Putki alkoi tiistaina, ehkä elämäni pahin. Eilen meni vielä 2 l viiniä vaikka olin jo "feidaamassa". Yöllä alkoi sitten non stop kylmänväristykset ja iho kananlihalle. Kun sulki silmänsä näki joidenkin epämääräisen muotoisten hirviömatojen kiemurtelevan kohti. Nukkumisesta ei puhettakaan. Hikeä on virrannut kuin saunan lauteilla, kylmää ja tahmaista. Ja nenän/poskien seutu kuin tulessa ja tulipunainen. Sitä pahemmin haistaa paskan jota poistuu ihohuokosten läpi. No normimeininkiähän tämä on, olen ennenkin kokenut, vieläpi tämän vuoden puolella. Mutta tuleeko nyt oikea delirium, koska tein sen ennätyksen, että oli yhteen menoon kolme päivää kännissä ja ties mitä kuonaa on vielä elimistössä jäljellä. Suolisto ei tietenkääni toimi, yhdet alushousut muuttuivat jo vaipoiksi ja lakanat vaihtoon. Hyi helvetti. Nyt teen päätöksen: hommaan muijan pitämään itselleni jöötä. Sinkkuelämä on ollut pelkkää hedonismia.
Vastaukset 4
- doku26
vajaa parin viikon ryyppyputken jälkeen päätin mennä vanhemmilleni, etten enää jatkaisi dokaamista. himadokaamisten krapuloista nukkuessa kotona yksiössäni ei ollut yleensä mitään ihan järisyttävää tullut. mitä nyt pelkäsi rasahduksia.
ilmeisesti uudella krapulannukkumispaikalla oli jotain merkitystä, koska yö oli aivan käsittämätön. uni ei tullut, mutta silmiä auki tai kiinni pitäessä näkyi täysin selvästi kaikenlaisia hahmoja, esineitä, värejä, muotoja ja myös niitä kuuluisia liskoja ja käärmeitä ja kummallista siinä oli, etten oikeastaan pelännyt.. mitä nyt vähän hulluksi tulemista. se oli jopa aika kiehtovaa.. kuin joku äärimmäisen värikäs esitys, jostä ei tiennyt etukäteen että mitä seuraavaksi tulen katossa tai seinillä näkemään. kaikki näkyivät niin selvästi yksityiskohtia myöten. jostain syystä kohtalaisen suuri osa oli alastomia naishahmoja.
sitten tuli jotain hyvinkin pelottavaa ja outoa. näin selvänä elokuvasarjana elämäni, vauvasta varhaiseen dokaamisesta johtuvaan kuolemaan. ja mielenkiintoisinta oli ensimmäinen kuva, koska siinä olin lähes vauvana ja samassa huoneessa oli vanhempani sekä vanhoja ihmisiä, joista tunnistin edesmenneen isoäitini, muita en tuntenut. kaikissa muissa kuvasarjoissa oli pelkästään tuttuja ihmisiä. mietinkin olinko jotenkin päässyt samalla alitajuntaani ja varhaisiin muistoihin ja siinä ensimmäisessä kuvassa olisi molemmat vaarini, jotka kuolivat kun olin tosi pieni. jotenkin kiehtovaa. aamulla mutsi toi kaurapuuroa ja mustikkakeittoa ja arveli deleriumia. mahtaisko olla?
tästä yöstä on monta kuukautta, mutta muistan hyvin vielä ne kuvat enkä vastaavaa ole kokenut vaikka yhtä pitkiä dokausputkia on tullut valitettavasti harrastettua.- Pulituuri
Minulla Alkoi noi delirium oireet puolentoista viikon dokaamisen jälkeen seuraavana yönä. Ensin alkoi kuulumaan kovaa laulua ja huutoa naapurista. Tämän jälkeen tulivat poliisit ja helikopterit. Kiväärien lasersäteet pyyhkivät ympäri huoneeni seiniä. Poliisit olivat laittaneet jotain räjähdettä oveni ulkopuolelle
mutta postinjakana oli päässyt ketjun läpi ja katkaissut räjähdyslangan. ja tätä rataa. Mahtanneet naapurit ihmetellä mitä tämä jätkä huutelee keskellä yötä rappu käytävässä. Aamulla oireet jatkui. Stereoista kuului tuttujan ääniä jotka juttelivat minulle. Parveekkeen laidalla ulkopuolella 4-kerroksessa istui pikku lapsia. Varjoja jotka seurasivat minua mutta jotka katosivat kun käännyin ympäri. Vilahdus vain näkyi. Sitten tuli naapuritalon parvekkeelle nukeiksi pukeutuneita hahmoja jotka tarkkailivat minua. Nämä hahmot pystyivät muuntumaan näkymättömiksi ja tulemaan oven läpi antamaan minulle jotain myrkky pistoksia.
