Täällä vauvakuumeileva neito haluaa kysyä teiltä viisailta, jo synnyttäneiltä naisilta pari kysymystä koskien ensimmäistä synnytystänne.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
Kiitoksia vastauksista! :)
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
Kiitoksia vastauksista! :)
Vastaukset 44
Vanhimmat
1. 16h
2. minulla ei ollut ennakko-odotuksia
3. -
4. Jälkivuodon loputtua, eli n.5viikkoa synnytyksestä
5. miten ponnistetaan :D
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
Noin 5 h, päädyttiin sectioon.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
No en oikein tiennyt mitä odottaa, joten en osaa vastata.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
En.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
No section jälkeen 4 vko kielletty kaikki turha kehon rasittaminen. Painavin mitä saa nostaa on vauva. Ja olihan se haava melko kipeä 1-2 vko synnytyksestä kaikki muut.. Rintatulehduskin tuli toipumisvaiheessa ja flunssa.. Mutta muuten suht. hyvin.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
En osaa sanoa.
1. 8h
2. en tiedä, varauduin pahimpaan, mutta kyllä kipu silti yllätti. Kivut ehkä kovemmat siksi, koska vauva syntyi avotarjonnassa ja se on kuulemma vaikeampi / kivuliaampi synnyttää kun vaatii enemmän tilaa.
3. Kätilö oli todella mukava ja siksi kait jäi kuiteski suht positiiviset mielikuvat. Kohtelu vaikuttaa aika paljon kokemuksiin
4. Olin yllättynyt miten kauan meni, runsasta jälkivuotoa tuli ainaskin 4 viikkoa ja oli vaikeaa istua ekat 2 viikkoa, ehkä ton ekan kk jälkeen kroppa oli suht ok mut oikeesti synnytyksestä toipuminen kestää jopa vuosia (neuvolasta sanottiin). Kun kroppa toipui, meillä alkoi vauvalla pari kuukautta kestävä koliikki, joka olikin miljoona kertaa pahempi kestää kuin joku synnytyskipu joka kesti sen 8h :-(
5. Epiduraali ei vie kaikkia kipuja, itsellä oli vain 30 min suht lievää kipua, jonka jälkeen kauheat kivut taas alkoivat. Minulle ehkä eniten yllätyksenä tuli Baby Blues ja se, miten väsynyt ihminen voi olla koliikki-aikana (en jaksanut pitää edes haarukkaa kädessä, kun valvominen vei kaikki voimat).
1. 11h 25min
2. Kyllä se helpompi ehkä oli kun mitä odotin. Supistusten voima yllätti, siis VOIMA ei kipu niinkään.
3. Etukäteisasennoituminen autto hemmetin paljon. Asenne oli että katellaan nyt miten menee eikä odoteta liikoja. Ja myös se kun odotin innolla että saan lapsen maailmaan niin se autto, koska joka supistuksen aikana ajattelin, että JES nyt ollaan taas vähän lähempänä syntymää! :) eikä se kipu siis haitannu siks yhtään.
4. Kroppa toipu aika nopeesti kuitenkin.. en ihan tarkalleen muista mut kyllä lyhyillä lenkeillä aloin käydä jo viikon päästä ja nopeesti se sitten siitä lähti palautuu. Jälkitarkastuksessa (8viikkoa synnytyksestä) lääkäri kehui lantionpohjanlihaksieni kuntoa, ei olis kuulemma uskonu että oon vasta synnyttäny :D
5. Se että jos otan epiduraalin en saa enää nousta sängystä! se harmitti, en varmasti ota nyt toisella kertaa, tahdon pystyä liikkumaan.
1. 10h
2. Se oli helpompi.
3. Kyllä. Vaikka koin että se oli helpompi kuin kuvitelmissani, oli se siltikin tympeä kokemus maatessani pelkästään sängyssä epiduraalin takia.
4. Olin ihan hetkessä kyvykäs liikkumaan :) Ainoa että pissaaminen vähän kirveli viikon kaks (en nyt tarkkaan muista).
5. No nyt ei tule mitään mieleen.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
20 tuntia.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
Fyysisti odotusten mukainen, henkisesti raskaampi.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
Kätilöjen aktiivisuus (tai sen puute) tarjota kivunlievitystä yllätti ja se, että pääosa synnytysajasta oltiin vain miehen kanssa kahdestaan. Eli olisi pitänyt itse jaksaa pontevammin pyytää kaikkea.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
5 viikkoa. Muuten elämä ei palaa "normaaliksi" enää koskaan lapsen synnyttyä. :)
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
Miten vauvaa hoidetaan! Onneksi sen oppi nopeasti.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
3h 18min, virallisesti. Lapsivedenmenosta n.20h.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
Vaikeampi. Yllätysperätila ja ei niin hyvin ajoitettu kivunlievitys osittain vaikeutti synnytystä.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
Koin positiivisena kokemuksena osittain hyvän kätilön ja osittain isän mukanaolon ansiosta.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
2kk. Jälkivuoto loppui jo 5 vkon kuluttua, mutta eppari oli arka pitkään. Samat mitat ja hyvä olotila muuten ajateltuna oli jo 3 vkon jälkeen.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
Vaikka olisi korkea kipukynnys, nopeasti etenevässä synnytyksessä supistuksen VOIVAT OLLA niin voimakkaita, että silmät menee kuin hedelmäpeli.
