Mitähän Iso-Masa on mieltä tästä?
Huhtikuussa 1973 presidentti Urho Kekkonen piti puheen, jossa hän ilmaisi mielipiteenään, että Suomen talvisota oli ollut turha.
http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/talvisota1.htm
Joten jatkosotakin oli turha?
Huhtikuussa 1973 presidentti Urho Kekkonen piti puheen, jossa hän ilmaisi mielipiteenään, että Suomen talvisota oli ollut turha.
http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/talvisota1.htm
Joten jatkosotakin oli turha?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Urho Kaleva Kekkonen siirtyi Neuvostoliiton palvelukseen jatkosodan ollessa vielä kesken. Talvisodan aikana hän äänesti jopa rauhantekoa vastaan. Kekkosen takin sai kääntymään oman edun tavoittelu. Taisi Kekkosen sodan aikaisella kovalla ryypiskelylläkin olla asiassa merkitystä.
1973 presidentti Urho Kekkonen piti puheen, jossa hän ilmaisi mielipiteenään, että Suomen talvisota oli ollut turha. Kekkosen seuraaja, presidentti Mauno Koivisto esitti 80-luvulla, että Lapin sota oli nähtävä osana fasisminvastaista taistelua, johon Suomikin siten oli osallistunut. Historian tutkijat hymähtelivät kokouksissaan Koiviston tulkintaa. 1970-1980- lukujen taitteen yleinen moralistinen trendi ei kannustanut ymmärtämään Suomen sotavuosien politiikkaa. Täysin selvänä pidettiin, että Suomi oli ehdottomasti hävinnyt niin talvi- kuin jatkosodankin. Laajalle levinneen rauhanliikkeen hallitsemassa ilmapiirissä oikeastaan mikä tahansa sotaa arvostava muistelu oli epätrendikästä. Kenraali Aadolf Ehrnrooth luokiteltiin taisteluhautaan jääneeksi pateettiseksi muinaisuuden ääneksi.
1990-luvulla kaikki tämä yhtäkkiä muuttui. Glorifioivan kansallisen sotahistorian buumille suurimman nosteen antoi tietenkin Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991. Tulkinnat Suomen roolista toisessa maailmansodassa muuttuivat. Alettiin nostattaa tunteita vetoamalla sotaveteraanien heikkoon arvostukseen ja sosiaaliseen laiminlyömiseen. Tämä näkyi myös valtiovallan toiminnassa.
Vuonna 1994 uusi presidentti Martti Ahtisaari julkaisi ainutlaatuisesti ensimmäisen ylipäällikön päiväkäskyn 50 vuoteen ja osoitti kunnioituksen sodan veteraaneille. Mannerheim-ristin ritareista tuli itsenäisyyspäivien juhlien näkyviä kunniavieraita ja Ehrnrootista miltei maanpuolustuksellinen kulttihahmo. Presidentti Tarja Halonen piti Pariisissa Suomen erillissotateesiä alleviivanneen puheen jossa Karjalan kannaksen vuoden 1944 taistelut nähdään nimenomaan torjuntavoittona.
Vuoden 2004 ”Suurin Suomalainen” - äänestyksen ykkösnimet olivat Mannerheim ja Ryti, Ehrnroot oli seitsemäs.