Kunnat palveluiden järjestäjänä
Kunnat ovat joutuneet säästötalkoisiin talouden kiristyessä. On ollut pakko arvioida
kriittisesti olemassa olevien voimavarojen käyttöä ja eri tahojen resurssitoiveita.
Päättäjät haluavat hoitaa taloutta vastuullisesti, mutta samaan aikaan AD/HD-lapsen
vanhemmat haluavat tukea ja palveluja, koulu sekä sosiaali- ja terveystoimi lisää
määrärahoja. Eri toimijoiden tavoitteet näyttävät osittain ristiriitaisilta, mutta ovatko
ne sitä oikeasti?
On fakta, että useimmat AD/HD-lapset tarvitsevat lisätukea, jotta he selviäisivät
koulusta kunnialla. Toinen fakta on, että elleivät he selviä, se tulee yhteiskunnalle todella
kalliiksi.
On valittava pienen ja ison laskun välillä. Olisi kaikille edullista, jos päättäjät valitsisivat
edellisen vaihtoehdon, mutta liian usein he päätyvät jälkimmäiseen – rahapulaan
vedoten.
On ristiriitaista, että rahaa kuitenkin löytyy kohtuullisesti kriisitilanteessa, jossa
lapsi tai nuori ei kykene käymään koulua ja tarvitsee akuuttia erikoissairaanhoitoa
tai huostaanottoa. Näyttää siltä, että päättäjien on vaikea nähdä lapsiin ja nuoriin
kohdistuvaa ennaltaehkäisevää toimintaa kannattavana investointina. Miksi ei toimita
silloin, kun se taloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta olisi viisasta?
Perusopetuslaki korostaa varhaista puuttumista
Myös uudessa 1.8.2003 voimaan tulleessa perusopetuslain täydennyksessä korostetaan
lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisyä sekä varhaista
puuttumista niihin niin, että edistetään hyvää oppimista sekä oppilaiden
psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Uusi laki määrittelee entistä tarkemmin oppilaan oikeutta oppilashuoltoon, kodin
ja koulun välisen yhteistyön tehostamista sekä opetus- ja sosiaali- ja terveydenhuollon
viranomaisten yhteistyövelvoitetta. Lain mukaan kodin ja koulun välinen
yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
toimeenpanotehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Laissa säädetään myös oppilaan oikeudesta saada opetukseen osallistumisen edellyttämä
oppilashuolto. Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä,
fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve
ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä
sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä
koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen
ja poistaminen mahdollisimman varhain.
Julkaisija:
ADHD-liitto ry, Verkkoprojekti
Taitto:
Reima Kangas
SAA KOPIOIDA VAPAASTI
http://www.adhd-liitto.fi/Paattajienopas.pdf
Kunnat ovat joutuneet säästötalkoisiin talouden kiristyessä. On ollut pakko arvioida
kriittisesti olemassa olevien voimavarojen käyttöä ja eri tahojen resurssitoiveita.
Päättäjät haluavat hoitaa taloutta vastuullisesti, mutta samaan aikaan AD/HD-lapsen
vanhemmat haluavat tukea ja palveluja, koulu sekä sosiaali- ja terveystoimi lisää
määrärahoja. Eri toimijoiden tavoitteet näyttävät osittain ristiriitaisilta, mutta ovatko
ne sitä oikeasti?
On fakta, että useimmat AD/HD-lapset tarvitsevat lisätukea, jotta he selviäisivät
koulusta kunnialla. Toinen fakta on, että elleivät he selviä, se tulee yhteiskunnalle todella
kalliiksi.
On valittava pienen ja ison laskun välillä. Olisi kaikille edullista, jos päättäjät valitsisivat
edellisen vaihtoehdon, mutta liian usein he päätyvät jälkimmäiseen – rahapulaan
vedoten.
On ristiriitaista, että rahaa kuitenkin löytyy kohtuullisesti kriisitilanteessa, jossa
lapsi tai nuori ei kykene käymään koulua ja tarvitsee akuuttia erikoissairaanhoitoa
tai huostaanottoa. Näyttää siltä, että päättäjien on vaikea nähdä lapsiin ja nuoriin
kohdistuvaa ennaltaehkäisevää toimintaa kannattavana investointina. Miksi ei toimita
silloin, kun se taloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta olisi viisasta?
Perusopetuslaki korostaa varhaista puuttumista
Myös uudessa 1.8.2003 voimaan tulleessa perusopetuslain täydennyksessä korostetaan
lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisyä sekä varhaista
puuttumista niihin niin, että edistetään hyvää oppimista sekä oppilaiden
psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Uusi laki määrittelee entistä tarkemmin oppilaan oikeutta oppilashuoltoon, kodin
ja koulun välisen yhteistyön tehostamista sekä opetus- ja sosiaali- ja terveydenhuollon
viranomaisten yhteistyövelvoitetta. Lain mukaan kodin ja koulun välinen
yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
toimeenpanotehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Laissa säädetään myös oppilaan oikeudesta saada opetukseen osallistumisen edellyttämä
oppilashuolto. Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä,
fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve
ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä
sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä
koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen
ja poistaminen mahdollisimman varhain.
Julkaisija:
ADHD-liitto ry, Verkkoprojekti
Taitto:
Reima Kangas
SAA KOPIOIDA VAPAASTI
http://www.adhd-liitto.fi/Paattajienopas.pdf
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.