Seuraillessani muita ihmisiä, elämäni tuntuu olevan hyvin jälkeenjäänyttä. Yksi toisensa jälkeen löytää itselleen kumppanin ja saa lapsia. He vaihtavat asunnosta isompaan, ehkä rakentavat omaa taloa. Ne, ketkä eivät ole perheellisiä, viettävät muuten mielenkiintoista elämää. He ovat saavuttaneet jotain opiskeluiden tai työn saralla. Ovat matkustelleet ja tavanneet erilaisia ihmisiä. Jotkut ovat päässeet kokemaan ehkä kaiken tämän.
Mutta entäs, jos ei ole saavuttanut mitään? Ei ole parisuhdetta, ei lapsia. Ei mitään hienoo tutkintoo tai työpaikkaa. Ei ole rahaa tai rohkeutta matkustella ja sos.tilanteiden pelko estää toteuttamasta niin monia asioita, mitä voisi olla tarjolla. Tuntuu, kuin elämä menisi päivä päivältä hukkaan : ( Toisaalta kaipaan vierelleni luotettavaa kumppania. Toisaalta niin monet lukot ja jopa traumat estää tutustumasta toiseen sukupuoleen ja usein ihmisiin yleensä. Tälläkin hetkellä lojun työttömänä. Matkustamiseenkaan ei oikein ole ollut varaa tai rohkeutta. Olen ihmisenä jotenkin niin turvaton ja kaikki uusi pelottaa. Toisaalta nykytilannekin ahdistaa. Tuttua?
Mutta entäs, jos ei ole saavuttanut mitään? Ei ole parisuhdetta, ei lapsia. Ei mitään hienoo tutkintoo tai työpaikkaa. Ei ole rahaa tai rohkeutta matkustella ja sos.tilanteiden pelko estää toteuttamasta niin monia asioita, mitä voisi olla tarjolla. Tuntuu, kuin elämä menisi päivä päivältä hukkaan : ( Toisaalta kaipaan vierelleni luotettavaa kumppania. Toisaalta niin monet lukot ja jopa traumat estää tutustumasta toiseen sukupuoleen ja usein ihmisiin yleensä. Tälläkin hetkellä lojun työttömänä. Matkustamiseenkaan ei oikein ole ollut varaa tai rohkeutta. Olen ihmisenä jotenkin niin turvaton ja kaikki uusi pelottaa. Toisaalta nykytilannekin ahdistaa. Tuttua?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.