Nyt on Piru merrassa

Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Lauantaina 30.10.2004.
Porvarit urkkivat kouluhallinnossa.

Porvarilliset ryhmät rakensivat 1970-luvulla kouluhallintoon oman urkintaverkkonsa, joka seurasi vasemmistolaisten ministerien ja virkamiesten toimintaa. Porvariverkossa oli mukana 300 henkeä. He keräsivät tietoa ja välittivät sitä eteenpäin.

Säätiössä toiminut asiantuntijaryhmä seuloi tiedot ja valmisteli keskustalle, kokoomukselle ja muille porvaripuolueille sopivia vastaehdotuksia hallitukseen ja eduskuntaan. Toimintaa johdettiin ja rahoitettiin Vapaan koulutuksen tukisäätiöstä. Urkinnasta kerrotaan tohtori Jari Leskisen uudessa kirjassa.


Helsingin Sanomat. Kuukausiliite. Marraskuu 2004. Lauantaina 30.10.2004.
Porvarien salainen säätiö.
Sotavahinkosäätiö varoilla rahoitettiin kamppailua
kouluihin tunkevaa sosialismia vastaan.
...
"Vasemmistovaaraan piti vastata. Siihen tarvittiin paljon rahaa ja taitavia organisaattoreita.

Marraskuun 16. päivänä 1973 kokoontui Helsinkiin parikymmentä tärkeää miestä saman pöydän ääreen. He olivat suurten pankkien, vakuutusyhtiöiden ja teollisuusyritysten johtajia sekä yliopistomiehiä, poliitikkoja ja muita vaikuttajia.

Helsingin yliopiston kansleri Pentti Renvall alusti radikaaleista hankkeista, joita opetusministeriö ja kouluhallitus suunnittelivat. Renvall oli arvostettu historiantutkija ja vannoutunut kommunismin vastustaja.

Renvall oli vakuuttava esiintyjä ja sai vedota isänmaallisiin tunteisiin. Herroille kävi kutsu kylmän sodan asepalvelukseen. He olivat sodan käyneitä miehiä, nuorimmat viisissäkymmenissä. Yhtään naista ei paikalla ollut - paitsi tietenkin tarjoilijoina.

Esityksen jälkeen päätettiin perustaa koulutuksen tukisäätiö, jonka tehtäväksi annettiin torjua vasemmiston hankkeita. Vapaan koulutuksen tukisäätiö sai koko ajan rahoitusta Sotavahinkosäätiöltä. ja Max Jakobsonin johtama Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva antoi sille runsaasti tukea. Hankkeeseen upposi vuosittain satojatuhansia markkoja, vaikka valtaosa ihmisistä työskenteli vapaaehtoisesti.

Koulutussäätiön piti vaikuttaa taustalla ja näkyä julkisuudessa hyvin vähän.

Siinä se on onnistunut. Säätiö on toiminut kolmekymmentä vuotta, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteisestä arkistosta ei löydy yhtään lehtileikettä säätiöstä.

Jari Leskisen tutkimus kertoo ensimmäisen kerran yksityiskohtaisesti, mitä Vapaan koulutuksen säätiö teki.

Ensimmäiseksi se kartoitti opetusministeriön, kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen kaikkien virkamiesten puoluekannat. Työ tehtiin äärimmäisen salaisesti, mutta huolellisesti. Sen lisäksi käytiin läpi paljon muitakin opetusalan asiantuntijoita, lähes 700 nimeä.

Tulos oli hälyttävä. Vasemmisto oli saanut vahvan jalansijan virkamiesten joukossa. Niinpä päätettiin ryhtyä vastaiskuun.

Säätiö värväsi oman "salaisen tiedusteluverkoston" opetushallinnon sisälle. Siihen kelpasi valittuja keskustan, kokoomuksen ja pienten porvaripuolueiden kannattajia sekä muutamia oikeistodemareita.

"Jos kohteeksi valittu virkamies tunsi tukisäätiön tarkoitusperät omikseen, hän toimitti tukisäätiölle oman hallinnonalan tietoa sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa, oli tieto sitten salaista tai ei", Leskinen kertoo.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että opetushallinnon sisälle muodostettiin rinnakkaisorganisaatio, jota johdettiin Vapaan koulutuksen säätiöstä.

"Toiminnan päätarkoituksena oli torpedoida sellaiset Sdp:n sosialistisiiven ja Skdl:n ajamat koulutuspoliittiset hankkeet, joiden ei toivottu missään muodossa toteutuvan."

Säätiön salaisessa organisaatiossa oli 300 henkilöä. Siinä työskenteli kymmeniä "myyriä", opetushallinnon korkeita virkamiehiä. Hallinnon sisältä saadut muistiot kopioitiin ja välitettiin eteenpäin omassa verkostossa.

Toimintaa johti ydinryhmä, johon kuuluivat säätiön toiminnanjohtaja Jaakko Aho, tohtorit Matti Peltonen ja Manu Renko sekä kouluhallituksen osastopäällikkö Vesa Lyytikäinen ja työnantajien koulutusekspertti Heikki Hirvinen."
...
Porvarien salainen säätiö. Unto Hämäläinen
Helsingin Sanomat. Kuukausiliite. Marraskuu 2004.