Vastaus 5. kysymykseen: puudutus llisää toimenpiteiden tekemisen todennäköisyyttä.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
14h säännöllisistä supistuksista
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
Avautumisvaiheen kipu oli kovempi, kuin osasin kuvitella. Ponnistaminen oli helpompaa, kuin luulin.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
Huoli vauvan voinnista (erinäisiä syitä, en jaksa kertoa nyt koko tarinaa:) vaikutti synnytyskokemukseen ja kivunsietokykyyni. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
Olisikohan jälkitarkastuksen jälkeen ollut jo ihan kunnon kävelylenkkikunnossa. N. 4kk alkoi olla oma itse olo.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
Että maidon nousu aiheuttaa turvotusta jalkoihin. :)
1. 16 tuntia
2. Vaikeampi, erityisesti ponnistusvaihe kun vauva ei ollut laskeutunut tarpeeksi niin joutui todella paljon ponnistamaan ja ponnistusvaihe kestikin sen tunnin. Ja sen seurauksena häntäluu murtui :(
3. Varmaan hyvä tuki, hyvät kätilöt oli. Jäi hyvä muisto synnytyksestä vaikka sattui ja sattui vielä pitkään jälkeenpäin.
4. Nyt pitkästä aikaa aika normaali olo. Eli nyt on 4kk synnytyksestä. Imetyskin loppunut. Synnytyksen jälkeen kesti kuukausi ennen kuin pystyin istumaan. Vielä ei mene kaikki vanhat housut jalkaan, lantio levisi niin paljon raskausaikana.
5. Varmaan ponnistamisesta enemmän.
1. 23 tuntia, päädyttiin kiireelliseen sektioon
2. Eipä ollut odotuksia, mutta eipähän tuo mennyt niinku elokuvissa :D Ei päästy ponnistusvaiheeseen ollenkaan, kun synnytys jumahti 4 cm auki tuon 23 tunnin aikana.
3. Vaikka oma mies ei pystynyt olemaa mukana synnytyksessä, niin hyvän ystävän tuki auttoi jaksamaan koko rupeaman :)
4. Kroppa on toipunut nyt jo todella hyvin (synnytyksestä 2 viikkoa), leikkaushaavaan takia joutuu vielä varoamaan nostelemisia yms. mutta liikkuminen je lenkkeily onnistuu jo :)
5. Synnytyksen jälkeisestä hormonien heittelystä: ensin on kuuma, sitten kylmä, sitten valuu hiki :D
Tarkemmin ajatellen tuo vastaus tuohon 5. kysymykseen olisikin..
MUISTA PYSYÄ RENTONA JA HENGITTÄÄ SUPISTUKSEN AIKANA (älä siis pakene kipua tai taistele vastaan)
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti? ALKOI PUUDUTUKSELLA KLO 10.30 JA VAUVA SYNTY KLO 11 AAMUPVÄLLÄ. TEHTIIN KAPEEN LANTION TAKIA.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi? PALJON HELPOMMIN MENI KAIKKI KUN OSASIN ODOTTAA. PELKÄSIN SEKTIOTA VÄHÄN MUTTA MENI PAREMMIN KUN KUVITTELIN.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit? MIEHEN LÄSNÄOLO AUTTOI, SAMOIN KIVA HENKILÖKUNTA.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista) 2 - 4 VKOA.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
SE ETTÄ KAIKKI MENEE LOPULTA HYVIN. JA SE ETTÄ SEKTIO EI AINA OLE NIIN KAMALA KUN MONET KERTOVAT.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti? vähän reilu 6 h, ponnistus vaihe 10 min.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi? oikeastaan helpompi, kaikki eteni niin nopeasti. mutta toisaalta ponnistusvaihe "pitkittyi" koska vauva oli väärässä tarjonnassa.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit? seura, joka minulla oli sairaalassa mukana. mieheni oli kuumeessa, joten mukana oli äitini ja meillä oli HAUSKAA :)
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista) kokonaisuudessa ehkä..viikko. ylös sängystä nousin n. puoli tuntia synnytyksen jälkeen suihkuun.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi? ei oikeastaan ole mitään listattavaa..avoin mieli kannattaa pitää!
1. 7 tuntia
2. Sekä että. Kivun kovuus yllätti, tiesin että sattuu, mutta että niin paljon. Se että meni nopeasti, niin sen takia tuntui helpolta.
3. Sain epiduraalin vasta ihan viime hetkellä, joten se 1 tunnin kivuista pääseminen antoi edes hiukan voimia. Ei ollut sitten niin kamalaa koko tilanne.
