Valtiovarainministeri oli isyyslomalla, kun eduskunnassa käsäiteltiin opposition välikysymystä suomalaisten köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymisestä. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa köyhää lasta ja nuorta.
Jyrki Katainen ei tullut vastaamaan välikysymykseen. Hallituksen ministereistä neljä oli paikalla.
Katainen vastaa välikysymyksene netissä.
Hän väittää opposition harjoittavan "politikointia toisten köyhyydellä".
Jyrki Katainen: Politikointia toisten köyhyydellä 2.3.2010 Jaa verkossa
"Kaikkien tutkimusten ja tilastojen mukaan nykyhallituksen tuloveronalennukset ovat suuntautuneet voimakkaammin pienituloisille kuin kolmen edellisen hallituksen vastaavat.
Hallitus vastasi viime viikolla välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Aihe on erittäin tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja on välittämine jne."
Katainen on sanonut, että kaverin onnistuminen ei ole minulta pois, kun on kritisoitu kasvavia tuloeroja.
Nyt hän on keksinyt, että oppositio politikoi...
Katsotaan ketkä muut politikoivat... vai politikoivatko. Onko köyhyydestä puhuminen edelleen kiellettyä, kuten pääministeri Matti Vanhanen esitti. Hän kehotti mediaa informoimaan hyväosaisten onnesta, kirjoittamaan siis "kavereista, joita ei ole jätetty".
Tässä kaksi "politikoijaa", jotka arvostelevat valtiovallan toimenpiteitä - kuten pitääkin arvostella. Rehellisesti. Rehellisesti. Rehellisesti.
Kelan tutkija ja Espoon piispa, joka on kirkon diakoniatyön asiantuntija arvioivat syrjäytymistä ja jätettyjä kovin sanoin: ihmisoikeuksista on kysymys.
Espoon piispa, Kirkkohalituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, ymmärtää suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän koko surkeuden. Hän kirjoiti HS:ssa Suomen kasvavista terveyseroista.
"Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvä yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteyhenottoja. Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan tereydenhoitopalvelujen ulkopuolelle."
Piispa Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvnvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle
Piispa Heikkalla on kokonaisvaltainen näkemys suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä, syrjäytymisestä sekä myös siitä, mitä pitäisi tehdä. Toisin siis kuin mitä ministereillä Hyssälä ja Katainen.
Heikkala painottaa, että ja syrjäytyneiden, köyhien ja sairaiden, siis apua tarvitsevien lähtökohdista pitää järjestelmää lähteä parantamaan.
Samaa ratkaisua esittää myös Kelan tutkija Markku Laatu: "Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi.
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan."
Miksi julkinen valta väistää vastuutaan? Miksi ministeri Katainen väittää, että kyseessä on politikointia köyhien kustannuksella, jos pienituloisten asemasta ja köyhyyden kasvamisesta ollaan huolissaan?
Samaan aikaan 49 suurimman pörssiyhtiön osinkomiljonäärit (Kataisen kaverit) viettävät osinkokarnevaaleja, kun köyhät jonottavat leipäjonoissa ruokaa ja sairaat on jätetty heitteille.
49 suurinta pörssiyhtiötä jakaa viime vuoden tuloksen perusteella 7,5 miljardin euron osingot, mikä on miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkotuotot ovat matalasti verotettuja. Pääomatulot ovat matalasti verotettuja. Työnantajien kela-maksun poisto teki miljardin euron loven sosiaalikertymään.
Kun valtion verokertymä vähenee rikkaiden verohelpotusten ja nollaverojen takia, sosiaaliturvaa puretaan ja valtion velan maksajiksi joutuvat köyhät ja pienituloiset.
Seitsemän hätäkeskusta lakkautetaan. Reumasäätiön reumasairaala lopetetaan. Mielenterveysongelmaiset ja syöpäsairaat eivät tarvitsemaansa hoitoa jne.
Köyhyydestä ja huono-osaisuudesta puhuminen on siis politikointia kokoomuksen mielestä.
Välikysymykseen kokoomus vastaa netissä syyttäen oppositiota politikoinnista köyhien kustannuksella.
