Tunnen erään suomenkielisen, joka kirjoitti aikanaan maksimit 6 ällää ylioppilaskirjoituksissa. Hän pyrki Åbo Akademiin Kemisk Tekniska Fakultet'iin (KTF) ja sai kolmanneksi parhaat sisäänpääsypisteet.
Hän ei päässyt koskaan opiskelemaan, koska hän ei muka osannut riittävästi ruotsia Akademin tiukassa kielikokeessa, vaikka pääsykokeet olivat ruotsiksi ja ruotsinkielisistä kirjoista, ja hän oli kirjoittanut ällän samana keväänä ruotsissa.
Nyt hän on asunnoton ja puilla paljailla. Sen sijaan hänen paikkansa KTF:ssä saanut on entinen ministeri ja ajelee mersussa, takapenkillä istuen.
Hän ei päässyt koskaan opiskelemaan, koska hän ei muka osannut riittävästi ruotsia Akademin tiukassa kielikokeessa, vaikka pääsykokeet olivat ruotsiksi ja ruotsinkielisistä kirjoista, ja hän oli kirjoittanut ällän samana keväänä ruotsissa.
Nyt hän on asunnoton ja puilla paljailla. Sen sijaan hänen paikkansa KTF:ssä saanut on entinen ministeri ja ajelee mersussa, takapenkillä istuen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei vain kyseinen ministeri ole Jan Vapaavuoria alias Jan Freberg?
Turun Sanomat 30.12.1999 "Kielikiintiöt veivät opiskelupaikan ehkä sadalta. Åbo Akademi syrji suomenkielisiä opiskelijoita 27 vuotta."
Lainaus: PERTTI GRÖNHOLM
"Åbo Akademin marraskuussa lakkautetut, opiskelijavalinnoissa käytetyt kiintiöt olivat voimassa vuodesta 1972 lähtien. Ruotsin- ja suomenkielisille opiskelijoille erillisiä kiintiöitä käytettiin Åbo Akademin kaikissa tiedekunnissa ja lähes kaikissa oppiaineissa 27 vuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että ruotsinkieliset pääsivät vähemmillä pistemäärillä eli heikommilla tiedoilla opiskelemaan kuin suomenkieliset."
"Åbo Akademin opintotoimiston päälliköllä Johan Nikulalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monelta suomenkieliseltä pyrkijältä on vuosien kuluessa mennyt ensisijainen opiskelupaikka sivu suun kiintiöiden vuoksi. Hänen mukaansa vuosittain on ollut todennäköisesti kyse alle viidestä opiskelijasta."
Ei Mersulla ajaminen vaadi yhtään ällää. Asunnottomuus johtuu jostain aivan muusta kuin koulutuksesta, johtuisikohan laiskuudesta. Meikäläisetkin, romanit, ajamme lähes joka mies Mersulla.
Keinotekoisesti ylläpidettyä on koko ruotsin- ja "kaksikielisyys" Suomessa. Hurrien ahneudella ei ole määrää eikä rajaa, suomalaispäättäjät vielä suosivat sitä!
Ovatkohan suomalaispoliitikot sittenkään niin lahjomattomia? Säätiöpuolueella sitä mammonaa riittää.
Toiset ovat säätiöineen rahansa, toiset ryypänneet ne. Ryyppyporukkaan on nyt iskenyt krapulan lisäksi mieletön kateus.
Säästä mitä varten? Ruotsalaista naista? Kyllä niiltä kuule saa ihan ilman rahaakin.
Tässä lisää tämän rasistiyliopiston keinovalikoimasta karsia epätoivottavia oikeita suomalaisia pois.
Åbo Akademi harjoittaa opiskelijavalinnoissa samaa käytäntöä kuin USA:n etelän yliopistot aikoinaan valitessaan afroamerikkalaisia opiskelijoita.
Nimittäin:
- Åbo Akademin pääsykoe on ruotsiksi ja ruotsinkielisistä pääsykoekirjoista jos joku suomenkielinen ei sitä vielä tajua.
Se pointti on tässä: Silti ei riitä, että olisit esim. paras pääsykokeessa, koska on erikseen vielä kielikoe ruotsin kielessä.
Tuon kielikokeen tasoa muutellaan aina sen mukaan paljonko suomenkielisistä lukioista kirjoittaneita on hakijoissa/pääsykokeissa.) Että silleen.
Systeemi on täsmälleen sama kuin USA:n etelävaltioiden yliopistoissa aikoinaan. Siellä systeemi koski mustia. Åbo Akademissa suomenkielisistä lukioista valmistuneita.
Silti sama tarkoitus, sama mekanismi, sama ideologia.
Eikä tuossa vielä kaikki:
- Ulkomaiset hakijat voivat pyrkiä sekä englanniksi että ruotsiksi.
- Suomenkielisistä lukioista kirjoittaneet eivät saa pyrkiä englannin kielellä Åbo Akademiin.
Kyllä hurri keinot keksii. Sanoohan vanha sananlaskukin "Hurri on hurri vaikka voissa paistaisi".
Tuskin tätäkään tietoa olisi saatu julkisuuteen ellei olisi internettiä. Printtimedia on niin paljon häveliäs että eivät kehtaa kertoa tästä kouliintuneesta rasismin lajista. Muissa yliopistoissa hävetään sen verran Åbo Akademin kollegojen ideologiaa, että hekin mieluiten pitävät mölyt mahassa, ettei mene apurahat.
Faktat ovat tässä:
- pääsykokeet on ruotsiksi ja ruotsinkielisistä kirjoista
- silti erillinen ruotsin kielen koe
- kielikokeen taso vaihtelee sen mukaan, että saadaan pidettyä suomenkielisten opiskelijoiden määrä "sopivana"
- suomenkielisistä lukioista valmistuneiden ei sallita pyrkiä englannin kielisellä pääsykokeella, vaikka ulkomaisista lukioista valmistuneet saavat valita ruotsin ja englannin välillä (suositaan mm. ruotsalaisia hakijoita oman maan suomalaisten kustannuksella).