4. Varmaan joku 6-7 viikkoa, niin oli jälkivuoto loppunut. Omiin mittoihin pääsin 2 viikkoa synnytyksen jälkeen. Alapää oli hellänä ehkä jonkun kuukauden.
5. Että epiduraali otetaan supistuskipuihin, eikä siihen kun ponnistetaan :)
1. 18h, päättyen kiireelliseen sektioon.
2. Mulla ei ollut kauheasti odotuksia, kun tietää että asiat voi mennä miten vaan. Rankkaa oli ja elämäni kovimmat tuskat.
3. Synnytyksen päättyminen kiireelliseen sektioon masensi. Sekä se että epiduraali ei toiminut synnytyksessä. Kamalat kivut ja kaikki "turhaan".
4. pari kuukautta.
5.Kannattaa lähteä matkalle ilman suurempia odotuksia :)
Oikein hyvää odotuksen odotusta sinulle:)
1. 26tuntia
2. Sinänsä ei ollu ennakko-odotuksia, mutta ponnistaminen kesti PALJON kauemmin kuin luulin..
3. Kätilöiden kohtelu... Ja se etten saanut lasta rinnalle eikä kukaan kertonut onko vauva edes hengissä
4. Pari viikkoa varmaan..
5.Se ettei vauvaa todellakaan välttämättä saa rinnalle heti syntymän jälkeen.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
- 8,5 h
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
- Kipu oli sellaista mitä en voinut kuvitella olevankaan.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
- Synnytin kaksoset, pari kuukautta ennenaikaisina. Synnytys oli tosi tarkkaan valvottu, lääkäreitä ja kätilöitä oli pilvin pimein, millekään erityistoiveille synnytykseen liittyen ei ollut mahdollisuuksia, enkä "räätälöintiä" oikein osannut kaivatakaan, kun olin niin huolissani lasten hengestä ja terveydestä.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
- Yli kuukausi, en muista enää tarkalleen. Olin erittäin heikko pitkään, tämä johtui myös hankalasta raskausajasta, ei pelkästään synnytyksestä.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
- Ne arvolataukset äitien keskuudessa, joita synnytystapaan ja kivunlievitykseen liittyy. Ennen synnytystä ajattelin synnytyksen olevan vain tapa saada lapset maailmaan; että se mikä äitinä olemisessa ylipäätään on merkittävää, alkaisi vasta synnytyksen jälkeen.
Toivottavasti toiveesi toteutuu! :)
1. 2vrk oli säännöllisiä (5min. välein) suppareita. Ne loppuivat muutamaksi tunniksi välissä. Jos se lasketaan pois niin n. 24h.
2. Vaikeampi.
3. Kipu vaikutti kokemukseen. Ja olisi pitänyt lähteä aikaisemmin sairaalaan eikä kärsiä niin pitkään kotona.
4. n. 1v. ettei kävely päivittäin sattunut.
5. En tiennyt, että ponnistusvaiheessa ei saa enää mitään lievitystä kipuun. Se oli siinä vaiheessa järkytys tajuta. Luulin siis, että epiduraali vaikuttaisi koko synnytyksen ajan.
1. Perjantai-iltana 21.30 aikoihin alkoi supistukset, jotka loppuivat aamukuudelta. Uudestaan supparit alkoivat aamukasilta ja tyttö syntyi iltakasilta. Synnytyskertomukseen laitettu kestoksi 12h.
2. Vaikeampi siinä mielessä, että oletin synnytyksen olevan nopeampi kovista kivuista huolimatta. Kivut eivät siltikään olleet niin pahat kuin olin aluksi pelännyt.
3. Synnytyksestä jäi päällimmäisenä fiiliksenä hyvä olo, kiitos kätilöiden ja miehen läsnäolon.
4. Oltiin sairaalassa kolme päivää ja neljäntenä päivänä (ekana kotipäivänä sairaalan jälkeen) tytön syntymästä mulla oli sellanen olo etten olis koskaan synnyttänytkään.
5. Enemmänkin tähän vois laittaa sellasen asian jonka tekisin toisin.. Eli seuraavalla kerralla en kyllä lähde niin kiireellä synnärille. Mieluummin olisin ollut kotona pe-la välisen yön ku maannut sairaalassa.
1. yli vuorokauden (ei kannata säikähtää, koska en "kitunut" läheskään noin pitkään), josta ponnistusvaihe n. 20 min
2. helpompi, vaikken oikein tiennyt mitä odottaa
3. synnytys eteni oikein rauhallisesti, ja kätilöiden kanssa neuvottelimme aina jatkotoimenpiteistä. Kivunlievitys onnistui erittäin hyvin: olin tuntikausia vesialtaassa, kokeilin ilokaasua ja lopulta sain epiduraalin, joka toimi niin hyvin että sain jopa hetkeksi nukahdettua
4. pitkiä vaunulenkkejä aloin tehdä kolmen viikon kuluttua, mutta epparin paraneminen kesti yllättävän kauan, olisiko ollut 2 kk
