Paljonko tiaisten pönttöpesinnöistä yleensä onnistuu? Miten pöntöt pitäisi sijoittaa?
Minulla on mökkini ympärillä kolme oikeaoppisesti tehtyä tiaisenpönttöä ja parin vuoden kokemuksella lähimmässä onnistuu pesintä, seuraavassa edes pesää ei tehdä valmiiksi ja kolmannessa pesään jää joko kuoriutumattomat munat tai kuolleet poikaset. Pönttöjen välimatka on noin 50 m ja ne on kaikki havumetsikössä, lähellä myös taimikkoa, peltoa yms. En ymmärrä onko jälkimmäisten sijoittelu huono vai mistä nämä epäonnistumiset johtuu.
Minulla on mökkini ympärillä kolme oikeaoppisesti tehtyä tiaisenpönttöä ja parin vuoden kokemuksella lähimmässä onnistuu pesintä, seuraavassa edes pesää ei tehdä valmiiksi ja kolmannessa pesään jää joko kuoriutumattomat munat tai kuolleet poikaset. Pönttöjen välimatka on noin 50 m ja ne on kaikki havumetsikössä, lähellä myös taimikkoa, peltoa yms. En ymmärrä onko jälkimmäisten sijoittelu huono vai mistä nämä epäonnistumiset johtuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toki pesintöjä epäonnistuukin usein, prosentteja en nyt muista mutta ei se poikkeuksellista ole. Emo/emot voivat menehtyä kesken pesinnän, kylmät säät estää riittävän ruuan löytämisen tms.
Saman lajin yksilöt eivät helposti pesi noin lähellä toisiaan, mutta eri lajit kuten talitiaiset, sinitiaiset ja kirjosiepot voivat pesiä lähekkäinkin toisiaan (eri lajeja siis).
Jos alue on karua männikköä ei ruokaa ole välttämättä kovin runsaasti, mutta vaikea sanoa onko ruuan riittävyys ongelma vai ei. Jos alueella liikkuu kissoja, nekin voivat joskus pilata pesinnän. Samoin monet villit petoeläimet.
Jos pöntön materiaali on normaali lauta, eikä katto vuoda, ei pesäpaikan suhteen pitäisi olla ongelmaa. Tosin jos pönttö on koko päivän suorassa auringonpaisteessa, voi se joskus kuumeta liikaakin.
Metalliset, muoviset ja muut erikoiset pönttömateriaalit voivat helposti joko ylikuumeta tai jäähtyä liian kylmiksi, siksi niitä ei suositella.