työttömiä ja samaan aikaan puhutaan tulevasta työvoimapulasta. Ettei vaan ole niin, että Suomessa ihmisiä koulutetaan "vääriin" ammatteihin joissa ei ole mitään mahdollisuutta työllistyä?
Onko yo-lakki ja akateeminen ura ainoa kriteeri kun kouluttaudutaan? Luultavasti Suomi yhteiskuntana hyötyisi sellaisesta käytännöstä kuin oli minun nuoruusaikoina eli koulutukseen olisi jonkinlainen soveltuvuustesti. Ei siis mentäisi sisään pelkillä koulutodistuksilla vaan otettaisiin huomioon sekin kuinka asianomainen soveltuisi kyseiseen ammattiin tai koulutukseen.
- On monia ammatteja, myöskin akateemisen koulutuksen vaativia joissa ei pelkillä teoreettisilla taidoilla kovinkaan pitkälle pötkitä vaan tarvitaan myöskin hyviä käden taitoja. Esim. hammaslääkärin, kirurgin ammatit eivät ole pelkästään teoreettisia ammatteja vaan vaativat hyvin paljon käden taitoja vaikka teoreettiset taidot pitääkin olla pahjana.
- On myöskin paljon muitakin aloja joissa henkiset ominaisuudet voivat olla huomattavasti tärkeämpiä kuin teoreettiset tiedot.
Siinä onkin poliitikoille ja koulutusta suunnitteleville paljon miettimistä, että halutaanko kaikille vakolakki vai halutaanko "sopiva" ja "paras" henkilö yhteiskunnan ja työelämän eri vakansseille?
- Joka työ ei vaadi monen eri tohtoritason koulutusta vaan hyvin usein riittää yksi koulutus ainakin silloin kun yhteiskunta sen kustantaa. Näin vapautuu työvoimaa työelämään aikaisemmin ja yhteiskunta säästää suunnattomasti kustannuksia ilman, että maan koulutustaso ja kilpailukyky siitä kärsisi.
Kauppiaaksi synnytään, insinööriksi koulitaan , eikös se näin ole vieläkin?
Onko yo-lakki ja akateeminen ura ainoa kriteeri kun kouluttaudutaan? Luultavasti Suomi yhteiskuntana hyötyisi sellaisesta käytännöstä kuin oli minun nuoruusaikoina eli koulutukseen olisi jonkinlainen soveltuvuustesti. Ei siis mentäisi sisään pelkillä koulutodistuksilla vaan otettaisiin huomioon sekin kuinka asianomainen soveltuisi kyseiseen ammattiin tai koulutukseen.
- On monia ammatteja, myöskin akateemisen koulutuksen vaativia joissa ei pelkillä teoreettisilla taidoilla kovinkaan pitkälle pötkitä vaan tarvitaan myöskin hyviä käden taitoja. Esim. hammaslääkärin, kirurgin ammatit eivät ole pelkästään teoreettisia ammatteja vaan vaativat hyvin paljon käden taitoja vaikka teoreettiset taidot pitääkin olla pahjana.
- On myöskin paljon muitakin aloja joissa henkiset ominaisuudet voivat olla huomattavasti tärkeämpiä kuin teoreettiset tiedot.
Siinä onkin poliitikoille ja koulutusta suunnitteleville paljon miettimistä, että halutaanko kaikille vakolakki vai halutaanko "sopiva" ja "paras" henkilö yhteiskunnan ja työelämän eri vakansseille?
- Joka työ ei vaadi monen eri tohtoritason koulutusta vaan hyvin usein riittää yksi koulutus ainakin silloin kun yhteiskunta sen kustantaa. Näin vapautuu työvoimaa työelämään aikaisemmin ja yhteiskunta säästää suunnattomasti kustannuksia ilman, että maan koulutustaso ja kilpailukyky siitä kärsisi.
Kauppiaaksi synnytään, insinööriksi koulitaan , eikös se näin ole vieläkin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja myöskin kirurgeja joiden ei olisi koskaan pitänyt valita sellaista uraa. Mutta koska ne ovat yhteiskunnallisesti arvostettuja ammatteja niin niihin hakeudutaan siitä huolimatta vaikka ei olisikaan sovelias ammattiin.
...että työvoimasta ei ole pulaa, vaan halvasta työvoimasta.