Olen menossa ulkomaille muutamaksi kuukaudeksi, tililläni liikkuu paljon rahaa joka johtaa siihen että tarkistan tilini melkein päivittäin, eli Nordean verkkopankkitunnus liuskat kuluvat nopeasti.
Kysymykseni siis on, että voiko näitä liuskoja saada enemmän kuin yhden kerralla...? Esim jos menen pankkiin ja selitän tilanteen, voivatko antaa minulle muutaman seuraavan liuskan mukaan?
Toiseksi, viimeisin liuska jonka sain kotiin, siinä lukee päivämäärä "24.04.2010" pohjalla, ovatko siis kyseisessä liuskassa olevat numerot voimassa tuohon asti, vai?
Kysymykseni siis on, että voiko näitä liuskoja saada enemmän kuin yhden kerralla...? Esim jos menen pankkiin ja selitän tilanteen, voivatko antaa minulle muutaman seuraavan liuskan mukaan?
Toiseksi, viimeisin liuska jonka sain kotiin, siinä lukee päivämäärä "24.04.2010" pohjalla, ovatko siis kyseisessä liuskassa olevat numerot voimassa tuohon asti, vai?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se päivä on EDELLISEN liuskan vanhenemispäivä (eli milloin uusi liuska on viimiestään otettava käyttöön). Liuskassahan on 80 lukua, jos käyt tilillä kerran arkipäivässä, liuskahan riittää 4 kuukaudeksi.
"24.04.2010" pohjalla,"
kyllä siinä kun sinulle tuli aivan selvästi luki, etkö osaa suomea,
voit aloitta uudet liuskat koska vaan, mutta vanhat vanhenevat tuolloin ja uudet pitää ottaa käyttöön.
toiseksi,
en kyllä kulkisi liuskat mukana jos tilillä liikkuu raha paljon, käytän vaan pankkeja joissa on päässä pidettävä tunnusluku.
Jos menet kuukausiksi ulkomaille eikä kukaan suomessa voi asioitasi hoitaa, niin kyllä silloin on syytä ottaa monesta asiasta selvää muualla kuin suomi-sivuilla.
esim. tuon listan voi lähettää kuvana tekstiviestinä,
TAI sähköpostissa,
joku ystäväsi, kai sinulla niitä on ?
Minkähän takia muuten Suomessa yhä puljataan noiden numeroliuskojen kanssa?
Onko Suomessa yhtään pankkia joka olisi siirtynyt nykyaikaan ja käyttäisi ns. digipassia?
Siis tämän näköinen laite:
https://www.kbc.be/IPA/resources/PUBLISHED/KBC/ALGEMEEN/ALGEMEEN/VK_KBC_kaartlezer_0900dfde803ab0fe.jpg
Kortti laitetaan sisään, sitten annetaan tunnusluku (joka siis on asiakkaalla päässään eikä missään paperilla), ja sitten mennään pankin nettisivuille maksamaan. Nettisivu antaa kahdeksannumeroisen "kysymyksen" joka näppäillään laitteeseen, ja sitten kahdeksannumeroinen "vastaus" kirjoitetaan verkkosivulle.
Näin joka sessio avautuu omalla, ainutkertaisella luvullaan. Ja niitä lukuja tietysti saa määrättömän määrän tuon digipassin avulla, niin että samaa laitetta voi käyttää vuosia, eikä tarvita mitään hölmöjä tunnuslukulistoja.
Tässähän riemu repee nettirosvoille, kaikki tiedot vaan koneelle ja kaapparit käyntiin! Koko elämä on kohta niin digitaalista, että vanhat kunnon murtomiehet kuolee sukupuuttoon. Ei tartte enää mummojen patjanalusia penkoa, kun istuu vaan koneella ja napsii tilejä tyhjiksi - Yes!