Tämän jälkeen pari päivää sairaalassa letkuissa ja pami kuurilla. Aamulla sairaalassa heretessä ei tietoa miten tänne on jouduttu ja kuinka pitkään siellä on oltu. Ei kyllä ollut mikään kovin kaksinen kokemus tämä delirium. Nämä tapahtumat tuntuivat ihan todellisilta ja ovat vieläkin hyvässä muistissa. Saavat nuo pidemmät putket nyt jäädä. Rankkoja putkia ei pitäisi näköjään lopettaa kerralla vaan vähentää sitä viinan kanssa läträämistä pikku hiljaa. - uikuttaa
Pulituuri kirjoitti:
Minulla Alkoi noi delirium oireet puolentoista viikon dokaamisen jälkeen seuraavana yönä. Ensin alkoi kuulumaan kovaa laulua ja huutoa naapurista. Tämän jälkeen tulivat poliisit ja helikopterit. Kiväärien lasersäteet pyyhkivät ympäri huoneeni seiniä. Poliisit olivat laittaneet jotain räjähdettä oveni ulkopuolelle
mutta postinjakana oli päässyt ketjun läpi ja katkaissut räjähdyslangan. ja tätä rataa. Mahtanneet naapurit ihmetellä mitä tämä jätkä huutelee keskellä yötä rappu käytävässä. Aamulla oireet jatkui. Stereoista kuului tuttujan ääniä jotka juttelivat minulle. Parveekkeen laidalla ulkopuolella 4-kerroksessa istui pikku lapsia. Varjoja jotka seurasivat minua mutta jotka katosivat kun käännyin ympäri. Vilahdus vain näkyi. Sitten tuli naapuritalon parvekkeelle nukeiksi pukeutuneita hahmoja jotka tarkkailivat minua. Nämä hahmot pystyivät muuntumaan näkymättömiksi ja tulemaan oven läpi antamaan minulle jotain myrkky pistoksia.
Tämän jälkeen pari päivää sairaalassa letkuissa ja pami kuurilla. Aamulla sairaalassa heretessä ei tietoa miten tänne on jouduttu ja kuinka pitkään siellä on oltu. Ei kyllä ollut mikään kovin kaksinen kokemus tämä delirium. Nämä tapahtumat tuntuivat ihan todellisilta ja ovat vieläkin hyvässä muistissa. Saavat nuo pidemmät putket nyt jäädä. Rankkoja putkia ei pitäisi näköjään lopettaa kerralla vaan vähentää sitä viinan kanssa läträämistä pikku hiljaa.Hernekepit (kannabisuskovaiset) siinä sopertelevat.
...voi voi alkoholi tappaa..mutta kannabis pelastaa ja parantaa, halleluja... - Kantapään kautta
Pulituuri kirjoitti:
Minulla Alkoi noi delirium oireet puolentoista viikon dokaamisen jälkeen seuraavana yönä. Ensin alkoi kuulumaan kovaa laulua ja huutoa naapurista. Tämän jälkeen tulivat poliisit ja helikopterit. Kiväärien lasersäteet pyyhkivät ympäri huoneeni seiniä. Poliisit olivat laittaneet jotain räjähdettä oveni ulkopuolelle
mutta postinjakana oli päässyt ketjun läpi ja katkaissut räjähdyslangan. ja tätä rataa. Mahtanneet naapurit ihmetellä mitä tämä jätkä huutelee keskellä yötä rappu käytävässä. Aamulla oireet jatkui. Stereoista kuului tuttujan ääniä jotka juttelivat minulle. Parveekkeen laidalla ulkopuolella 4-kerroksessa istui pikku lapsia. Varjoja jotka seurasivat minua mutta jotka katosivat kun käännyin ympäri. Vilahdus vain näkyi. Sitten tuli naapuritalon parvekkeelle nukeiksi pukeutuneita hahmoja jotka tarkkailivat minua. Nämä hahmot pystyivät muuntumaan näkymättömiksi ja tulemaan oven läpi antamaan minulle jotain myrkky pistoksia.