1. 5h, joista 1h ponnistusvaihetta
2. Sitä kipua ei voinut kuvitella. Ei annettu mitään kivunlievitystä. Odotuksia ei ollut, kun ei aiempaa kokemusta..
3. Negatiivinen kuva jäi koko synnytyksestä. Kätilö oli töykeä. Ensiksi pyydettiin lähtemään vielä kotiin, sitten olikin jo niin kiire, ettei sitä kipulääkettä voinut enää antaa. Ponnistusvaiheessa oli työvuoron vaihto; kätilö lähti kotiin ja sanoi, että ponnista kun supistus tulee, seuraava vuoro tulee hetken päästä. Ponnistin, vaikken ollut enää varma tuliko supistus. Repeämiä sitten tulikin! Ensisynnyttäjän painajainen kun loppuvaiheessa ei ole hlökuntaa paikalla, pieni hätä meinasi tulla..
5. Toiveita ei otettu huomioon, vaan synnytysasentoonkin minut 'laitettiin'. Se oli todella epämukava ja raskas, mutta luulin, että tätä se kai on. Toipuminen kesti 5kk (pystyin kunnolla kävelemään).
6. Että ihan naurettavaa suunnitella synnytyksensä. Toivoin vain mahd tehokkaan kivunlievityksen ja hyvän henkilökunnan, just..
Ei voi kun ihmetellä tota henkilökunnan vaihtumista kesken ponnistusvaiheen. Luulis että olisivat sen hoitaneet loppuun eikä samalla kellonlyömällä lähteä kotiin kun työvuoro loppuu tai ainakin odottaa että seuraava kätilö tulee paikalle. Käsittämätöntä toimintaa! Ja vielä ensisynnyttäjä kyseessä.
"Että ihan naurettavaa suunnitella synnytyksensä. Toivoin vain mahd tehokkaan kivunlievityksen ja hyvän henkilökunnan, just.. "
Yleensä kannattaa tehdä toivelista ja luetuttaa se jokaisella sinua hoitavalla kätilöllä. Muuten tekevät niin kuin itse kokevat parhaaksi.. (ei välttämättä synnyttäjän kannalta paras).
1. 45min, ponnistusvaihe 10min.
2. Kipu oli huomattavasti pahempi kuin olisin ikinä uskonut, mutta muuten helpompi.
3. Uskoisin että nopea synnytys vaikutti suuresti positiiviseen kuvaan, joka minulle synnytyksestä jäi.
4. Ehkä kuukauden päästä ei enää tarvinut yhtään varoa istumista, en ihan tarkkaan muista.
5. Olisin kiirehtinyt sairaalaan menossa..
ja siis kohdassa 2. tarkoitin sitä ponnistuskipua, supistukset sattui oikeastaan sen verran mitä olin ajatellutkin.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
6 tuntia ja ponnistus 7 minuuttia
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
Odotin vaikeampaa ja pitkäkestoisempaa, mutta käynnistyksen ansiosta (?) pääsin tuskistani melko nopeasti, eli ei tarvinut vuorokausitolkulla kärsiä. Toisaalta järkytyin supistuskivusta. Oli sen verran saatanallista tuskaa heti alusta alkaen, etten olisi sellaista kipua osannut edes kuvitella. Toisaalta epiduraalin jälkeen kaikki sujui vieläkin nopeammin ja oikeastaan kivuttomasti aina vauvan syntymään saakka.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
Olen tyytyväinen kokemukseen, vaikka käynnistys sujui melko kliinisesti, enkä päässyt lääkärin tai kätilön kanssa juttelemaan tulevasta. Kaikki meni hieman liukuhihnatyyliin siellä osastolla. Suunnitelmia ja toiveita minulla oli, mutta loppujen lopuksi niistä ei ehditty juurikaan puhumaan, koska kaikki tapahtui kovin nopeasti ja olin sellaisissa tuskissa, etten paljoa kyennyt puhumaankaan. Synnytyssalissa oli mukava ja todella kokeneempi keski-ikäinen kätilö, joka kannusti ja tuki reippaasti ja koenkin hänen ansiokseen, että synnytyksestä jäi alun kauhusta huolimatta hyvä mieli. Epiduraali vaikutti melkein loppuun asti, joten sekin osaltaan vaikuttaa siihen, että synnytys loppujen lopuksi oli "helpompi" kuin pelkäsin.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
Nyt viikko mennyt ja alkaa kroppa olla entisen tuntuinen. Pieni pömppö löytyy toki mahasta ja alapäätä kivistää välillä, mutta autolla ajelut ja kävely ja istuminen sujuu mainiosti. Epparikaan ei juurikaan enää vaivaa, vaikka se ekat päivät tuntuikin todella inhottavalta.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
Sanotaan näin, että hyvä, ette tiennyt supistusten aiheuttaman kivun määrää, koska olisin voinut perua koko homman. Äkkiähän se unohtui, heti kun vauva syntyi, mutta vieläkin kun oikein ajattelee, palaa kipu mieleen ja aiheuttaa vatsanväänteitä ja väristyksiä. Eli tuota en onneksi tiennyt.
