = 2 kirjoitti:

On ihan selvää, että matalan etenemis nopeus
matalaa kiertävän rintaman nopeus sekä
tuulten nopeus on kaikki eri suuria. Ei kukaan ole muuta väittänytkään.

Ja kun vene kulkee 30 solmua suoraan matalan keskuksesta poipäin ja matala vaan tulee yhä lähemmäksi, niin on ihan turha selittää sen olevan mahdollista jos matala kulkisi vaan 8 solmua. Teet vain itsesi naurettavaksi.
Ota nyt hieman edes selvää matalan keskuksien etenemis nopeuksista atlantin yli, ennenkuin selittelet puuta heinää. Ei tarvitse kuin vilkaista sääsaitteja, niissä on esimerkkejä vaikka kuinka, joissa matalat etenevät toisinaan 20 ... 40 solmun vauhdeilla.

Lue lisää

Toisinaan kap horn on tyyni.
Nyt puhutaan yleensä tilanteesta.

kekemmumujerjnuhy kirjoitti:

Toisinaan kap horn on tyyni.
Nyt puhutaan yleensä tilanteesta.

Montakos päivää matalapaineelta yleensä kestää tulla atlantin yli amerikoista eurooppaan ?

Siitä kun lasket, voit itsekin todeta, että YLEENSÄ matalapaine etenee yli 20 solmua, eikä suinkaan 8-10 tjms...

Kun v. 2004 seilasimme Whangareista kohti New Caledoniaa, kuulimme NZ:n Russel Radiosta (johon purjehtijat olivat SSB-radiolla yhteydessä) että joka kolmas vene oli piissä trooppisen myrskyrintaman takia. Muutama vene oli pitkään ilman purjeita "lying a hull", kunnes pahin oli ohi. Pari venettä kärsi "konck downeissa" vaurioita. Itse olimme piissä vain yhden yön, kun tuuli oli varsin raju ja aallokko korkeaa.
Väitän, että "oikeassa myrskyssä" veneen vauhtia pitää saada pienemmäksi. Tietysti myötäiseen voi lasketella myrskyfokalla tai trysaililla, mutta se vaatii jatkuvaa tarkkaa ohjaamista kovan vauhdin ja murtuvien aaltojen takia. Paljon paremnmin saa levättyä, kun laittaa veneen piihin. Piissä se pysyi hyvin pelkällä trysaililla. Trysailin (myrskyison) puuttuessa piihin voi jäädä kolmosreivatulla isolla (tai neljäs reivi, jos sellainen on) tai pienellä myrskyfokalla. Kun trysail (tai myrkyfokka) on liikaa, purjeet voi ottaa kokonaan alas.
Vauhtia voi hidastaa veneen perästä lasketulla laahusankkurilla, mutta siitä ei ole itselläni kokemusta (vaikka laahus 80 m köyttä on ollut varalla). Keulasta laskettavaa laskuvarjoankkuria en omista enkä usko tarvitsevanikaan.

Se mitä kukin pitää myrskynä, riippuu varmaankin monesta tekijästä, myös veneestä ja miehistön kokemuksesta. Luulisin, että klassikkoteos "Heavy weather sailing" on yhä tänäänkin hyvä oppikirja. Siitä on ilmeisesti taas tehty uusi painos!

mieluummin piissä kirjoitti:

Kun v. 2004 seilasimme Whangareista kohti New Caledoniaa, kuulimme NZ:n Russel Radiosta (johon purjehtijat olivat SSB-radiolla yhteydessä) että joka kolmas vene oli piissä trooppisen myrskyrintaman takia. Muutama vene oli pitkään ilman purjeita "lying a hull", kunnes pahin oli ohi. Pari venettä kärsi "konck downeissa" vaurioita. Itse olimme piissä vain yhden yön, kun tuuli oli varsin raju ja aallokko korkeaa.
Väitän, että "oikeassa myrskyssä" veneen vauhtia pitää saada pienemmäksi. Tietysti myötäiseen voi lasketella myrskyfokalla tai trysaililla, mutta se vaatii jatkuvaa tarkkaa ohjaamista kovan vauhdin ja murtuvien aaltojen takia. Paljon paremnmin saa levättyä, kun laittaa veneen piihin. Piissä se pysyi hyvin pelkällä trysaililla. Trysailin (myrskyison) puuttuessa piihin voi jäädä kolmosreivatulla isolla (tai neljäs reivi, jos sellainen on) tai pienellä myrskyfokalla. Kun trysail (tai myrkyfokka) on liikaa, purjeet voi ottaa kokonaan alas.
Vauhtia voi hidastaa veneen perästä lasketulla laahusankkurilla, mutta siitä ei ole itselläni kokemusta (vaikka laahus 80 m köyttä on ollut varalla). Keulasta laskettavaa laskuvarjoankkuria en omista enkä usko tarvitsevanikaan.