Tämän jälkeen pari päivää sairaalassa letkuissa ja pami kuurilla. Aamulla sairaalassa heretessä ei tietoa miten tänne on jouduttu ja kuinka pitkään siellä on oltu. Ei kyllä ollut mikään kovin kaksinen kokemus tämä delirium. Nämä tapahtumat tuntuivat ihan todellisilta ja ovat vieläkin hyvässä muistissa. Saavat nuo pidemmät putket nyt jäädä. Rankkoja putkia ei pitäisi näköjään lopettaa kerralla vaan vähentää sitä viinan kanssa läträämistä pikku hiljaa.Se äkkinäinen muutos, kun alkoholin tulo elimistöön loppuu, ne kohtaukset aiheuttaa.
Ite olen juonut töistä potkut saatuani 1,5 vuotta selviämättä edes hetkeksi ja näitä ongelmia ei ole ollut, päinvastoin mitä työelämässä ollessani, kun maanantaiaamuna saattoi tuntua siltä, että katselen maailmaa jonkun pienen reiän kautta ja pomo, joka minulle puhuu, tuntuu olevan jossakin hemmetin kaukana. Sitten kun itse vastasin, niin tuntui niinkuin joku toinen puhuisi ja että minä itse kurkin tilannetta jostakin taka-alalta.
Tiedän tarkalleen, että tässä vaiheessa jos päästäisin hallitsemattomasti promillet nollaan, niin siitä voisi olla seurauksena sydänpysähdys ja jos ei sitä, niin kaikkien muiden elintoimintojen pysähtyminen.
Tämä oma tilanteeni on lähinnä sellainen, että minulle on ihan sama, kuolenko alkoholiin, mutta en ainakaan halua kuolla sen puutteeseen, koska olen liian heikko kohtaamaan sellaista lähtöä.
Mielestäni alkoholin käyttämisestä voi tehdä päätöksen vain kerran ja se on se, aloittaako vai eikö.
Takaisin on mahdollista saada elämä, joka ei tunnu miltään, ja joka on jatkuvaa taistelua, kunnes kuolee, mutta ei alkoholista parane.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 47957
- 95943
Tiesitkö? Jorma Uotisen EX-rakas on Helena Lindgren - Nämä ovat välit nyt: "Me ollaan..."
Jorma Uotinen ja Helena Lindgren olivat avoliitossa v. 1982-1999. Pariskunta oli aikansa näyttävä julkkispari, missä i19795- 117746
Anteeksi J-mies
Anteeksi että myötävaikutin siihen että rakastuit minuun, jota et voi koskaan saada. Viimeksi kun näimme ja katselimme t95708Olet nainen ollut vaikein rasti
Eniten olet tunteitani myllännyt ja niitä kuluttanut, ja tuottanut. 🤔36633- 43631
Minä muistan
Minä muistan sinut nauravana. Sellaisena, joka sai tavallisenkin hetken tuntumaan vähän kevyemmältä, kuin huoneeseen ol45610- 19596
- 46568
Kenen viisautta on ollut laittaa tie väärällä murskeella pilalle
Kenen viisautta on ollut kun Siimeksen/Kylmänpurontie pantu pilalle kun on ajettu liian karkeaa mursketta. Rengasliikke21554- 33543
- 36532
Siinä kävi mies nyt niin että tämä ämmä muuttaa ulkomaille
Vuonojen maa kutsuu, joten ei hätää. Et kuule minusta enää. 😂 Lycka till! Ämmä riittää.68527- 25502
Mitä muuta on olemassa kuin lisääntyminen
Jos mies ei pääse lisääntymään niin mikä hänen osansa elämässä on? mitä jää jäljelle? Hän on vain muiden palvelija kok107493Ähtäri on taas TV: n ja radion ykkösuutinen
Uusi podcast on julkaistu ja on nyt kuunneltavissa. Mot on tehnyt hyvää työtä! Mikko Savola ja kepu ei ota mitään vast44486Koska Martina viettää aikaansa lapsiensa kanssa
Äiti vaan juoksee miehen perässä Tallinnassa, Lontoossa, Turussa. Kyllä oli kätilö oikeassa, kun sanoi, että ei olisi ka133477- 45467
Pahkalassa tapahtuu
Mitäs on tapahtunut yöllä pahkalan kerrostaloilla.oli poliisia ja ambulanssia taas vaihteeksi7447