Hyvää on myös, etten tiennyt, että tästä (synnytyksestä ja toipumisesta) voi näinkin nopeasti selvitä, koska nyt olen vain iloisesti yllättynyt, koska odotin huomattavasti rankempaa ja pahempaa kokemusta.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti? virallisesti 17 tuntia, mut kunnon supistukset alko ja lapsivedet meni n. 30 tuntia aikaisemmin.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi? Se oli aika lailla sellainen, kuin olin kuvitellut. Ponnistaminen oli kylläkin paljon kamalampaa, kuin olin ajatellut.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit? Varmasti 1,5 tunnin ponnistaminen vaikutti negatiivisesti ja ehkä myös osittain henkilökunnan toiminta tietyissä tilanteissa.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista) Ei mennyt kauaa, olin jo pian hyvässä kunnossa.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi? Oikeastaan kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä, että olisi ollut kiva tietää etukäteen :) Mutta ehkä just se, että ponnistaminen ei välttämättä todellakaan tuo "helpotuksen tunnetta", niin kuin monilla muilla.
1. Säännöllisistä supistuksista laskettuna 6h 40min. (Vesien menosta laskettuna n. 10h)
2. Supistukset eivät olleet läheskään niin tuskaisia kuin olin kuvitellut. Tottakai se sattui, mutta ei kipu sietämätöntä ollut ja minä jopa jotenkin nautin kivusta, kun tiesi mistä se johtuu. Ponnistusvaihe oli taas rankempi kuin mitä olin kuvitellut.
3. Synnytys sujui hyvin ja oli mukava kokemus, joten hyvillä mielin sitä muistelen. Kätilöt oli myös mukavia.
4. Varmaan 3 viikkoa (jälkivuoto tosin kesti 6 viikkoa).
5. Imetys ei aina sujukaan kuin elokuvissa.
1. ensimmäinen synnytyksesni kesti 19 tuntia..
2. En juurikaan odottanut synnytyksesltä mitään mutta harmitti ettei alkanut luonnostaan kunnolla vaan alkoi lapsiveden tihkumisella jonka takia piti käynnistää. Käynnistyi...hiipui..käynnistyi...parempi kun olisi alkanut kunnolla luonnollisesti
3. Koin synnytyksen siihen saakka kun vauva oli ulkona ihan ok kokemukseksi, pitkä ja väsyttävä synnytys oli mutta ei maailman kivulian tai kauhein kokemus. MUTTA! sitten istukka ei irronnut ja synnyts käynnistyi kuin uudestaan! eli oksitosiinia suoneen jne. että kohtu supistaisi istukan ulos ja lopulasta! istukka revittiin ja panettiin minusta ulos...sen jälkeen olo oli aivan kamala...taju lähti vähän väliä. Olo jatkui kamalana seuraavanakin päivänä ja vasta kun vaadin otettiin hemoglobiini ja se oli 60 eli vakava verenhukka ja sain verta. Harmittaa ettei asiaa huomattu aikaisemmin (mielestäni paha hoitovirhe!). Tämä vaikutti kovasti siihen miten koin synnyttämisen koska olo oli niin kamala, taju lähtee, heikottaa, et saa henkeä...ja sitten pitäisi huolehtia vauvasta!
4. Nyt synnytyskestä 1v ja 3kk aikaa....vielä en ole parantunut! Sain toisen asteen repeämät jotka tikattiin. Ja ilmeisesti huonosti koska seksi ei onnsitu, olen liian piukka. Välilihaan jäi limakalvo lerpake, joka pitää korjata ja olen leikkausjonossa,,herra ties koska sinne pääsen..
5.Ehkä sen että synnärillä ei kannata luottaa hyvään hoitoon vaan pitää vaatia itse. Niinkuin oma verenhukkani todistaa. Vasta nyt olen miettinyt miten pahasti olisi voinut käydä. Ja ehkämyös se että todellakin voi käydä niin ettei synnytyksestä parane ikinä...niinkuin minuille on käynyt. Ikää 30v. ja seksielämä ohi. Ensimmäinen lapsemme sai alkunsa koeputkihoidoilla ja toista pitää yrittää samalla tavalla koska seksiä emme voi harrastaa =(
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti? 20 MIN KESTI, SEKTIOTIIN KAPEEN LANTION TAKIA.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi? PALJON HELPOMPI
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit? SE ETTÄ TIESIN ETTÄ TULLAAN LEIKKAAMAAN HELPOTTI; EI TARVINNU ODOTELLA, EI OLIS MAHTUNU ALAKAUTTA, SELVÄ PELI.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista) 2-3 VKOA.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi? SEN ETTEI SE NIIN KAUHEAA OLEKAAN...
niin kai oli helppo kun leikattiin!
