Vanhasen visiot matkailun avartamina ovat kuuluisia. Milloin Lapissa, milloin eteläisessä Afrikassa, aina on palkansaajan kyykytysehdotus heti valmis.
Eläkeiän alarajan pakkonosto oli ensimmäinen katastrofiehdotus. Vanhanen ei hetkeäkään kehottanut johtajia näyttämään esimerkkiä ja olemaan korkeapaikkaisissa töissä useamman vuoden pidempään, eli nostamaan omaa eläkeiän alimmaisrajaa (sopimuskysymyksiä). Vanhasen ehdotukset koskevat aina ensisijaisesti keskituloisia ja pienpalkkaisia työntekijöitä, joiden eläkkeetkin ovat vaivoin minimitasoa korkeampia. Vanhasen maailmankuvassa pienipalkkaiset työntekijät ovat laskiämpäritasoa, jotka joutavat sitkuttelemaan pienipalkkaisissa töissä elämänsä loppuun asti. Siitähän huoltosuhteesta puhumisessa on kysymys.
Afrikan matkan aikana Vanhanen oli taas ideoinut. "Avainalojen lakko-oikeutta on rajattava". Työelämän asiantuntijat eivät tiedä, mitä "avainalat" ovat, tai miten määrittelemättömien "avainalojen lakko-oikeutta" voitaisiin rajata? Vanhanen saa tukea kokoomuksen puheenjohtajalta Jyrki Kataiselta, joka näyttäisi olevan Vanhasen lisäksi täydellisesti EK:n ohjauksessa. Minusta on täysin ymmärrettävää, että keskusta haluaa nöyryyttää palkansaajia, mutta kokoomukselta olisin odottanut vähän toisenlaista suhtautumista? Ehkä kokoomuksessa pelataan varman päälle. Hoitajalakko oli kokoomuksen yllyttämä työtaistelu kokoomusenemmistöisten jäsenten ja sympatiseeraajien aktivoimiseksi uurnille, joka sitten päästi inflaation hengen pullosta, synkisti kuntien taloudellista tilaa välittömästi, ja nyt itsetehostetun laman oloissa äärimmilleen.
Ahtaajalakko oli normaali lakko, koska ahtaaja on joko töissä, tai sitten ei. Kannattaisiko Vanhasen mennä kovistelemaan Sataoperaattorin neuvottelijoita näiden kaksivuotisesta neuvottelurupeamasta? Ai niin, eihän se sovi.
Eläkeiän alarajan pakkonosto oli ensimmäinen katastrofiehdotus. Vanhanen ei hetkeäkään kehottanut johtajia näyttämään esimerkkiä ja olemaan korkeapaikkaisissa töissä useamman vuoden pidempään, eli nostamaan omaa eläkeiän alimmaisrajaa (sopimuskysymyksiä). Vanhasen ehdotukset koskevat aina ensisijaisesti keskituloisia ja pienpalkkaisia työntekijöitä, joiden eläkkeetkin ovat vaivoin minimitasoa korkeampia. Vanhasen maailmankuvassa pienipalkkaiset työntekijät ovat laskiämpäritasoa, jotka joutavat sitkuttelemaan pienipalkkaisissa töissä elämänsä loppuun asti. Siitähän huoltosuhteesta puhumisessa on kysymys.
Afrikan matkan aikana Vanhanen oli taas ideoinut. "Avainalojen lakko-oikeutta on rajattava". Työelämän asiantuntijat eivät tiedä, mitä "avainalat" ovat, tai miten määrittelemättömien "avainalojen lakko-oikeutta" voitaisiin rajata? Vanhanen saa tukea kokoomuksen puheenjohtajalta Jyrki Kataiselta, joka näyttäisi olevan Vanhasen lisäksi täydellisesti EK:n ohjauksessa. Minusta on täysin ymmärrettävää, että keskusta haluaa nöyryyttää palkansaajia, mutta kokoomukselta olisin odottanut vähän toisenlaista suhtautumista? Ehkä kokoomuksessa pelataan varman päälle. Hoitajalakko oli kokoomuksen yllyttämä työtaistelu kokoomusenemmistöisten jäsenten ja sympatiseeraajien aktivoimiseksi uurnille, joka sitten päästi inflaation hengen pullosta, synkisti kuntien taloudellista tilaa välittömästi, ja nyt itsetehostetun laman oloissa äärimmilleen.
