Hulluus on normaaliutta...

"jos koko yksinkertaisten normien mukaan elävä kyläyhteisö on hullu, kuten monessa korpikuusten alla asuneiden suomalaisten jälkeläisten asuttamissa ja sinne jääneiden kylissä on tilanne tänä päivänä."
Hulluus on hyvin henkilökohtainen näkökanta.

Esim.
Hesalainen on ikänsä asunut Hesassa samoilla nurkilla. Nyt hänelle muodostui omanlainen näkökanta
elämästä, tyyli käyttäytyä oman kulmakuntansa tyylillä. Hän asuu mukavasti samassa paikassa.
Yhtäkkiä rakastuu 45-vuotiaana maalaiseen. Muutta maalle, mutta avioliitto kariutuu samantien.
Nyt mies elää yksin maalla. Hänellä on aivan erilainen näkökanta asioihin kuin syrjäkyläläisillä,
jotka ovat koko ikänsä asuneet omilla kulmillaan syrjäkylällä. Kaupunkilainen on syrjäkyläläisten
silmissä outolintu, no ehkäpä hullu.

2. esim.
Maalainen elää 45-vuotiaaksi syrjäkylällä. Sitten hän kaupunkilaismiehen ujuttamana muuttaa kaupunkiin
ja huomaakin jäävänsä yksin. Maalaisena hän on kaupunkilaisten silmissä hyvin outo lintu. Käyttäytyy
oudosti. Puhuu oudolla kielellä. Pukeutuu erilailla. Hän on hullu.

Ihminen on siis erilainen ja hänen näkemyksensä erilaisuudesta tuottaa kuvan hullu täällä Suomessa,
missä me emme suvaitse erilaista eli emme ymmärrä että voisimme oppia uutta kaupunkilainen
syrjäkyläläisten elämäntyylistä, josta voi löytää jotain hienoja elämän viisauksia.

Maalainen taas ei ymmärrä että kaupunkilaisesta joka on tullut maalle voisi myös oppia elämän viisauksia,
mitä hän on omassa yhteisössään oppinut elämästään jotain ehkäpä pientä viisautta.

Hulluus, niin, mitä on hulluus? Olisiko erilainen ihminen? jolta voisikin oppia viisauksia elämästä?