Jos aikoo Kielin kanavasta Cuxhavenin pohjoispuolisen rannikon ohi Wilhelmshaveniin, niin pääseekö jatkamaan Wilhelmshavennista Amsterdamiin kanavia pitkin purkkarilla (siis koneella ajaen kuitenkin)? Onko kokemuksia? Kauanko meni aikaa? Onko nettitarinoita nähtävänä? Miten reitti menee?
Hollantiinko?
köli pohjaanko?
8470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
pääsee ja olen ajanut tuon reitin. Joudut kuitenkin laskemaan maston.
Wilhelmshafenista Delfiin
Wilhelmshafenissa masto alas (monta mastonosturia tarjolla), sitten 2 päivää Ems-Jade kanavalla ajoa
täällä ohjeet (kanavan sillat matalia jotka vaativat siltojen avaamista, illalla avaajat eivät töissä jonka vuoksi tuohon tuhraantuu 2 päivää, aukioloajat oppaassa):
http://cdl.niedersachsen.de/blob/images/C11332701_L20.pdf
tällä kanavalla ei ole juurikaan muuta liikennettä. Ainoastaan huviveneitä, purjeveneitä ehkä kourallinen kuukaudessa. Veden syväys 1,7m.
Emdenissä voi nostaa maston jahtiklubilla, mutta jos matka jatkuu kanavalla niin maston nostoa voi viivyttää Ijsselmeerille asti.
Delfjistä Amsterdamiin
normaali Staande Mast Route Lemmeriin, siitä luiraus järven yli Amsterdamiin.
http://www.rijkswaterstaat.nl/images/Brochure Staande Mast Route 2010_tcm174-240024.pdf
kanava nappaa sen 2-3 päivää. Masto alhaalla voi mennä nopeammin kun ei tarvitse odotella siltojen availua. Lemmeristä Amsterdamiin pääsee päivässä jos on pitkä päivä, tosin jos tule Sixthaveniin myöhään illalla niin voipi olla täpötäysi.
eipä se sen kummempaa ole. Jos pohjanmerellä tuulee miehistölle liian kovaa niin tuota kautta pääsee hyvinkin.
niin se vielä että maston nosto sitten Lemmerissä, siitä eteenpäin pääsee purjeilla.
Wilhemshavenista Amsterdamiin en tiedä, mutta viime syksynä tulin kanavia pitkin Amsterdamista Lauwersoogiin ja sieltä Kielin kanavalle. Mielenkiintoinen reitti ja matkalla pajon sulkuja, siltoja ja idyllisiä kaupunkeja, sekä maatiloja ja taloja takapihoja. Aikaa ei vain ollut niihin tutustua vaan oli kiire päästä Suomeen. Tähän väliin meni aikaa pari päivää. Nopeamminkin olisi päässyt, mutta vanhan kartan takia eksyttiin pariin kertaa. Kanava suljetaan illalla noin klo 7 ja aukeavat taas noin klo 9 aamulla. Kanavalla voi liikkua, mutta sulut ja sillat eivät ole toiminnassa öisin. Joskus sulut olivat kiinni myös lounasaikaan. Kesällä sulut/sillat ovat auki pitempään ja keväällä ja syksyllä lyhyempään.
Veneeni syväys on vähän vajaa 2 metriä ja vähän väliä oltiin pohjassa kiinni, vaikka kartan mukaan vettä piti olla 2-2.5 metriä. Osa kanavista on tietenkin syvempiä, mutta pienemissä kanavissa köli kynti pohjaa aina välillä vaikka ajeltiin keskellä tai väylän sivussa. Onneksi pohja taisi olla mutavelliä tai hiekkaa. Kun vene nostettiin ylös, oli kölin alaosa ainakin puhdas.
HUOM. Yö rauhallisessa, aidatussa ja vartioidussa vierasvenesatamassa Amsterdamin keskustassa maksoi alle 20 Euroa.
niin ja masto oli pystyssä koko ajan.
Useita kertoja Hollannin kanavissa kulkeneena (masto pystyssä) suosittelisin seuraamaan veden syvyyttä vaikkapa hollanninkielisestä vesiturismin kirjasesta tai kysymään sulkuvahdeilta. Veden korkeus nimittäin vaihtelee ja siksi kartan lukemiin ei kannata luottaa liikaa. Syvyyden yksikkönä käytetään desimetrejä. Kyllä Amsterdamiin asti pääsee mastoa laskematta, kun menee kanavaverkkoon Delfzijlistä. Delfzijlistä Groningeniin asti on iso kanava, sitten on kapeampi ja kiemuraisempi Reitdiep (syvyys alle 2m) Groningenista Lauwersoogiin. Lauwersmeeriltä on isompi ja syvempi kanava Dokkumin kautta Harlingeniin, josta voi mennä wattimerelle ja edelleen Ijsselmeerille.
Kanavien pohja on pehmeää mutaa eikä lukuisat pohjakosketukset muodostu yleensä ongelmaksi. Joskus on ollut pientä yrittämistä ennenkuin päästiin irti (veneeni syväys oli 1.8m). Siltavahdit käyttivät ongenvapaan kiinnitettyä puukenkää siltamaksun keräämiseen. Maksamista varten ei tarvinnut pysähtyä, ei juuri hiljentääkään..
pitkin paasee Euroopan lapi. Menimme Delfzijlista Port Napoleoniin Marseillen lahdelle 1,85 syvayksella mastot kannella. Jos (kun) jaa kiinni, saa lotjilta hinausapua helposti. Pohja on mutaa. Riskina on, etta kanavissa ei ole vetta keskikesalla jos ei ole satanut. Varsinkin vedenjakajalla voi olla tiukkaa. Jos on satanut paljon, voi olla vetta liikaa ettei mahdu siltojen alta. Jos on lapi meneva masto, se on paljon pidempi kuin vene ja sen kanssa saattaa olla hankaluuksia suluissa. Maston voi kylla lahettaa autollakin. Suosittelen kanavamatkailua!
no kerroppa mistä olet lähdössä, mihin olet pyrkimässä ja minkälaisella veneellä, siis syväys ja maston korkeus niin katsotaan mitä vaihtoehtoja on. Ei nimittäin ole tarvetta ajella Cuxhavenin ohi merellekään jos syväys on alle 1.3metriä jne. koska kanavia pitkin pääsee muualtakin.
Aivan mieletön paikka, erityisesti kanavat, kannattaa tutustua.