Sektiossa ilmeni ongelmia ja leikkaava lääkäri tarvitsi toisen lääkärin , syöpälääkärin leikkaammaan. Ulosautto kesti melkein tunnin ja verenpaineeni romahti. Olimme sairaalassa 7vrk ja pääsin lastani katsomaan rullatuolilla 3vrk synnytyksen jälkeen valvomoon. Toipumisessa meni useita kuukausia. Enempi lastenteko on kielletty. Objektiivisesti tarkastellen en mielestäni päässyt mitenkään helpolla. Lapsi on terve ja lähes kaksi vuotias. Edellisen kaltaisista ääliökommenteista ei kannata välittää. Lapsen tulevasta elämänlaadusta tuo synnytystapa ei indikoi yhtään mitään vaan ne geenit:)
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti? 18h 32min (josta todella kipeitä suppareita n. 8h. Ns. normaalisti sujunut synnytys, pieni eppari, ei repeämiä.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi? Synnytys oli helpompi mitä olin kuvitellut, mutta ennen kaikkea erillainen mitä kuvittelin/suunnittelin.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
Eniten yllätti, että supistukset tuntuivatkin kokonaan lantion sisällä (olin kuvitellut että selässä ja ehkä jopa reisissä niinkuin monilla). Yllätyin myös, että liikunta lisäsi kipuja (olin kuvitellut, että voisin aktiivisella liikkumisella vähentää kipua, mutta paras asento olikin kyljellään makaaminen.)
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
Noin Viikon jälkeen jälkeen pystyis kävelemään normaalisti. Noin kahden viikon jälkeen en enää huomannut kipua missään "liikunnassa". Eka yhdyntä 3vk synnytyksestä. Nyt reilut kolme viikkoa synnytksestä huomaa enää tavallista huonomman kunnon ja vatsalihasten "löysyyden".
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi? En osaa sanoa.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
- 5,5h (käynnistettiin rv 39 2 vauvan pienipainoisuuden vuoksi)
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
- nopeampi ainakin, kivut pahempia mitä olin odottanut ja käynnistetyssä synnytyksessä supistukset alkoivat ihan yllättäen ja tuli 30s-1min supistus minuutin välein. Tarvitsin epiduraalin jo kun olin vasta 2-3cm auki. Ja ponnistusvaihe oli yllättävän nopea vaikka tuntui pitkältä ajalta (15min, tosin vauva alle 2,5kg)
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
- ei tule mitään mieleen
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
- alapää toipui tosi hyvin eikä ollut oikeastaan ollenkaan kipeä mutta raskauden aikana kipeytynyt häntäluu vaivasi pitkään synnytyksen jälkeen.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
- en olisi halunnut tietää mitään ennen synnytystä
1. ensimmäinen meni n.13h,toinen alle 9h
2.mä lähdin ihan sillä asenteella että ulos tulee lapsi keinolla millä hyvänsä ja että kipu ei ole ikuista.ja se mitä ajattelet ja suhtaudut on kaikkein parhain lääke kaikkeen :) ja kun saat lapsen syliis niin ei paljon muista kipuja(lähdin itekin uudelleen vauvarumbaan eli ei ollu kauhee :D )
3.kyllä!se järjellä ajattelu ja positiivinen ajattelu.myös lantiopohjalihasten reenailu odotuksessa varmasti auttoi synnytyksessä ja palautumisessa
4.mun synnytyksestä nyt 2kk ja voisin jo mennä uudelleen ;) eli suht nopeasti.toki hormonit ja aineenvaihdunnat on ihan sekasin eli siinä mielessä otetaan rauhassa.yleensä sanovat et kunnon palautumiseen menee n.vuosi.ja ne jotka ovat sektioon joutuneet niin heillä varmasti hitaampaa toipuminen.
5.en olisin halunnut tietää mitään.ne pitää kaikki itse kokea ;)
en tiedä oliko tästä mitään iloa mutta mä halusin tuoda positiivisen kokemuksenkin tänne.olen huomannut että yllättävän paljon kerrotaan huonoista ja helvetillisistä kokemuksista..ole rohkea ja pyri ajattelemaan positiivisesti!ota asiat niinkuin ne tulevat äläkä murehdi liikoja(yleensä se murehtiminen ei tee muutakuin hallaa kaikelle....)
1. 4h 45 min.
2. Synnytys oli helpompi kuin olin odottanut. Muutenkin aivan erilainen kun ensisynnyttäjien perhevalmennuksessa oli kerrottu. Oletus oli että kestää kauan, sattuu ihan tajuttoman paljon, ja aikaa on kokeilla eri asentoja ja jumppapalloja ja vaikka mitä. Lopulta kaikki meni aivan liian nopeasti (jos voi sanoa että kaikki kävi synnytyksessä liian äkkiä, monet kai sitä mieltä että loppuis vaan äkkiä :D )ja olin koko ajan kyljelläni sängyssä lähes unessa, tajuamatta ajankulusta yhtään mitään, tai sitten istuin vessassa :)
3. Samaa kun ylempänä, olin varautunut niin kamalaan kipuun, että itse synnytys oli helpotus :)
4. Minulla nyt synnytyksestä alle kolme viikkoa. Olo yllättävän hyvä, edes eppari ei tunnu enää kipeältä vaikka sen olemassa olon huomaa kyllä. Jälkivuotokin lähes loppunut.