Ahtaajalakko oli normaali lakko, koska ahtaaja on joko töissä, tai sitten ei. Kannattaisiko Vanhasen mennä kovistelemaan Sataoperaattorin neuvottelijoita näiden kaksivuotisesta neuvottelurupeamasta? Ai niin, eihän se sovi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lakko-oikeuden rajoittaminen kuvaa huonosti sitä, mistä on kyse: uusista neuvottelujen pelinsäännöistä.
Nythän on niin, että lakon taloudellisten haittojen pitäisi kohdistua ensisijassa työnantajaan, sehän neuvottelussa on toinen osapuoli ja palkansaajien vastapeluri, joka pitää saada nöyrtymään. Mutta jos lakon taloudelliset haitat kohdistuvat kokonaan muille aloille, niin kuin ahtaajien lakon haitat paperimiehiin, joita pantiin pakkolomalle, kun koneet oli ajattava alas lakon vuoksi, niin ei sekään oikein ole. Sovittelumenettelyjä on muutettava niin, että haetaan kauemmin ratkaisua ilman lakkoa. Lakko-oikeuteenhan tällä ei puututa, mutta pakkosovittelu panee osapuolet miettimään omaa sovintoaan ennen kuin joku ulkopuolinen tulee sen sovinnon tekemään.
Toinen asia on sellainen lakkoilu, jota harrastetaan, vaikka sopimukset ovat voimassa. Ei se mitään lakkoilua ole, että sovittu työrauha rikotaan vain mielenosoitusmielessä, kun siitä lisäksi selviää hyvin halvalla, mutta vahingot ovat mahtavia. Kyllä sopimukset pitää tehdä pitäviksi ja sopimusrikkomukset sen verran kalliiksi, ettei niitä huvikseen harrastella.
Tässä Vanhanen ja Katainen ovat kansan enemmistön asialla vähemmistöjen mielivaltaa vastaan, mikä on ihan oikea periaate sopimusyhteiskunnassa.
Olen samoilla linjoilla siinä, että laittomista lakoista pitäisi antaa kovemmat sanktiot. Se vahvistaisi liittojen herkkyyttä tulpata yksittäisten osastojen spontaaneita mielenilmaisuja.
Se, miten ahtaajien lakko ei olisi kohdistettu pelkästään satamaoperaattorityönantajaan, on minulle mysteeri? Jos ahtaaja ei ahtaa, se toimenpide kohdistuu hänen työnantajaansa. Olisi mukava kuulla, miten tehoton lakko vaikuttaisi työnantajaan?
Satamaoperaattori menettää vain liiketoimintansa tulot, kun ahtaaja menee lakkoon, mutta sen lisäksi työpaikkansa menetti useampi paperimies, mitä lakossa oli ahtaajia, kun rullat jäivät laiturille. Kun paperi ja konepajateollisuus menetti vientitulonsa, niin myös valtio ja kunnat menettivät verotulonsa, mikä ylittää moninkertaisesti sen, mitä satamatryönantajat menettivät.
Tätä tarkoitin, kun kirjoitin siitä, että kun lakko kohdistuu työnantajaan, niin lakon haittojenkin pitäisi kohdistua edes suurimmaksi osaksi työnantajaan.
Kun sairaanhoitajien, ambulanssikuskien, lääkäreiden, yms. lakko kohdistuisi haitoiltaan tavallisiin ihmisiin ja oilisi uhka terveydelle ja jopåa elämän ja kuoleman kysymys, niin silläkin suunnalla on sovittava uusista neuvottelumenettelyistä, ettei kevään 2007 turha rähinä enää koskaan toistu.
Lakko-oikeus säilyköön, mutta muutettakoon neuvottelutapoja, että sopua haetaan - on pakko hakea - ihan oikeasti eikä niin, että näytetään muille kuinka meillä on kanttia.
Kun siis elämme sopimusyhteiskunnassa on hyv palauttaa mieleen se, kuka kenenkin kanssa on tehnyt sopimuksia. Jonkun alan tai yritysten työntekijät eivät ole koskaan tehneet sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa. Heillä ei ole mitään asiaa niihin sopimuspöytiin, minkä vuoksi he eivät voi vaikuttaa siihen, mitä heidän työnantajansa sopii jonkun kolmannen osapuolen kanssa. Sopimusyhteiskunnan säännöissä on kerrottu, että sopimuksista vastaavat niiden sopijat, eivät näiden sopijoiden työntekijät. On siis näiden asia sopia siitä, miten lakon mahdollisuus sopimuksettomassa tilassa mahdollisesti huomioidaan. Yrityksillä on täysi sopimusvapaus ottaa sopimuksiinsa tällaisia ehtolausekkeita. Vapaassa markkinataloudessa kaikenalaisia riskejä voidaan myös vakuuttaa eli jakaa riski laajemmalle porukalle. Jotta työntekijät voisivat edes teoriassa olla vastuussa yrittäjien tekemistä sopimuksista, heillä pitäisi olla mahdollisuus osallistua tällaiseen päätöksentekoon. Luulenpa, että työnantajapuoli ei tule suostumaan tämänkaltaisen yritysdemokratian lisäämiseen.
