Sovinko enään siihen ennen haluamaani elämään, en sovi tähänkään, haluanko elämältä enään mitään? Nyt kuitenkin saisin sen elämän mistä joskus unelmoin, työtä se kuitenkin vaatii, mutta sen jälkeen voisin olla todella vahva ihminen. Toisaalta haluan rypeä itsesäälissä, miksi siis en päästä irti miksi pitää itseään puoliksi pinnalla, voisin kyllä olla pinnalla kokonaan. Uutta tilaisuutta ei enään tule tiedän sen monta olen päästänyt hukkaan mutta tartunko tähän. Tän jälkeen se on sitten menoa, siitä ei enään nousta. Vittu mää oon sekasin.
Kahden tien risteyksessä
erytui
1108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Et vaikuta sekavalta, tiiän tilanteen tavallaan vois nousta ite tästä masennuksesta ainakin ajatustasolla, mut joku vaan estää,ehkä se on just se "masennus"tai sit vaan pelkoa ja epäuskoa et mikään oikeesti paranis, tai raamit voi parantaa mut se sisänen pahaolo sitä ei vaan saa kitkettyä, sitä vois elää näytellen et kaikki on ok vaikka sisältä on aivan loppu.