kysymys ja vastaus Eino Penttilältä, että mikä siinä ruotsissa on niin tärkeää, että se ajaa kaiken muun edelle?
- Hanna Luukon vastaus on tosi loistava selitys siitä, että kun Suomi ja suomalaiset yhdistetään pohjoismaiseen yhteisöön kuten Norden-järjestö on niin silloinhan ruotsinkieliset eivät laske olevansa vähemmistöä vaan ovat enemmistöä. Suomenkielisiä halutaan pitää vähemmistöasemassa tämän järjestön puitteissa jolloin ruotsalaisuuskin Suomessa nousee "melkein" tasapuoliseen asemaan suomenkielisten kanssa vaikka heitä ei olekaan enempää kuin nuo muutama prosentti.
22.03.2010 Eino Penttilä Pidän valitettavan surullisena, että samaan aikaan kun ulkomaisten kielten osaajien tarve kasvaa, kielitarjontaa karsiataan ja kielten opiskelu vähenee pakkoruotsin kustannuksella. Mikä siinä ruotsissa on niin tärkeää, että se ajaa kaiken edelle? En ymmärrä sen tarvetta, koska ruotsinkielisistä 99% puhuu hyvää suomea? Selvä kansalaismielipide on aina ollut pakkoruotsia vastaan.
22.03.2010 Hanna Luukko, Norden-tutkija Tukholma
Kommentti Eino Penttilän kirjoitukseen ja kysymykseen (22.03.2010): "Mikä siinä ruotsissa on niin tärkeää, että se ajaa kaiken edelle?"
________________
Suomen ruotsalaisten vaatimuksia pakkoruotsin ja suomalaisten identiteetin suhteen ei voi ymmärtää, jollei pidä mielessä, mitä Norden merkitsee Suomen ruotsalaisille. Tämä kannattaa lukea ajatuksella, jolloin pystyy paremmin ymmärtämään suomalaisten kohtuuttomina pitämiä ruotsinkielisten vaatimuksia. En ota tässä kantaa ruotsinkielisten kielikiintiöihin Suomen yliopistoissa, koska se ei liity suoraan tähän asiaan, vaikka kielikiintiöitä pidetään täällä puolen Pohjanlahtea varsin kummallisina jäänteinä. Tässä suomalaisille vähän mietittävää:
Nordenin ansiosta ruotsinkieliset eivät koe olevansa 4% kielivähemmistö Suomessa vaan osa valtavaa kielienemmistöä Nordenissa. Norden on heille samalla "puoli maailmaa". Suomen he näkevät osana tätä suurta Nordenia ja suomalaiset sen kielivähemmistönä, joka kaiken lisäksi on siinä määrin rahvasta, etteivät ymmärrä arvostaa Nordenin perintöä, identiteettiä ja kieltä. Tästä muotoutuu myös se yleinen käsitys ja vankka uskomus ruotsinkielisten piirissä, että rahvaasta saadaan sivistynyttä, kun heille saadaan opetettua pakkoruotsia. Näinhän asia todella oli 300-500 vuotta sitten.
Kuunnelkaa Suomen ruotsalaisten perusteluja pakkoruotsin tarpeelle Suomessa: Ehdottomasti suosituin (sen palveluvelvoitteen jälkeen) on tämä ajatus, että pakkoruotsi on nimenomaan lahja suomenkielisille, jolla he pääsevät osalliseksi suuren Nordenin sivistyksestä. Ruotsin kieli on ruotsinkielisille Nordenin lingua franca.
Myös Suomen virallisessa liturgiassa elää Norden-haaveita. Norden on keskeisellä sijalla varsinkin Suomen ruotsalaisten kokemassa jakautuneessa identiteetissä. Ei tässä ole mitään vikaa. Ongelma on se, että yksi pieni kansallinen identiteetti pyritään nostamaan ja jopa pakottamaan kaikkien suomalaisten yhteiseksi identiteetiksi. Osalle maan liturgisesta eliitistä, tämä on tavattoman vaikea ymmärtää. Tämä kävi selvästi ilmi esim. tänään valtiovarainministerin esille tulossa Hufvudstadsbladet'issa, missä sekoitettiin ihanasti suomalaisten ja Suomen ruotsalaisten identiteetti.