Se mitä kukin pitää myrskynä, riippuu varmaankin monesta tekijästä, myös veneestä ja miehistön kokemuksesta. Luulisin, että klassikkoteos "Heavy weather sailing" on yhä tänäänkin hyvä oppikirja. Siitä on ilmeisesti taas tehty uusi painos!

Lue lisää

niin paljon miten kova tuo myrsky on, millä merelllä liikut ja aluksesta. Subjektiivisesti voisi ajatella että myrsky on tilaane jossa keli/olosuhteet on kovemmat kuin aluksen riskitön käyttö edellyttää. Mutta toisaalta meterologiassa on kyllä myrskylle aika tarkat speksit. Miten myrskyssä toimitaan? Esimerkkinä konepuolelta, olen useat kerrat ollut rahtilaivalla joka on vetänyt keulan tuulen ja sovittanut vauhdin siten että alus pysy kutakuinkin kunnossa ja miehistö hengissä. Tarkennetaan että keula itse aisiassa useimiten laitetaan vastaallokkoon, ei ole aina sama kuin tuuleen. Jopa itämerellä voi käydä niin että vuorokauden etenemä on minimaalinen, atlantilla jopa negatiivinen.

Purkkarilla voi oikein kovissa olsuhteissa olla vaarana pituusuntainen flippi, siinä tilanteessa kenties laahusankkuri voi olla se ratkaiseva tekiä joka estää tuon flipin, itse en kuitenkaan ole koskaan käyttänyt.

Vähemmän dramattisissa olosuhteissa esim porkkalan selän yli kryssaavat sattavat kokea olevansa myrskyssa ja vastaan tulevat taas sattavat kokea tilanteen aika rauhalliseksi. Joten oikea reagointitapa on kovin tapauskohtaibnen, joskus jopa suht pienellä reittimuutoksella tilanne voi muuttua paljonkin

myrsky on katsojan kirjoitti:

niin paljon miten kova tuo myrsky on, millä merelllä liikut ja aluksesta. Subjektiivisesti voisi ajatella että myrsky on tilaane jossa keli/olosuhteet on kovemmat kuin aluksen riskitön käyttö edellyttää. Mutta toisaalta meterologiassa on kyllä myrskylle aika tarkat speksit. Miten myrskyssä toimitaan? Esimerkkinä konepuolelta, olen useat kerrat ollut rahtilaivalla joka on vetänyt keulan tuulen ja sovittanut vauhdin siten että alus pysy kutakuinkin kunnossa ja miehistö hengissä. Tarkennetaan että keula itse aisiassa useimiten laitetaan vastaallokkoon, ei ole aina sama kuin tuuleen. Jopa itämerellä voi käydä niin että vuorokauden etenemä on minimaalinen, atlantilla jopa negatiivinen.

Purkkarilla voi oikein kovissa olsuhteissa olla vaarana pituusuntainen flippi, siinä tilanteessa kenties laahusankkuri voi olla se ratkaiseva tekiä joka estää tuon flipin, itse en kuitenkaan ole koskaan käyttänyt.

Vähemmän dramattisissa olosuhteissa esim porkkalan selän yli kryssaavat sattavat kokea olevansa myrskyssa ja vastaan tulevat taas sattavat kokea tilanteen aika rauhalliseksi. Joten oikea reagointitapa on kovin tapauskohtaibnen, joskus jopa suht pienellä reittimuutoksella tilanne voi muuttua paljonkin

Lue lisää

no riippuu vähän kalustosta... Skiglasin kerran vanhan merikapteenin kanssa - oli joskus puhetta myrskyistä... Tämä jamppa oli purjehtinut hurrikaanin läpi - hurrikaanin ytimessä oli kuulemma maaginen tunnelma. Kalustona ei kyllä ollut Albin Vega vaan Panamax luokan supertankkeri. Hurrikaani ei kuulemma vaikuttanut kaasukahvan asentoon komentosillalla

yks1vaan kirjoitti:

no riippuu vähän kalustosta... Skiglasin kerran vanhan merikapteenin kanssa - oli joskus puhetta myrskyistä... Tämä jamppa oli purjehtinut hurrikaanin läpi - hurrikaanin ytimessä oli kuulemma maaginen tunnelma. Kalustona ei kyllä ollut Albin Vega vaan Panamax luokan supertankkeri. Hurrikaani ei kuulemma vaikuttanut kaasukahvan asentoon komentosillalla

Lue lisää

hetkinen nyt tuli puhuttua palturia - siis tämä supertankkeri ei ollut Panamax luokan alus - nimenomaan tankkeri oli isompi kuin Panamax luokka. No - hurrikaanin läpi ajoivat kuitenkin.

yks1vaan kirjoitti:

hetkinen nyt tuli puhuttua palturia - siis tämä supertankkeri ei ollut Panamax luokan alus - nimenomaan tankkeri oli isompi kuin Panamax luokka. No - hurrikaanin läpi ajoivat kuitenkin.