5. Itse sanoin synnytyksen jälkeen miehelle, että jos joku tarjoaa sille joskus sitä peräruisketta niin lyö sitä ja juoksee karkuun. Itselläni peräruiskevaihe kamalin koko synnytyksestä, luulin kuolevani synnytyssalin vessaan. Toinen oli se että kukaan ei kertonut että ensisynnyttäjien jälkisupparit voi olla niin voimakkaita ja kamalia kun itselläni oli
Minä taas luulin, että niitä jälkisupistuksia tulee aina. Vasta synnytyksen jälkeen kuulin, että niitä ei yleensä ensisynnyttäjillä ole ollenkaan.
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
-----25h
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
-----Nooo...en osaa sanoa, ei kait mulla mitään odotuksia ollu..
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
------öööh.. en osaa sanoa..
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
-------ehkä noin muutama viikko, kun epparihaava ei ollu enää niin kipee. Se olikin sitten todella kipeä sen muutaman viikon ajan!
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
------Jälkivuoto! En mä tiennyt mitään siitä.. vasta sit tajusin kun sitä verta vaan tuli ja tuli!
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
7h 22min
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
Paljon helpompi. Olin luullut, että palautuminen synnytyksestä kestää kauemmin ja sattuu enemmin.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
Se vaikutti, että olin lukenut paljon normaalista fysiologisesta synnytyksestä. Oli myös mahtavaa, että kätilömme oli sama, jonka kanssa olimme käyneet "synnytyssuunnittelukeskustelun"(mikä on osa Haikaranpesän synnytysvalmennuksista) Hän tiesi siis hyvin toiveeni ja osasi ohjata minua automaattisesti, sain itse keskittyä vain synnyttämään. Miehen tuki oli kyllä myös korvaamaton.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
Olo oli melko normaali n. viikko synnytyksen jälkeen, mutta jälkivuoto jatkui aina siihen saakka kun kävin kohtuontelon tähystyksessä ja kohdusta poistettiin loput synnytyksestä jääneet kalvonrippeet, eli n. 2kk synnytyksen jälkeen.
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
Sen miten tärkeää on saada imetys hyvin alkamaan, tai se tyssää muuten nopeasti.
1. Papereihin merkitty reilu 10h, mutta vedet meni 26h ennen lapsen syntymää ja supistukset alkoivat 19h ennen syntymää. Tosin ne synnytystä johonkin edistävät supituskset tuon 10h ennen. Itse kyllä laskisin kestoksi sen 19h, koska supistukset siitä lähtien säännöllisiä ja kipeitä. Ponnistusvaihe 19min.
2. Vaikeampi. Päätyi lopulta imukuppi ulosauttoon sydänääni laskujen vuoksi. Odotin synnytyksestä "helpompaa".. Tietty ne menee aina niin kuin menee. Mutta olisin odottanut, että saan lapseni heti syliin kun se vaan on ulos tullut, mutta sen sijaan hänet jouduttiin viemään samantien pois kun ei itkenyt jne. Vasta 10-15min päästä sain nähdä lapsen. Mahtipontiset repeämät sain myös, väliliha leikattu pakaraan asti, emättimessä iso repeämä sekä myös sulkijalihakset repeytyneet.
3. Juuri tuo edellä mainittu, että jouduin lapsesta eroon on ollut jälkeenpäin vaikea juttu mulle.
4. Synnytyksestä vasta pari viikkoa, mutta nyt pystyy jo jotenkin olemaan normaalisti. Henkisellä puolella en ole vielä kylläkään ihan normaalilla tasolla.. Mutta nuo repeämien kivut ja kolotukset alkaa onneksi pikkuhiljaa helpottaa :)
5. Ei ole mitään erityistä.
Ensimmäinen synnytys meni sektiolla, toisen synnytin alateitse, jolloin mut laskettiinkin ensisynnyttäjäksi. :)
1. Synnytys alkoi vesien menolla, ja kesti kaiken kaikkiaan 5h 20min
2.Oli helpompi ja nopeampi kuin kuvittelin, mutta myöskin kivuliaampi kuin odotin. Ehkä kun eteni niin nopeasti.
3. Raskausaikana kävin pelkopolilla ja oliin ehodottomasti sektion kannalla. Sitten ajattelin että menköön, katotaan kuin akan käy. :) Avoimin mielin läksin touhuun, ehkä koko prosessi helpohko synnytys sai aikaan myönteisen kokemuksen.
4. Heti synnytyksen jälkeen pystyin istumaan ja kävelemään normaalisti. Mutta ehkä kaiken kaikkiaan pari kolme viikkoa meni, että tuntui olo taas "normaalilta".
5. n. Viikon kuluttua synnytyksestä alkoi hirveät kivut alakerran luissa (liikkuivatko sitten paikalleen vai mikä lie). Vessassakin piti käydä puoli kyykyssä ja itkun kanssa. Kesti ehkä viikon tai reilun. Sellaisesta en ollut kuullutkaan.