Täällä Ruotsissa on seurattu tarkkaan, miten Suomessa käy pakkoruotsin varsinkin sen jälkeen, kun Ahvenanmaalta poistettiin muutama vuosi sitten pakkosuomi. Ruotsalaiset kielitieteilijät Lars Melin ja Martin Melin kirjoittavat kirjassaan "Maktspråk" (Stockholm: Schibsted 2007, s. 60):
"Jos kehitys näyttääkin uhkaavalta ruotsinkielisille, ovat (Suomen) kielilait sitäkin anteliaampia. Kaikkien täytyy oppia ruotsia koulussa, mutta tulokset tästä tvångsvenskasta (pakkoruotsi suomeksi) ovat suunnilleen yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa. Ruotsinkieliset mediat, koulut ja kirjat saavat runsaasti valtiollista tukea ja kaikki viralliset dokumentit julkaistaan molemmilla kielillä.
Naapurimaissamme (siis Norjassa ja Suomessa) kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla. Norjalaiset eivät tarvitse kahta kirjakieltä eikä suomenkielisillä ole pätevää syytä oppia ruotsia. Mutta laki pakottaa heidät tähän ja tekee pysyväksi konfliktin, joka ilman sitä olisi ollut ratkaistu kauan sitten."
- Hanna Luukon vastaus on tosi loistava selitys siitä, että kun Suomi ja suomalaiset yhdistetään pohjoismaiseen yhteisöön kuten Norden-järjestö on niin silloinhan ruotsinkieliset eivät laske olevansa vähemmistöä vaan ovat enemmistöä. Suomenkielisiä halutaan pitää vähemmistöasemassa tämän järjestön puitteissa jolloin ruotsalaisuuskin Suomessa nousee "melkein" tasapuoliseen asemaan suomenkielisten kanssa vaikka heitä ei olekaan enempää kuin nuo muutama prosentti.
22.03.2010 Eino Penttilä Pidän valitettavan surullisena, että samaan aikaan kun ulkomaisten kielten osaajien tarve kasvaa, kielitarjontaa karsiataan ja kielten opiskelu vähenee pakkoruotsin kustannuksella. Mikä siinä ruotsissa on niin tärkeää, että se ajaa kaiken edelle? En ymmärrä sen tarvetta, koska ruotsinkielisistä 99% puhuu hyvää suomea? Selvä kansalaismielipide on aina ollut pakkoruotsia vastaan.
22.03.2010 Hanna Luukko, Norden-tutkija Tukholma
Kommentti Eino Penttilän kirjoitukseen ja kysymykseen (22.03.2010): "Mikä siinä ruotsissa on niin tärkeää, että se ajaa kaiken edelle?"
________________
Suomen ruotsalaisten vaatimuksia pakkoruotsin ja suomalaisten identiteetin suhteen ei voi ymmärtää, jollei pidä mielessä, mitä Norden merkitsee Suomen ruotsalaisille. Tämä kannattaa lukea ajatuksella, jolloin pystyy paremmin ymmärtämään suomalaisten kohtuuttomina pitämiä ruotsinkielisten vaatimuksia. En ota tässä kantaa ruotsinkielisten kielikiintiöihin Suomen yliopistoissa, koska se ei liity suoraan tähän asiaan, vaikka kielikiintiöitä pidetään täällä puolen Pohjanlahtea varsin kummallisina jäänteinä. Tässä suomalaisille vähän mietittävää:
Nordenin ansiosta ruotsinkieliset eivät koe olevansa 4% kielivähemmistö Suomessa vaan osa valtavaa kielienemmistöä Nordenissa. Norden on heille samalla "puoli maailmaa". Suomen he näkevät osana tätä suurta Nordenia ja suomalaiset sen kielivähemmistönä, joka kaiken lisäksi on siinä määrin rahvasta, etteivät ymmärrä arvostaa Nordenin perintöä, identiteettiä ja kieltä. Tästä muotoutuu myös se yleinen käsitys ja vankka uskomus ruotsinkielisten piirissä, että rahvaasta saadaan sivistynyttä, kun heille saadaan opetettua pakkoruotsia. Näinhän asia todella oli 300-500 vuotta sitten.
Kuunnelkaa Suomen ruotsalaisten perusteluja pakkoruotsin tarpeelle Suomessa: Ehdottomasti suosituin (sen palveluvelvoitteen jälkeen) on tämä ajatus, että pakkoruotsi on nimenomaan lahja suomenkielisille, jolla he pääsevät osalliseksi suuren Nordenin sivistyksestä. Ruotsin kieli on ruotsinkielisille Nordenin lingua franca.
