Kaverini osti kepulaiselta maanviljelijältä auton ja lupasin kyyditä kaverini autoa hakemaan.
Tullessamme kepulaisen maanviljelijän tilalle, isäntä oli ryypännyt pontikasta itsensä sammuksiin ja makasi uunin pankolla. Emäntä oli pöydän ääressä täyttelemässä tukiaisihakemuksia ja aikamiespoika oli takahuoneessa, luki Jallua ja veti käteen.
Autokaupasta ei tullut lopulta mitään, sillä isäntä oli sammuneena ja emäntä sanoi ettei auto ollut myytävänä.
Tätä se on arki kepulaisilla maatiloilla.
Tullessamme kepulaisen maanviljelijän tilalle, isäntä oli ryypännyt pontikasta itsensä sammuksiin ja makasi uunin pankolla. Emäntä oli pöydän ääressä täyttelemässä tukiaisihakemuksia ja aikamiespoika oli takahuoneessa, luki Jallua ja veti käteen.
Autokaupasta ei tullut lopulta mitään, sillä isäntä oli sammuneena ja emäntä sanoi ettei auto ollut myytävänä.
Tätä se on arki kepulaisilla maatiloilla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
?????
...luottamustehtävissä
No kyllähän tuo käytös jo paljastaa kepuliksi.
Tämä tarina kuvaa hyvin arkea tyypillisellä KEPUtilalla.
Olisit ees paremman tarinan keksinyt? Tuotahan ei usko vanha pirukaan.