1. 10½h, vesien menosta (joita ennen oli säännöllisiä kivuttomia supistuksia, jotka mukaan luettuna synnytys kesti virallisesti n.13h)
2. Helpompi, todellakin. :) Hihkuin sitä salissakin koko "matkan" ajan, vaikka pelkäsinkin kivun vielä alkavan kunnolla. Eipä oikeastaan alkanut.
3. Henkinen kantti: päätin elää minuutin kerrallaan, pohtimatta seuraavaa supistusta, ponnistusvaihetta tai edes lapsen syliin saamista. On paljon helpompaa selvitä yhdestä kivun hetkestä, kun ei ajattele niiden voivan jatkua tuntikausia ja yltyvän koko ajan. Hengitellen ja tilanteeseen keskittyen ajatukset pysyivät koossa eikä homma pelottanut liikaa.
4. Siitä on vasta niin vähän aikaa, että paikat ovat kipeinä ja pyllyssä tikit kiristää. Särkylääkkeillä elän kyllä "normaalia elämää".
5. Hmm.. Ei kai muiden kokemusten kuuleminen koskaan auta, ainakaan jos ovat "huonoja" kokemuksia. Faktojen tietäminen riitti, ja toisaalta siellä on ammattilaiset paikalla, eikä olisi tarvinnut välttämättä tietää sitäkään vähää, olla vain avoin kaikelle. :)
1. Kauanko ensimmäinen synnytyksesi kesti?
Virallisesti vajaa 40h, salissa 15h, ponnistusvaihe 51min. Käynnistettiin yliaikaisena ja vähäisen lapsiveden vuoksi, ja alle 10min supistuksista laskettuna tuo hurja aika. Siinä kyllä käytiin kahvilla ja kävelyllä välillä. Tavatonta tuskaa supistusten aikana oli salissa n. 4-5h ennen epiduraalia, kipupiikki vei tosin pahimman kivun ja toi pöhnän.
2. Oliko synnytys vaikeampi/helpompi kuin olit odottanut vai vastasiko se odotuksiasi?
Tavallaan helpompi Käynnistyksestä huolimatta. Käynnistys ja hidas eteneminen aiheuttivat mm. kalvojenpuhkaisun ja epiduraalin. Epiduraali oli ihana, tunto mm. lantionpohjalihaksiin ja jalkoihin säilyi täysin, ja myös lapsen liikkuminen alemmas tuntui mutta supistukset ei. Salissa oli myös ihanan rauhallista kiireiseen osastoon verrattuna, ja epiduraalin aikana sai nukkua.
3. Koitko, että jokin asia erityisesti vaikutti siihen, millaisena synnytyksesi koit?
Toiveena oli pysyä mahd pitkään pystyssä ja ponnistaa jakkaralta. ekan ja tokankin vuorokauden olin pääasiassa jumppapallolla. makuulla olo oli tuskaa, kaikki lakanan rypytkin tuntuivat. Kätilö ehdotti ensin ponnistusta kyljeltään ja kieltäydyin. Jakkaran olin tilannut ja kokeillut jo ennen epiduraalia ja siltä ponnistus onnistui hyvin. Omat supistukset tuntuivat lähinnä vatsassa joten sikälikin se toimi hyvin. Episiotomia on jakkaralla poissuljettu, ja repesin viiden tikin verran.
4. Kauanko synnytyksen jälkeen kului aikaa, että kykenit elämään ns. normaalia elämää? (Tällä tarkoitan kropan toipumista)
Synnytyksen jälkeen pystyin heti kävelemään ja istumaan, ekan viikon alakerta väsyi selvästi aina iltaa kohden. Synnytyksestä on nyt vajaa 3 viikkoa eikä missään enää kiristä, jälkivuoto on jo maltillista ja raskauden aikaisista 12 lisäkilosta on jäljellä 1,5kg. Raskautta edeltäviä kiloja onkin senkin edestä.. :D eli nyt imetyksellä pääsee niiden kimppuun. Seksiä tekis jo mieli mutta jos nyt vielä hetken malttais..
5. Jos voisit listata vain yhden asian, jonka olisit halunnut tietää ennen synnytystäsi, niin mikä se olisi?
Se että epiduraalista huolimatta voi olla niin hyvä olo ja tunto kaikkiin lihaksiin säilyä. Ikävin asia synnytyksen jälkeen on oikeastaan ollut nestetipan toiseen käteen jättämä kipu, osu vissiin johonkin hermoon tms jänteeseen. Pikkuhiljaa on ollut laimenemaan päin. Ehkä sen repeämänkin olisi voinut välttää jos olisi voidellut viimeisen kk:n välilihaa esim ceridalilla, kuten kätilön vinkistä otan mahdolliseen seuraavan raskauden ohjelmistoon. Mutta ponnistus oli kivuliain vaihe, vaikkakin ajan taju meni siinä. Mietin sen aikana kyllä että ei koskaan enää, mutta se unohtui kyllä kun lapsi plopsahti ulos. Helppo raskaus, helppo synnytys ja helppo lapsi, voiko olla paremmin.