vajaatoiminta ja tupakointi?

Minulla todettiin alkuvuodesta vakavampi sydänsairaus (ICD:i50.1). Ongelma on tupakointi. Olin polttamatta välillä 6 viikkoa mutta toista viikkoa sitten repesi, ei pahasti, n 5 tupakkaa päivässä, mutta kuitenkin. Ennen diagnoosia poltin 25 savuketta päivässä, yli 30 vuoden ajan, tauotta.

Nicorette auttaa väliaikaisesti, mutta kun kaikki, kahvi, ruoka, ulos meno ym muistuttavat tupakoinnista, tänään puolilta päivin kun tulin töistä, nousin autosta ja menin portailla istumaan ja pistin tupakaksi. Olin polttanut yli puolen välin olin jo polttanut ennenkuin huomasin, että mitä oikein teen. On siis todella piintynyt tapa.

Koska sairauteen ei ole parannuslääkettä, niin mietin, että pitääkö minun tosiaan piinata itseäni todennäköisesti kyhyt loppuelämä tupakan tuskalla. Mitä haittaa tekee 5 tupakkaa päivässä, kun verisuoni-ongelmia ei ole tullut tuosta 30 vuotisestakaan tupakoinnista. Eli elämän laatua mietin, jos tupakka on kuulunut koko aikuisikääni, miksi viimeiset vuodet, kun muutenkin sairaus ahdistaa, pitää kiduttaa itseään vielä tällä kiusalla.
2778
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ymmärrän kyllä, että laittaa tottumuksesta tupakaksi epähuomiossa, mutta miten ihmeessä voi hankkia epähuomiossa tupakka-askin kaupasta? Eikö siihen ostamisen vaiheeseen voisi vetää rajan, minkä yli ei mene. Seuraavan rajan voisi vetää siihen, ettei koskaan ota tarjottua tupakkaa. Kuvittele vaikka, että se tarjoaja yrittää myrkyttää sinut. Ja niinhän se yrittääkin.

Äänestä

Minä aloitin tupakoinnin 13 vuotiaana peruskoulun yläasteen nurkan takana ja polttelin noin 15-vuotta. sitten vain tuli kova HALU lopettaa. Olin 6 vuotta polttamatta ja aloitin työpaineiden alla polttamaan poltin puoltoista vuotta oli 3 vuotta polttamatta ja taas alkoi maistua pikkusikarit ja siitä pikkuhiljaa taas aski päiväs. 2004 keväällä sitten vedon lyönnillä lopetin polttelun ja 2007 sydän romahti. Dilatoiva kardiomyopatia todettiin ja sydämen vajaatoiminta jo vuonna 2000 mutta se ei mitenkään haitannut sen kummemmin työtä ku harrastuksiakaan. stabiilina tauti pysy sitte 7 vuotta ja sen jälkeen ollaankin ``nautittu´´eläke päivistä 4kymppisenä. Nikotisti on ikuinen nikotisti mut varsinainen tupakan tuska helpottaa kyllä aika nopeasti kun vain malttaa olla polttamatta. nämä purukumit yms. pitkittää vain sen tuskan pituutta. helpommalla pääsee kun sinnittelee ilman. Tiedän että se ei ole helppoa. Nyt kun itse odotan uutta sydäntä Meilahden sairaalan sydänsiirtolistalla, sille listalle ei tupakoiva ihminen pääse. Eipä tulis mieleenkään vetää sauhuja, vaikka se tuola ulkona niin hyvältä välillä tuoksuukin kun tulee tarpeeksi kaukaa. Olin sepelvaltimo kuvauksissa 2005 ja silloin lääkäri kysyi ennen operaatiota että olen polttanut, käyttänyt nuuskaa tai muuta nikotiinia sisältävää samana aamuna. Sanoin että ei. Hän sanoi että sitten voimme kokeilla mennä sisään rannevaltimon kautta mut jos on poltellut tms, on turha edes yrittää koska nikotiin ahtauttaa niin paljon verisuonia ja on pakko puhkasta reisvaltimo nivusista.
Ei muuta ku pistät asia puntariin tupakka vai terveys. Nykyajan lääkkeillä voidaan pitää sydänmenvajaatoiminta hyvinkin aisoissa. Mutta jos tupakoit menee lääkkeiden teho osittain hukkaan ja mahdollisesti joudut ottamaan suurempia määriä kuin ilman tupakan vaikutuksia.
Jos sonulle ei vielä ole määrätty verenohennuslääkettä niin ala ottaa Primaspan 100mg kerran päiväs. Se on ns. lasten asperiini ja sitä suositteli eräs kardiologi. Sanoi että siinä olis halpa henkivakuutus kaikille yli kolmekymppisille. Sitä saa apteekista ilman reseptiä. Jos sulla on joku veren ohennuslääke esim. Marevan niin sillon tuota ei tarvitse ottaa.
Toivottavasti kokemukseni kannustaa sinua päätöksissäsi positiivisesti.

Mukavaa pääsiäistä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nikotinisti kirjoitti:

Minulla todettiin alkuvuodesta vakavampi sydänsairaus (ICD:i50.1). Ongelma on tupakointi. Olin polttamatta välillä 6 viikkoa mutta toista viikkoa sitten repesi, ei pahasti, n 5 tupakkaa päivässä, mutta kuitenkin. Ennen diagnoosia poltin 25 savuketta päivässä, yli 30 vuoden ajan, tauotta.

Nicorette auttaa väliaikaisesti, mutta kun kaikki, kahvi, ruoka, ulos meno ym muistuttavat tupakoinnista, tänään puolilta päivin kun tulin töistä, nousin autosta ja menin portailla istumaan ja pistin tupakaksi. Olin polttanut yli puolen välin olin jo polttanut ennenkuin huomasin, että mitä oikein teen. On siis todella piintynyt tapa.

Koska sairauteen ei ole parannuslääkettä, niin mietin, että pitääkö minun tosiaan piinata itseäni todennäköisesti kyhyt loppuelämä tupakan tuskalla. Mitä haittaa tekee 5 tupakkaa päivässä, kun verisuoni-ongelmia ei ole tullut tuosta 30 vuotisestakaan tupakoinnista. Eli elämän laatua mietin, jos tupakka on kuulunut koko aikuisikääni, miksi viimeiset vuodet, kun muutenkin sairaus ahdistaa, pitää kiduttaa itseään vielä tällä kiusalla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu