Kokoomuksen opetusministeri ja kokoomuslainen
opetushallituksen pääjohtaja ajavat
RUOTSIN elinkeinoelämän etua:
Miten niin ?
Henna Virkkunen haluaa panostaa RUOTSIN KIELEN opetukseen,
kun samaan aikaan Ruotsi panostaa maailmankielten opiskeluun.
Kumpikohan politiikka avaa paremmin uusia vientimahdollisuuksia ?
Ruotsin pakko-opiskelu vai maailmankielten valinnainen opiskelu ?
http://sydsvenskan.se/sverige/article409472/Sprakval-avgor-barnens-framtid.html
Suomessa valtaa pitävä poliittinen eliitti ei ole aikoihin ollut
kykenevä näkemään maailman muuttumista.
"Kansainvälistyminen" on tyhjä mantra, jonka oletetaan hoituvan englannin kielellä.
Toisaalta samaista englantia soimataan ylivallasta..
Suomessa ei ole mitään kielikoulutuksen jatkumon strategiaa:
Useimpien maailmankielten opiskeluhan on mahdollista vasta aikuiskoulutuksessa.
Mikä jatkumo se sellainen, joka alkaa vasta aikuisässä ? Jatkumo eläkkeelle ?
Laajaa ja monipuolista kielitaitoa ei eliitin piirissä koeta kansalaisen perustaitoihin kuuluvaksi.
Ideologisista syistä jatkumostrategia on luotu koskemaan vain ruotsin kieltä.
Virkkusen taannoisesta ehdotuksesta ruotsin kielen opetuksen aikaistamiseksi ja
"laimentamiseksi" yhteen tuntiin viikossa ottaisin käyttöön tuon "yksi tunti viikossa"-osion.
Eikös olisi ihan oikean kansainvälistymisen kannalta hyödyllistä antaa samanlaisia
"tunti viikossa maistiaisia", vaikkapa vuoden verran,
myös muista kielistä-venäjä, ranska, espanja, saksa, japani, kiina..
Maistiaisten jälkeen lapset voisivat valita sen toisen vieraan kielen,
jonka opetus olisi jatkumona turvattu..
"Flerspråkiga barn bidrar till att skapa ”europeisk och global sammanhållning”
och gör det lättare för SVERIGE att hävda sig i en globaliserad värld, anser
regeringen.
"
Näin siis Ruotsissa, mutta Suomessa politiikka on:
Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen (kok) sanoo haluavansa pitää
kaikille pakollisen ruotsin perusopetuksessa perustellen sitä sillä,
että "minkä tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä."
Suomi siis antaa suosiolla kilpailuetua pahimmalle kilpailijalleen jättämällä monipuolisen
kieltenopetuksen kansalaisten (ja tietysti myös elinkeinoelämän) huoleksi.
http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=11011
opetushallituksen pääjohtaja ajavat
RUOTSIN elinkeinoelämän etua:
Miten niin ?
Henna Virkkunen haluaa panostaa RUOTSIN KIELEN opetukseen,
kun samaan aikaan Ruotsi panostaa maailmankielten opiskeluun.
Kumpikohan politiikka avaa paremmin uusia vientimahdollisuuksia ?
Ruotsin pakko-opiskelu vai maailmankielten valinnainen opiskelu ?
http://sydsvenskan.se/sverige/article409472/Sprakval-avgor-barnens-framtid.html
Suomessa valtaa pitävä poliittinen eliitti ei ole aikoihin ollut
kykenevä näkemään maailman muuttumista.
"Kansainvälistyminen" on tyhjä mantra, jonka oletetaan hoituvan englannin kielellä.
Toisaalta samaista englantia soimataan ylivallasta..
Suomessa ei ole mitään kielikoulutuksen jatkumon strategiaa:
Useimpien maailmankielten opiskeluhan on mahdollista vasta aikuiskoulutuksessa.
Mikä jatkumo se sellainen, joka alkaa vasta aikuisässä ? Jatkumo eläkkeelle ?
Laajaa ja monipuolista kielitaitoa ei eliitin piirissä koeta kansalaisen perustaitoihin kuuluvaksi.
Ideologisista syistä jatkumostrategia on luotu koskemaan vain ruotsin kieltä.
Virkkusen taannoisesta ehdotuksesta ruotsin kielen opetuksen aikaistamiseksi ja
"laimentamiseksi" yhteen tuntiin viikossa ottaisin käyttöön tuon "yksi tunti viikossa"-osion.
Eikös olisi ihan oikean kansainvälistymisen kannalta hyödyllistä antaa samanlaisia
"tunti viikossa maistiaisia", vaikkapa vuoden verran,
myös muista kielistä-venäjä, ranska, espanja, saksa, japani, kiina..
Maistiaisten jälkeen lapset voisivat valita sen toisen vieraan kielen,
jonka opetus olisi jatkumona turvattu..
"Flerspråkiga barn bidrar till att skapa ”europeisk och global sammanhållning”
och gör det lättare för SVERIGE att hävda sig i en globaliserad värld, anser
regeringen.
"
Näin siis Ruotsissa, mutta Suomessa politiikka on:
Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen (kok) sanoo haluavansa pitää
kaikille pakollisen ruotsin perusopetuksessa perustellen sitä sillä,
että "minkä tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä."
Suomi siis antaa suosiolla kilpailuetua pahimmalle kilpailijalleen jättämällä monipuolisen
kieltenopetuksen kansalaisten (ja tietysti myös elinkeinoelämän) huoleksi.
http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=11011
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen samaa mieltä. Virkkusen visiot eivät ole nykypäivää, tähän lisäisin vielä korkeakoululakiuudistuksen, jossa pääsykokeet poistettaisiin ja korkeakouluihin pyrittäisiin yo-kirjoitusten perusteella. Onko Virkkunen ottanut huomioon, että silloin kilpailu alkaa jo lukiotasolla abi-valmennuskursseille menisivät kaikki joilla on varaa ja harvoilla paikkakunnilla on edes mahdollisuutta osallistua tällaisiin kursseihin. Mutta ei hätää bisnes on bisnes ja kursseja tulisi varmasti melkein kaikkien saataville. Lukiolaisilla on muutenkin kovat paineet, mutta Virkkunen pitää huolen, että ne paineet tulevat vaan lisääntymään.
Näin haluaa opetusministeri, joka ei ole itse käynyt lukiota.