Eräs hyvä ystäväni joka on minua vanhempi nainen loukkasi minua ja syytti minua väärin hyvin vakavista asioista monien ihmisten läsnäollessa, yritin keskustalla asiasta hänen kanssaa myöhemmin ja selvittää tilanteen sillä arvostin häntä ystävänä - tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta sillä hän tuntui suhtautuvan minuun hyvin ylimielisesti ja halveksuvasti.
Olen nuori mies joten en oikein tiedä onko sopivaa edes puhua tällaisesta että vanhempi nainen on todella pahasti loukannut minua ja repinyt heikoin itsetuntoni sellaisiksi riekaleiksi joita en koskaan enää tule saamaan takaisin kokoon. Oikea miehekäs mies olisi tietenkin ottanut tilanteen heti hallintaan ja tiennyt salamannopeasti miten väärinkäsitys korjataan ja tilanne selvitetään - en kuitenkaan ole tällainen vaan olin yllättävässä tilanteessa hämmentynyt enkä tiennyt mitä tehdä.
Mietin itsekseni että olenko vain niin huono ihminen että ansaitsen tulla syytetyksi kaikenlaisesta pahasta vaikka kyseessä olikin väärinkäsitys, ja olenko epäonnistunut kun en pystynyt korjaamaan suhdetta ystävääni...
Surullisinta asiassa on että tapauksesta on jo monta vuotta mutta en tunnu pääsevän siitä yli koskaan :(
Olen nuori mies joten en oikein tiedä onko sopivaa edes puhua tällaisesta että vanhempi nainen on todella pahasti loukannut minua ja repinyt heikoin itsetuntoni sellaisiksi riekaleiksi joita en koskaan enää tule saamaan takaisin kokoon. Oikea miehekäs mies olisi tietenkin ottanut tilanteen heti hallintaan ja tiennyt salamannopeasti miten väärinkäsitys korjataan ja tilanne selvitetään - en kuitenkaan ole tällainen vaan olin yllättävässä tilanteessa hämmentynyt enkä tiennyt mitä tehdä.
Mietin itsekseni että olenko vain niin huono ihminen että ansaitsen tulla syytetyksi kaikenlaisesta pahasta vaikka kyseessä olikin väärinkäsitys, ja olenko epäonnistunut kun en pystynyt korjaamaan suhdetta ystävääni...
Surullisinta asiassa on että tapauksesta on jo monta vuotta mutta en tunnu pääsevän siitä yli koskaan :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei kysymyksessä ole mikään ystävä, josta sinun kannattaisi yrittää pitää kiinni. Mitä sinun on itsesi takia tehtävä on mielestäni se, että yrität vain kaikin keinoin vahvistua, mitä ne keinot kohdallasi sitten ovatkaan. Sillä tavalla voit vapautua moisesta "ystävästä".
Hyvä ystävä ei loukkaa eikä syytä vakavista asioista toisten kuullen, kuten kuvasit. Ja jos niin kuitenkin pääsee käymään, niin hyvän ystävän kanssa asiat voidaan selvittää. Hänhän vain suhtautui hyvin ylimielisesti ja peräti halveksuvasti, kun itse yritit keskustella asiasta.
Olen kokenut saman monta kertaa, mutta nykyään olen mieluummin yksin, kuin lähden tuhoontuomittuihin selvitysyrityksiin. Onneksi toisaalta on joitakin oikeita ja aitojakin ihmissuhteita nykyään. Olen alkanut ymmärtää, mitä luottamus ja toisen ihmisen kunnioitus tarkoittavat.
Tuollaiset ihmiset tarvitsevat purkautumiskanavan eli herkän ihmisen omalle pahoinvoinnilleen. On oikein sopivaa sinulta puhua pahasta olostaan. Se tekeekin sinusta miehekkään positiisessa mielessä.
Pääset varmasti asian yli, mutta tarvitset ehkä siihen tukea tässä vaiheessa. Olisiko sinulla luotettava ihminen, jolle voisit puhua asiasta?
Kiitos ajatuksistasi.
Uskon että ihmisen puheen pitäisi aina rakentaa, nostaa ja kannustaa toisia, ja jos joku on tehnyt jotain väärää niin asiasta pitäisi puhua hänen kanssaan suoraan mutta provosoimatta ja olla kohdistamatta häneen syyllisyyttä enempää kuin asian vakavuus vaatii. Ellei mitään rakentavaa ja ystävällistä sanottavaa ole niin mielestäni on tällöin parempi olla vaiti, tästä johtuen en ole pitkiin aikoihin puhunut sanaakaan minua loukanneen henkilön kanssa, hänen näkemisensä tosin aina palauttaa riidan mieleeni.
Ehkäpä olet oikeassa että minun pitäisi puhua asiasta jonkun kanssa mutta en oikein tiedä mitä puhuisin tai miten selittäisi sen että periaatteessa niin vähäpätöinen asia kuin muutama väärä sana väärässä paikassa on saanut minun niin pois tolaltaan.
No onneksi minulla on jokunen luotettavakin ystävä, erään toisen ystävän kanssa oli myös aikoinaan aika paha riita mutta puhuttiin siitä jälkeenpäin ja ollaan jälleen hyvissä väleissä - hyviäkin ystäviä siis on ja näistä harvoista ystävyyssuhteista kannattaa yrittää pitää kiinni sikäli kun se on järkevästi mahdollista.
'Mitä sinun on itsesi takia tehtävä on mielestäni se, että yrität vain kaikin keinoin vahvistua, mitä ne keinot kohdallasi sitten ovatkaan. Sillä tavalla voit vapautua moisesta "ystävästä".'
- ehkäpä pitäisi tosiaan koota jonkinlaiseen kasaan itseluottamuksen sirpaleet ja uskaltaa uskoa itseensä siten että arvoni ihmisenä ei riipu jonkun toisen mielipiteistä, tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty
Joskus sain jonkin verran kehitettyä itseluottamusta kun osallistuin erääseen vapaaehtoistyöhön, ja oli mukava tuntea tekevänsä edes hieman jotain hyvää toisille ihmisille koska tällöin elämälläni tuntui olevan edes jotain merkitystä. Oikeastaan jättäydyin pois vapaaehtoistyöstä juuri ystäväni kanssa sattuneen erimielisyyden vuoksi, hän nimittäin erään väärinymmärryksen vuoksi oletti minun hoitaneen huonosti joitain vastuitani.