Lipponen ja Viinanen tekivät 1994 vuotta ennen vaaleja kassakaappisopimuksen hallitusohjelmasta.
Voi voi.
Voi voi.
Lipposen ja Viinasen sopimus 1994
Lipponen taas
11153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Piestii lihat pienitulosten ja eläkeläisten selkäruodosta. Demut nyt haaveilee samaa..
Työttömyys kasvoi 18, 4 %:iin
Juuri laman alkaessa Keskustapuolue Esko Ahon johdolla sai maaliskuussa vuonna 1991 "veren seisauttavan vaalivoiton". Sitä seuraavan hallituksessa runkona oli Keskustapuolue ja Kokoomus kun taas sosialidemokraatit olivat oppositiossa. Tämä hallitus aloitti aikaisempina vuosina luodun "hyvinvointivaltion" alasajon. Eduskunnassa luovuttiin ns. vähemmistösuojaperiaatteesta, jossa 1/3 kansanedustajista saattoi jarruttaa huonoksi katsomansa lain säätämistä ja siirtää sen vaalien jälkeiselle uudelle eduskunnalle (perustuslakia koskevissa asioissa tämä määrävähemmistö oli 1/6). Nyt lakeja saatettiin säätää enemmistöperiaatteella ja tuloksena oli ns. säästölakien säätäminen. Näillä laeilla leikattiin 50-80 luvulla luotua perusturvaa, työttömyysturvaa, sosiaaliturvaa, eläkkeitä. Näillä laeilla pienennettiin valtion budjettia vähintään 60 miljardilla markalla.
ESKO AHO OLI PÄÄMINISTERINÄ VUOSINA 1991-1995. SE OLI SUOMEN JA SUOMALAISTEN KANNALTA TUHOISAA AIKAA. AHON TOIMINNAN TAKIA YRITYKSIÄ KAATUI, IHMISIÄ JOUTUI TYÖTTÖMÄKSI SANKOIN JOUKOIN. JOTKUT JOUTUIVAT ELINIKÄISEEN VELKAKURIMUKSEEN. TAITAMATON ESKO AHO AJOI SUOMEN TALOUDEN KONKURSSIIN. AHON "VELKOJA "VERONMAKSAJAT OVAT MAKSELLEET VIELÄ 2000 LUVUN PUOLIVÄLIIN ASTI.
Ahon hallitus aiheutti pk-yritysten konkurssiaallon ja siitä seuranneen massatyöttömyyden alentaakseen kotimaista kulutuskysyntää ja korjatakseen kauppataseen alijäämän.
Suomi nousi kahdessa vuodessa työttömyystilastojen Euroopan alhaisimpiin kuuluvista maistaa teollisuusmaiden huipulle; samalle tasolle Espanjan kanssa. Työttömyysaste oli 1960-luvulla keskimäärin alle 2 prosenttia, 1970-luvulla noin 4 prosenttia ja 1980-luvulla noin 5 prosenttia. Tuotannon nopea supistuminen 1990-luvun alussa nosti työttömyysasteen vuoden 1990 3,4 prosentista ennen kokemattomaan 18,4 prosenttiin vuonna 1994. Näin nopea muutos on poikkeuksellinen taloushistoriassa.
Ei ole ihme, että Suomessakin yllätyttiin. Läntisissä teolllisuusmaissa vastaavan suuruinen työttömyyden nousu oli koettu viimeksi 1930-luvun alussa Yhdysvalloissa. Työttömyyden kasvu heikensi välittömästi julkisen talouden tasapainoa. Työttömyysturvaan ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kohdistetut menot kasvoivat vuoden 1990 muutamasta miljardista yli 20 miljardiin markkaan vuonna 1993. Menojen kasvaessa ja tulojen supistuessa julkisen sektorin pitkään tasaisena jatkunut työvoiman kasvu taittui. Vuosina 1992 ja 1993 myös julkisen sektorin henkilöstö väheni. Työttömyys kohtasi ensimmäisen kerran Suomen taloushistoriassa kaikkia alueita ja kaikkia ryhmiä, myös akateemisia ammatteja ja julkisen sektorin työntekijöitä.
Aivan sama mitä sopimuksia tehtiin, jos siitä kauheasta lamasta Suomi selvisi jotenkin kuiville (kotikutoinen lama!). Muuta vaihtoehtoahan ei ollut kuin menoleikkaukset tai konkurssi! Kumpi vaihtoehto oli sinun mielestä parempi.
Esko Aho ei pystynyt täysin huomatuksista selvittämään Koiviston ja Liikasen johdolla maamme ajamista katasrofiin, mutta tuskin siihen olsi pystynyt kukaan.
Rahamarkkinat vapautettiin edesvastuuttomasti. Devalvoitiin paniikisa. Valtion ja yksityisten velat ulkomailta moninkertaistu. Nostetitin korko pilviin. Ruvettiin leikkaamaan. Demut jatko leikkaamista, vaikka rahaa jo kerty kassaan. Niin leikkasivat lopulta varallisveronkin pois!!