Työntekijät vastaavat vain itse tekemistään sopimuksista. Sopijapuolena on yritys. Kyse ei ole vain lakko-oikeudesta, vaan myös siitä, että työnantajalla on oikeus kieltäytyä toteuttamasta työntekijöiden uusia vaatimuksia. Kyllä tällainen kieltäytyminen on ihan verrattavissa siihen, että työntekijät eivät suostu tekemään työtä entisillä ehdoilla. Työnantaja ei vaan lakkoile, se kieltäytyy maksamasta esim. vaadittuja palkankorotuksia.
Laittomien lakkojen suhteen olen kanssasi aika lailla samaa mieltä. Ne ovat sopimusrikkomuksia ja sanktiot pitää mitoittaa enemmän aiheutettujen vahinkojen mukaan. Kun kommunisteista on suureksi osaksi päästy eroon, istumalakkojen ja muiden laittomien lakkojen määrä on onneksi dramaattisesti vähentynyt. Demarit ovat onneksi olleet enemmän sen sopimusyhteiskunnan kannalla.
Ongelman ratkaisua pitäisi etsiä kolmikantayhteistyöstä. Työelämää koskevat yleiset ehdot pitäisi saattaa tällaisen menettelyn piiriin ja molempien osapuolten keskusjärjestöjen pitäisi siitä sopia kattavasti. Irtisanomisia, lomia, työaikoja yms. sellaista koskeva sääntely pitäisi olla laintasoista taikka keskusjärjestöjen ja valtiovallan yhdessä sopimaa. Kun työantajapuoli ei näytä erityisesti haluavan paluuta tupoihin, liittokohtaisten ratkaisujen kohteeksi voitaisiin jättää lähinnä vain palkat. Niistä on kuitenkin helpompi sopia, jos pakettiin ei liitetä kaiken maailman muita asioita.
Kaikki lakot aiheuttavat kolmansille osapuolille haittaa. Mikä olisi sellainen lakko, joka olisi tässä suhteessa haitaton. En osaa heti kuvitella muuta kuin että Kepun palkkaamat juoksupojat ja -tytöt menisivät lakkoon. Se olisi kolmansille osapuolille pelkästään hyvödyllinen lakko.
Vähän aistin jutustasi, niin kuin olisit tulkinnut minun pelaavan palkansaajan oikeutettuja etuja vastaan. Sitä en tee. Olen tässä asiassa yhtä hyvin työntekijöiden kuin -antajienkin puolella.
On vain hyvä muistaa, että vaikka sairaalahallinto on sairaa
Joku söi tekstini lopun, mutta ei auta.
Nyt on lähdettävä viemään pojanpoikia svedujen Stogikseen, lauantaina ehkä kinataan taas.
Miten moni paperiteollisuuteen kytkeytynyt yritys työpaikkoineen kärsi taannoin, kun paperiteollisuus asetti alalle työsulun? Miten paljon verotuloja menetettiin paperityönantajan koko yhteiskuntaan kohdistuneen työsulun aikana? Kaatuiko pienyrityksiä? Eli kysymys kuuluu: Onko yrityksillä yhteiskuntavastuuta? Työntekijäliitoiltahan sitä kärkkäästi vaaditaan.
Sekin vielä mietityttää, että kuka sen pakkopäätöksen tekee, jos pakkosovittelu ei tuota tulosta?
Yksikään vanhasen ehdotus köyhien hyvinvoinnin parantamiseksi ei ole edennyt mihinkään!
pelkää paskanpuhuntaa!
lama maksatetaan köyhillä!
Yksikään vanhasen ehdotus köyhien hyvinvoinnin parantamiseksi ei ole edennyt mihinkään.
Ei niin, Sata-komiteassa köyhempien aseman parantamisen esti SAK. Etsikääpä J-P Roosin kirjoitus asiasta.
Lipposen hallitus leikkasi edellisen laman jälkeen köyhiltä. "Näin saadaan heidät töihin".
..ovat vastuussa Suomesta mutta jotkut taas eivät vaan elävät kuin myyrät,jotka jyrsivät sisältä ja alhaalta omaa oksaa.
HYI STNA!