Miksi suomen kauppalaivasto tuhoutui?
Miksi ja koska suomalaiset laivat lakkasivat seilaamasta ulkona?
Nykyäänhän nämä "laivat" eivät enää seilaa pyykkirantaa pitemmälle.
Tuumiskeli -60 ja -70 luvuilla seilannut.
Miksi ja koska suomalaiset laivat lakkasivat seilaamasta ulkona?
Nykyäänhän nämä "laivat" eivät enää seilaa pyykkirantaa pitemmälle.
Tuumiskeli -60 ja -70 luvuilla seilannut.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Silloin, kun Laageroosin Antti tuli Finnlinesille sorkkimaan alaa, josta ei ymmärtänyt mitään. Taas kerran pitää paikkansa sanonta: ahneella on paskainen loppu.
kaupallisimmista liiketoimista mitä vain voi olla. Raha ratkaisee. Ei pelkästään palkkakulut vaan kokonaisuus(verotus, tuet jne). Millä lipulla mahdollisuus eniten tienata rahaa, siellä eniten laivoja. Suomen lippu ei näköjään ole kovinkaa tuottoisa. Näin se on ja näin se tulee olemaan. Itse olen rahtaaja, saan palkkani siitä että löydän mahdollisimman edullisen kuljetuksen pisteestä A pisteesen B, siinä ei paljon lippu paina. Josku kotimainen, usemiten joku muu. Miehistön osaaminen ei ole koskaan etukäteen tiedossa, joten sillä ei merkitystä. Huippujätkät tienaavat merillä hyvin, muilla aika tasapaksua huonoa palkkaa. Työmaa on globaali, myös palkat globaaleja, tasoittuvat, arvatkaa asettuvatko ne ajan kuluessa suomen palkkatason mukaan vai intian.....liitot eivät voi asialle mitään, globaalisuus jyrää.
Rahtaajalle, mitä rahtaat, jos kaikki tuotanto siirretään halpamaihin? Joskus tulee pää vetävän käteen, sanotaan. Haluat ahnehtia halpoja kuljetuskustannuksia merimiesten selkänahasta, miksei siirretä kaikkia tehtaita Kiinaan, niin ei olisi kuljetuskustannuksia. Kumma, että aina työntekijän on tyydyttävä vähempään ja vähempään, mutta osakkeenomistajille pitäisi maksaa hirmu osingot samaan aikaan, kuten teki Viking line. Sitten, mitä tekemistä ahtaajilla on Suomalaisen merenkulun kannattavuuden kanssa, vai onko Suomalaisen laivan lastaus kalliimpaa, kuin ulkomaisen? Koska Suomesta on tullut korkeiden palkkakustannusten maa? Älkää nyt viitsikö, muissa topikeissa itketään Suomen alhaista palkkatasoa, verrattuna esim. Norjaan.
Tuota samaa pohtii kohta paperikoneen käyttäjä. Sitten " satamamiehet "
Joo, ja lakkoahtaajien kusipää lakkokenraali!
missä RAAKA-AINE on halpaa - ei pääomavetoista paperitehdasta palkkojen takia siirrellä.
Toisaalta paperimiesten palkat veroineen jäävät pyörittämään Suomen talouselämää - siinä kuin ahtaajienkin eikä valu ulkomaille pääomatuloina.
Nihilo nihili
Jos kokemuksenne liike-elämästä rajoittuu vain salakuljetetun viinan ja tupakan myyntiin joskus menneinä vuosikymmeninä ei arvioinneillanne ole kovinkaan suurta painoarvoa. Tämä on valitettavasti tosi.
näin on.oot kova kaveri.oon joskus selannu muualla ku pyykkivesillä,mut nykyään pyykkivesillä.vähän aikaa sit tääl oli täkillä nesteen seilori,joka rupes itkemään ku vikaaeeraus loppu.todellinen skönäri.on tääl pyykkivesillä hyviäki asioita.nuoret jätkät saa ilmaseks pilluu,ku menee baariin.itse en saa,eikä ota eteen edes viagaralla.ei muuta ku siunausta
kaksi syytä laivakatoon löytyy helposti:
1. Merimiesunioni
-Unionin jatkuvat herkkähipiäiset lakkouhkailut, sekä heti, kun joku paska liitto lakkaoilee, unioni uhkaa alkaa 'tukilakkoa'. Kyllä siinä mielellään varustamot vaihtaa kotipaikan nímeä laivan peräään.
2.Suomen veropolitiikka
-Kun tärkeimmät kilpailijamme meirillä, siis Ruotsi ja Norja muuttivat verotustaan varutamoja kohtaan, suomi ei mennyt mukaan, vaan piti yllä jääräpäisesti vanhan verosysteemin ja se välittömästi omaan nilkkaan. Verouudistusten jälkeen, suomen rekisteristä on kadonnut puolet sen tonnistosta ja lisää menee.
No ehkä swedua taitaville merimiehille vielä läytyy töitä ruotsalaisista ja norjalaisista laivoista, mutta hyvät ajat suomen laivoilla maailman merillä ovat menneet, eikä niitä saa takaisin.
Joskus tuntuu, että järki puuttuu niin duunarilla, kuin poliitiikoillakin.
oli ennen niin kovat liksat, että meni puulaakit kumoon,nyt on kuulemma toisin.
Ja upseeri liitot nuoleskeli niin hyvin,että ei päässy lakkoileen, vaikka ois tarvinnu, että ei tarttis nyt
kitistä.