Onko ihminen?

on itse asiassa aika monessa mukana ollut ja oleva henkilö. Tai ihminen. Miten vain. Työn tekeminen jatkuu edelleen, vaikka vajaan kuukauden kuluttua täytän 71 vuotta.
Olen moneen kertaan todennut, että en vihaa ihmisiä, mutta erilaisia lieveilmiöitä kuten pakkoruotsi ja keinotekoinen kaksikielisyys ihmettelen suuresti.
Tällä RKAP-palstalla on ahkerasti vilauteltu natsikorttia, ja joku tivasi mielipidettäni vähemmistöistä ja vastasin näin:
Suomessa on kolme "kovasti työtä tekeviä ja paljon veroa maksavia kansallisia väehemmistöjä" eli Suomen ruotsalaiset, romanit ja saamelaiset. Ainoatakaan niistä ei vihaa kuten en vihaa muitakaan ihmisiä.
Sen sijaan teen työtä kielivapauden puolesta - ja onneksi aina vapaus voittaa pakon (tässä tapauksessa pakkoruotsin). Olen myös ollut mukana uudessa kansanliikkeessä, joka on alkanut puhua virallisesta yksikielisyydestä. Esimerkiksi viime Aleksis Kiven päivänä olin pääluennoitsija PerusSuomalaisten nuorten kielipoliittisessa seminaarissa. PerusS Nuoret antoivat samana päivänä julkilausuman, jossa esitetään siirtymistä pohjoismaiseen malliin eli niin, että vain suuren enemmistön kieli on valtakunnallisesti virallinen (Ruotsissa ruotsi, Tanskassa tanska, Norjassa norja ja Islannissa islanti). Nyt tämä ennen täysin vaiettu ajatus on jo päivittäinen puheenaihe myös perinteisessä mediassa.

Lisätietoa minusta saa täältä: http://www.simplesite.com/Tala