Salainen operaatio kirjoitti:

Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Lauantaina 30.10.2004.
Porvarit urkkivat kouluhallinnossa.

Porvarilliset ryhmät rakensivat 1970-luvulla kouluhallintoon oman urkintaverkkonsa, joka seurasi vasemmistolaisten ministerien ja virkamiesten toimintaa. Porvariverkossa oli mukana 300 henkeä. He keräsivät tietoa ja välittivät sitä eteenpäin.

Säätiössä toiminut asiantuntijaryhmä seuloi tiedot ja valmisteli keskustalle, kokoomukselle ja muille porvaripuolueille sopivia vastaehdotuksia hallitukseen ja eduskuntaan. Toimintaa johdettiin ja rahoitettiin Vapaan koulutuksen tukisäätiöstä. Urkinnasta kerrotaan tohtori Jari Leskisen uudessa kirjassa.


Helsingin Sanomat. Kuukausiliite. Marraskuu 2004. Lauantaina 30.10.2004.
Porvarien salainen säätiö.
Sotavahinkosäätiö varoilla rahoitettiin kamppailua
kouluihin tunkevaa sosialismia vastaan.
...
"Vasemmistovaaraan piti vastata. Siihen tarvittiin paljon rahaa ja taitavia organisaattoreita.

Marraskuun 16. päivänä 1973 kokoontui Helsinkiin parikymmentä tärkeää miestä saman pöydän ääreen. He olivat suurten pankkien, vakuutusyhtiöiden ja teollisuusyritysten johtajia sekä yliopistomiehiä, poliitikkoja ja muita vaikuttajia.

Helsingin yliopiston kansleri Pentti Renvall alusti radikaaleista hankkeista, joita opetusministeriö ja kouluhallitus suunnittelivat. Renvall oli arvostettu historiantutkija ja vannoutunut kommunismin vastustaja.

Renvall oli vakuuttava esiintyjä ja sai vedota isänmaallisiin tunteisiin. Herroille kävi kutsu kylmän sodan asepalvelukseen. He olivat sodan käyneitä miehiä, nuorimmat viisissäkymmenissä. Yhtään naista ei paikalla ollut - paitsi tietenkin tarjoilijoina.

Esityksen jälkeen päätettiin perustaa koulutuksen tukisäätiö, jonka tehtäväksi annettiin torjua vasemmiston hankkeita. Vapaan koulutuksen tukisäätiö sai koko ajan rahoitusta Sotavahinkosäätiöltä. ja Max Jakobsonin johtama Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva antoi sille runsaasti tukea. Hankkeeseen upposi vuosittain satojatuhansia markkoja, vaikka valtaosa ihmisistä työskenteli vapaaehtoisesti.

Koulutussäätiön piti vaikuttaa taustalla ja näkyä julkisuudessa hyvin vähän.

Siinä se on onnistunut. Säätiö on toiminut kolmekymmentä vuotta, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteisestä arkistosta ei löydy yhtään lehtileikettä säätiöstä.

Jari Leskisen tutkimus kertoo ensimmäisen kerran yksityiskohtaisesti, mitä Vapaan koulutuksen säätiö teki.

Ensimmäiseksi se kartoitti opetusministeriön, kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen kaikkien virkamiesten puoluekannat. Työ tehtiin äärimmäisen salaisesti, mutta huolellisesti. Sen lisäksi käytiin läpi paljon muitakin opetusalan asiantuntijoita, lähes 700 nimeä.

Tulos oli hälyttävä. Vasemmisto oli saanut vahvan jalansijan virkamiesten joukossa. Niinpä päätettiin ryhtyä vastaiskuun.

Säätiö värväsi oman "salaisen tiedusteluverkoston" opetushallinnon sisälle. Siihen kelpasi valittuja keskustan, kokoomuksen ja pienten porvaripuolueiden kannattajia sekä muutamia oikeistodemareita.

"Jos kohteeksi valittu virkamies tunsi tukisäätiön tarkoitusperät omikseen, hän toimitti tukisäätiölle oman hallinnonalan tietoa sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa, oli tieto sitten salaista tai ei", Leskinen kertoo.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että opetushallinnon sisälle muodostettiin rinnakkaisorganisaatio, jota johdettiin Vapaan koulutuksen säätiöstä.

"Toiminnan päätarkoituksena oli torpedoida sellaiset Sdp:n sosialistisiiven ja Skdl:n ajamat koulutuspoliittiset hankkeet, joiden ei toivottu missään muodossa toteutuvan."

Säätiön salaisessa organisaatiossa oli 300 henkilöä. Siinä työskenteli kymmeniä "myyriä", opetushallinnon korkeita virkamiehiä. Hallinnon sisältä saadut muistiot kopioitiin ja välitettiin eteenpäin omassa verkostossa.

Toimintaa johti ydinryhmä, johon kuuluivat säätiön toiminnanjohtaja Jaakko Aho, tohtorit Matti Peltonen ja Manu Renko sekä kouluhallituksen osastopäällikkö Vesa Lyytikäinen ja työnantajien koulutusekspertti Heikki Hirvinen."
...
Porvarien salainen säätiö. Unto Hämäläinen
Helsingin Sanomat. Kuukausiliite. Marraskuu 2004.

Muistaako aloittaja miten kuuluisa lause jatkuu...