Lue lisää

Tiätsää määki luin lehdestä joskus ku joku iso laiva oli kerran joutunu hurrikaaniin. Oli ollu kaasukahva samassa asennossa ku aina, eli täysillä, mutta silti ei ollu menny ku 1 solumua etteenpäin. Onneks ei ollut menny taakseppäin ku siellä oli intian rannikko.

On joku joskus ollu hurri kaaneissa

3+3=8 kirjoitti:

Tiätsää määki luin lehdestä joskus ku joku iso laiva oli kerran joutunu hurrikaaniin. Oli ollu kaasukahva samassa asennossa ku aina, eli täysillä, mutta silti ei ollu menny ku 1 solumua etteenpäin. Onneks ei ollut menny taakseppäin ku siellä oli intian rannikko.

On joku joskus ollu hurri kaaneissa

Lue lisää

että huriikaani ei vaikuta isoon tankkeriin, ei ole ollut hurrikaanissa. Teha ja kurssia joutuu säätämään oikeaksi, ihan sama minne suntaan alunperin oli menossa.

hyva saanto valtamerella on, jos etaisyys reittipisteeseen ei lyhene kovasta kryssimisesta huolimatta, viisas panee piihin ja odottaa sen vuorokauden-pari ja jatkaa kun tuuli on kaantynyt suotuisammaksi. Yleensa aallokko hidastaa noin 35-40 solmun vastatuulessa niin paljon, ettei matka etene. Laskuvarjoankkuri otetaan vasta, kun keli on todella paha. Myotatuulissa 40-50 solmun paikkeilla on syyta harkita laahusankkuria (drogue), jotta vene sailyttaa ohjattavuuden. Kaikki riippuu veneesta, tuulensuunnasta, aallokonsuunnasta, miehistosta, veneesta ym. Kaikki ne on kokeiltava. Piissa vene on noin 60 astetta tuulen jomman kumman puolella ja ajelehtii myotatuuleen 1-2 solmua. Itamerella ei ole juuri tilaa piihin panoon. Laskuvarjoankkurissa ajelehditaan alle solmun, riippuen laskuvarjosta. Siihen on siis tilaa selkamerellakin. Nykyisin saaennustein Itamerella tuskin tarvitsee harkita piihin panoa tai ajoankkuria. Ukkosmyrsky on oikeastaan vain puuska, purjeet alas ja odotetaan. Ei niissa aallokko ehdi vaaralliseksi.

done that kirjoitti:

että huriikaani ei vaikuta isoon tankkeriin, ei ole ollut hurrikaanissa. Teha ja kurssia joutuu säätämään oikeaksi, ihan sama minne suntaan alunperin oli menossa.

Isosta tankkerista en tiedä, mutta isosta risteilyaluksesta oli tuulimittari lentänyt mereen, joten tuulen huippunopeus jäi mittaamatta. Ihan miehekkäät lukemat olivat kuitenkin saaneet ennen tuulimittarin antautumista. Tankkeri toki on vakaampi etenkin täyteen lastattuna ja risteilyalus ottaa tuuleen ihan erilailla.

Loistava! Annetaanko pienet tällekin. Mikä saa etsimään näitä vanhoja viestejä ja vastaamaan niihin? Nyt menee kovasti yli mun ymmäryksen

Jsjdjdjfjf kirjoitti:

Loistava! Annetaanko pienet tällekin. Mikä saa etsimään näitä vanhoja viestejä ja vastaamaan niihin? Nyt menee kovasti yli mun ymmäryksen

No jos joku purjehtii 120 solmun nopeudella, kyllä se kannattaa maailmalle kuuluttaa vielä 8 vuoden päästäkin.

Sesse ei kainouttaan maininnut, että purjehdusurallaan se on kiertänyt aurinkoakin jo melkein yhden kierroksen.

Supersesse ei myöskään maininnut että hän joutessaan purki ja kokosi moottorin samalla kun purjehti 120 solmua 15 metrin aallokossa. Välillä tosin kävi kokeilemassa onko perunat jo kypsiä.

Siinäpä se tulikin.

Tilanteessa kuin tilanteessa - kaikki hyvin kunhan alkoholia on saatavilla.
Maissa tai merellä.