Olen auki (en jaksa luetella kaikkia) noin 70 000 euroa joka suuntaan. Lisäksi vakuutusyhtiölle rästissä 150 000 euroa nuoruuden hölmöilystä. Sitten on tietysti vipit sukulaisilta ja tutuilta joita en sillä lailla pidä velkoinani, näitä joitakin tuhansia. Veikkaan, että 250 000 euroa menee kirkkaasti rikki! Asunto on täynnä avaamattomia kirjeitä joiden sisällöstä en tiedä. Olen siis polttanut omakotitalon verran rahaa, mutta mulla ei ole käytännössä mitään (kohta ei ystäviäkään). Ei edes koulutusta eikä tietenkään työtä. Korot juoksee hirmuvauhdilla. Ensi vuonna velka on jo 400 000 mk ja korko kasvaa koko ajan nopeammin.
Enää en saa mistään rahaa ja elämä on perseestä. Vain tämän viikon lottovoitto voi pelastaa minut.
Jos olisi rahaa, ammututtaisin itseni.
Enää en saa mistään rahaa ja elämä on perseestä. Vain tämän viikon lottovoitto voi pelastaa minut.
Jos olisi rahaa, ammututtaisin itseni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nyt on hyvä hetki kysyä itseltään: kannattiko?
olen lähes itse samassa tilanteessa ettei rahat riitä vaikka miten päin yrittäisin. minulla on lainaa parista pankista ja silloin vielä nippanappa tulin toimeen mutta sit teki vaan mieli jotain extraa ja otin helppolainoja pari sit pitikin jo lainalla lainaa maksaa ja vippipaikoista otin parina kuukautena erittäin helppoa rahaa. nyt täysin kuses ja töitä haen vimmatusti jotta pääsisin jaloilleni mutta nyt jo pari laskua on ulosotossa. mutta haen edelleen töitä ja haluan laskuni maksaa. olen äiti enkä voi itseäni hengiltä ottaa vaikka mieli tekisi. yritä myös sinä onnistua laskujen kanssa. ja kun tästä suosta olen noussut jaloilleni en halua mitään extraa ellei rahaa ole jo tienattu.
Suurin ongelma ei olekkaan vipit vaan se että "haluaa itselleen jotain extraa" kun muillakin on. Noi ylellisyystavarat eivät ole jokamiehenoikeuksia eikä sellaiseksi tule. Niitä ei voi ostaa jos ei ole varaa, muuten on kierre valmis. Ihmettelen nykyihmisten asennetta "ostetaan nyt eikä surra huomista".
Kyllähän se tosiaan vaatii vähän itsekuria olla hankkimatta sitä ekstraa, mutta toisaalta on helppo ymmärtää että jotkut siihen sortuvat vaikka tietäisivätkin ettei siihen ole varaa. Se on kyllä harmi. Vaikka vika onkin periaatteessa siellä peilin kuvassa, niin toisaalta kyse on kuitenkin inhimillisestä toiminnasta. Tokihan meidän pitäisi pystyä hillitsemään itsemme, mutta pystyykö kukaan siihen täysin aukottomasti?
Ja yhtälailla harmillinen on tietysti aloittajan tilannekin. Moni hölmöilee nuorena, mutta onneksi vain harva niin pahasti, että niitä hölmöilyjään joutuisi maksamaan loppuelämäänsä. Lopulta koko asia on useimmiten kiinni vain pienestä tuurinkantamoisesta, tai sen puutteesta, joka saattaa määrätä koko elämäsi taloudellisen tilanteen. Se mahtaa tuntua melko epäreilulta niistä, joilla se tuuri ei osunut kohdalle.
Mutta mitä näitä kavereita tunnen joiden raha-asiat ovat ikuisuuteen asti perseellään, ei se niin paha paikka lopulta ole. Joskaan ei helppoakaan, se ei kuitenkaan estä elämästä, vaikka asioita toki tekeekin mutkikkaammaksi, ja arvojaan joutuu vähän rukkaamaan eri suuntaan. Jos esimerkiksi terveys on tallella ja kaikki palaset alkuperäisillä paikoillaan, niin se tekee ihmisestä jo tavattoman rikkaan itsessään.
Jos ei oo rahaa niin sillon ei hommata jotain extraa.
Ja jos kerta tietää että kaikki menee mitä tulee, niin sen verta älliä pitäs olla, et jos ottaa velkaa, niin niitä menoja on sen myötä vielä enempi ja homma vaan ei toimi jos ei jostain a) löydy lisätuloja velkojen maksuun b) pysty tinkimään jostain velkojen maksun verran.
Jos osaa laskea 2-2 = 0, niin ei pitäs olla vaikeeta tajuta että 2-3 menee negatiivisen puolelle.