Tehtiin hölmöt veropoliittiset ratkasut. Ei vähiten eläkekkeiden indeksileikkuria..
Lamaleikkaukset jo käynnissä
Vanhasen hallitus on vakuuttanut, että leikkauksia ei tehdä tässä lamassa. Tennilä oli toista mieltä:
– Tosiasiassa ne ovat jo menossa. Vuoden alussa indeksikorotukset työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille olivat joko nolla euroa tai vain muutama euro kuussa. Kuitenkin hinnat, monet maksut ja asumiskulut nousevat tänä vuonna tuntuvasti. Monissa kunnissa myös verotus kiristyy. Niinpä yli miljoonan suomalaisen reaalitulo putoaa tänä vuonna ja toimeentulo siten vaikeutuu.
Lipponen se Suomen perikatoon oli viemässä kassakaappisopimuksineen Viinasen kanssa!
Riijasi samalla ukkomiehenä toisen miehen muijaa työaikanaan? Eipähän demarit huutataneet kitarisat näkyen, millaista elämää pääministeri elää, kun sotki kaksi avioiliittoa ja sai oman vaimonsa hoitolaan...
Kauheita on demarit?
Tais vanha pappa nyt eksyä aiheesta. Meni vellit ja puurot sekaisin. Tosiasia on historian tutkijoiden mukaan, että vahva markka ja Esko Ahon kokemattomuus ajoi suomea konkurssiin. Silloin tuhansia pienyrittäjiä menetti kaiken omaisuuden ja omanarvontunteen. Firmat laitettiin surutta konkurssiin ja maksumiehiksi tavalliset kansalaiset. Vielä näitä pankkiireja täällä huseeraa hoitamassa Suomen ja sampojen asioita, fiksuina eivät joutuneet vastuuseen.
Johan se järkikin sanoo, että konkurssista selviää vain tiukkaa kulukuuria noudattamalla, ei silloin voinut jakaa tyhjästä erikseen eläkeläisille, ei mitenkään kun kaikki osallistuivat Suomi-laman torjumiseen.
Kyllä siinä ihan lapsiperheetkin kärsivät, mutta se unohtuu yleensä eläkeläisiltä...
Mitä höpötät?
Ei eläkefirmojen kassat konkassa ollut? Eläkeläisten sortodemut vain kusetti eläkeläisiä.
Törkeyden huippu, kun demut pani veroalet ansiotulovähennykseen vuosia. Pois eläkeläisiltä..
Sortodemuja ei lasketa koskaan tekemään komebakkia..
Tosiasia on, että laman synnyttivät veljekset Sorsa, Liikanen ja Koivisto (SDP). Aho yritti pelastaa tilannetta, mutta ei siinä kovin hyvin onnistunut.
Ja samat SOSRTODEMUT veti miljoona boonukset eläkeyhtiöistä, vaikka niiden tulos meni miinukselle, KYLLÄ OVAT DEMUT AHNEITA eikä mitään solidaarisuutta ole.. esim. LIIKASEN EKI; meni vielä SUOMRN PUNAISEEN RISTIIN vetään hädänalaisten rahat omiin palkkioihinsa ja eläkkeeseen !!!!
Rahamarkkinoiden vapauttaminen, ylisuuret reaalikorot ja julkisen talouden leikkaukset johtivat lama-Suomen suurtyöttömyyteen. Vuonna 1993 Suomessa oli 500 000 työtöntä. Työttömyysaste oli yli 20 prosenttia.
Asiantuntijoiden arvio laman taittumisesta vuonna 1992 osoittautui virheelliseksi. Velkaantuneita kotimarkkinoita ei auttanut nousuun edes viennin vahva veto.
”Hallituksen ja pankin tiet eivät koskaan yhtyneet”, muistelee Ahon hallituksen (1991 - 1995) oikeusministeri Hannele Pokka. ”Poliitikkojen tehtävänä oli vahtia työttömiä ja konkursseja, Suomen Pankin markan vakaata arvoa ulkomailla.”
Kun laman pohja saavutettiin vuonna 1993, päätti hallitus leikata valtion menoja yli 30 miljardilla markalla. Leikkauksia perusteltiin sillä, että kasvavien työttömyysmenojen ja vähenevien verotulojen vuoksi valtion menot olivat suuremmat kuin tulot. Budjetin alijäämä piti kattaa velanotolla.
”Normaalisti laskun aikana elvytetään ja lisätään valtion menoja. Nyt valtion menoja vähennettiin, jolloin syvennettiin edelleen sitä lamaa, joka oli muutenkin kireän rahapolitiikan johdosta syntynyt”, sanoo professori Pekka Ahtiala.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
Vuonna 1995 piti pakosti tehdä jotain eli leikkauksia:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaan samalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.