Myös Suomen virallisessa liturgiassa elää Norden-haaveita. Norden on keskeisellä sijalla varsinkin Suomen ruotsalaisten kokemassa jakautuneessa identiteetissä. Ei tässä ole mitään vikaa. Ongelma on se, että yksi pieni kansallinen identiteetti pyritään nostamaan ja jopa pakottamaan kaikkien suomalaisten yhteiseksi identiteetiksi. Osalle maan liturgisesta eliitistä, tämä on tavattoman vaikea ymmärtää. Tämä kävi selvästi ilmi esim. tänään valtiovarainministerin esille tulossa Hufvudstadsbladet'issa, missä sekoitettiin ihanasti suomalaisten ja Suomen ruotsalaisten identiteetti.
Täällä Ruotsissa on seurattu tarkkaan, miten Suomessa käy pakkoruotsin varsinkin sen jälkeen, kun Ahvenanmaalta poistettiin muutama vuosi sitten pakkosuomi. Ruotsalaiset kielitieteilijät Lars Melin ja Martin Melin kirjoittavat kirjassaan "Maktspråk" (Stockholm: Schibsted 2007, s. 60):
"Jos kehitys näyttääkin uhkaavalta ruotsinkielisille, ovat (Suomen) kielilait sitäkin anteliaampia. Kaikkien täytyy oppia ruotsia koulussa, mutta tulokset tästä tvångsvenskasta (pakkoruotsi suomeksi) ovat suunnilleen yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa. Ruotsinkieliset mediat, koulut ja kirjat saavat runsaasti valtiollista tukea ja kaikki viralliset dokumentit julkaistaan molemmilla kielillä.
Naapurimaissamme (siis Norjassa ja Suomessa) kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla. Norjalaiset eivät tarvitse kahta kirjakieltä eikä suomenkielisillä ole pätevää syytä oppia ruotsia. Mutta laki pakottaa heidät tähän ja tekee pysyväksi konfliktin, joka ilman sitä olisi ollut ratkaistu kauan sitten."
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.oph.fi/blogi/perusopetus/101/millaista_on_oppiminen_eri_ikakausina_millaiset_asiat_pitaisi_oppia_jo_esiopetuksessa_ta...
http://tinyurl.com/yze4fc7
Asiantuntevaa tekstiä Hanna Luukolta. Hienoa, että löytyy lahjomattomia suomalaisia tutkijoita ja vielä Tukholmasta!
Ps. En muistanutkaan, että Ahneidenmaalla oli vielä muutama vuosi sitten pakkosuomi. Aika yllättävää ottaen huomioon saarimaakunnan vihamielisen kielipolitiikan.
Kukaan suomalainen poliitikko ei tietysti korvaansa lotkauttanut, kun pakkosuomi poistettin. Tärkeintähän heille on ajaa ruotsin kielen asemaa mantereella.
kuuluvan Pohjoismaiden Neuvostoon hanakammin, no tietenkin Suomen ruotsalainen koska suomenkielinen halutaan alistaa vähemmistöasemaan. Pohjoismaiden Neuvostossa suomen kielellä ei ole edes virallisen kielen asemaa vaan siellä odotetaan, että he puhuvat tönkköruotsia heidän kanssaan.
- Suomi kuuluu vuodesta 1995 lähtien Euroopan Unioniin jossa suomen kielellä on myöskin virallisen kielen asema joka siltä puuttuu pohjoismaisessa yhteistyössä Pohjoismaiden Neuvoston kautta.
- Suomi ja suomen kieli ovat siis hyväksytty Euroopan Unionin täysivaltaiseksi jäseneksi mutta jos Pohjoismaiden Neuvosto ei voi hyväksyä Suomea suomenkielisenä maana vaan vaatii ruotsin kieltä, niin silloin kyllä pitäisi jäsenyyttä arvioida uudelleen.
Suomen RAHAT kelpaavat Pohjoismaiden Neuvostolle.
Suomella on kunnia maksaa 17 % koko Pohjoismaiden Neuvoston budjetista. Tällä rahalla Suomi saa TÄYDELLISEN suomen kielen boikotin Pohjoismaiden Neuvostossa, joka kehittelee aina vaan uusia kielilakeja, joilla suomen kielen asemaa vähennetään Pohjolassa entisestään, jos se nyt on edes enää mahdollista - tyhjästä on paha enää nyhjästä.
.