Köyhien ja pienituloisten asemaa on Kataisen mielestä parannettu - leipäjonoissa se ei kuitenkaan näy. Leipäjonot ovat kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet.
Jyrki Katainen ei tullut vastaamaan välikysymykseen. Hallituksen ministereistä neljä oli paikalla.
Katainen vastaa välikysymyksene netissä.
Hän väittää opposition harjoittavan "politikointia toisten köyhyydellä".
Jyrki Katainen: Politikointia toisten köyhyydellä 2.3.2010 Jaa verkossa
"Kaikkien tutkimusten ja tilastojen mukaan nykyhallituksen tuloveronalennukset ovat suuntautuneet voimakkaammin pienituloisille kuin kolmen edellisen hallituksen vastaavat.
Hallitus vastasi viime viikolla välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Aihe on erittäin tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja on välittämine jne."
Katainen on sanonut, että kaverin onnistuminen ei ole minulta pois, kun on kritisoitu kasvavia tuloeroja.
Nyt hän on keksinyt, että oppositio politikoi...
Katsotaan ketkä muut politikoivat... vai politikoivatko. Onko köyhyydestä puhuminen edelleen kiellettyä, kuten pääministeri Matti Vanhanen esitti. Hän kehotti mediaa informoimaan hyväosaisten onnesta, kirjoittamaan siis "kavereista, joita ei ole jätetty".
Tässä kaksi "politikoijaa", jotka arvostelevat valtiovallan toimenpiteitä - kuten pitääkin arvostella. Rehellisesti. Rehellisesti. Rehellisesti.
Kelan tutkija ja Espoon piispa, joka on kirkon diakoniatyön asiantuntija arvioivat syrjäytymistä ja jätettyjä kovin sanoin: ihmisoikeuksista on kysymys.
Espoon piispa, Kirkkohalituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, ymmärtää suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän koko surkeuden. Hän kirjoiti HS:ssa Suomen kasvavista terveyseroista.
"Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvä yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteyhenottoja. Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan tereydenhoitopalvelujen ulkopuolelle."
Piispa Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvnvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle
Piispa Heikkalla on kokonaisvaltainen näkemys suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä, syrjäytymisestä sekä myös siitä, mitä pitäisi tehdä. Toisin siis kuin mitä ministereillä Hyssälä ja Katainen.
Heikkala painottaa, että ja syrjäytyneiden, köyhien ja sairaiden, siis apua tarvitsevien lähtökohdista pitää järjestelmää lähteä parantamaan.
Samaa ratkaisua esittää myös Kelan tutkija Markku Laatu: "Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi.
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan."
Miksi julkinen valta väistää vastuutaan? Miksi ministeri Katainen väittää, että kyseessä on politikointia köyhien kustannuksella, jos pienituloisten asemasta ja köyhyyden kasvamisesta ollaan huolissaan?
Samaan aikaan 49 suurimman pörssiyhtiön osinkomiljonäärit (Kataisen kaverit) viettävät osinkokarnevaaleja, kun köyhät jonottavat leipäjonoissa ruokaa ja sairaat on jätetty heitteille.
49 suurinta pörssiyhtiötä jakaa viime vuoden tuloksen perusteella 7,5 miljardin euron osingot, mikä on miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkotuotot ovat matalasti verotettuja. Pääomatulot ovat matalasti verotettuja. Työnantajien kela-maksun poisto teki miljardin euron loven sosiaalikertymään.
Kun valtion verokertymä vähenee rikkaiden verohelpotusten ja nollaverojen takia, sosiaaliturvaa puretaan ja valtion velan maksajiksi joutuvat köyhät ja pienituloiset.
Seitsemän hätäkeskusta lakkautetaan. Reumasäätiön reumasairaala lopetetaan. Mielenterveysongelmaiset ja syöpäsairaat eivät tarvitsemaansa hoitoa jne.
Köyhyydestä ja huono-osaisuudesta puhuminen on siis politikointia kokoomuksen mielestä.
Välikysymykseen kokoomus vastaa netissä syyttäen oppositiota politikoinnista köyhien kustannuksella.
Köyhien ja pienituloisten asemaa on Kataisen mielestä parannettu - leipäjonoissa se ei kuitenkaan näy. Leipäjonot ovat kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on