Savon sanomat:
Pakkoruotsi
3.3.2010 00:01
Pentti Oinonen
Huhtikuussa 2009 opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) asetti työryhmän valmistelemaan peruskoulun tuntijakouudistusta ja opetuksen uusia tavoitteita. Sen toimikausi päättyy huhtikuuhun ja hallitus päättää tuntijaosta alkuvuodesta 2011.
Työryhmän kenties kuumin peruna on ruotsin kielen asema. Tammikuun alussa julkaistun kyselyn mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista luopuisi pakollisesta ruotsin opetuksesta.
Työryhmän puheenjohtaja, opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen (kok.), on sanonut haluavansa pitää ruotsin pakollisena perusopetuksessa, perustellen sitä kansallisen kielen roolin lisäksi pohjoismaisuudella ja sillä, että ruotsin opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä. Virkkusen mielestä ruotsin opetus voitaisiin aloittaa jo 5. luokalla.
Lankisen ajatukset ymmärtää, kun tietää hänen taustansa. Hän on Svenska Nu -nimisen, ruotsinkielen kulttuurin verkoston valtuuskunnan jäsen.
Muita verkoston yhtey-dessä toimivan valtuuskunnan jäseniä ovat muun muassa entiset maamme pääministerit Paavo Lipponen (sd.) ja Esko Aho (kesk.), joista Lipponen toimii valtuuskunnan puheenjohtajana. Verkostosta löytyy myös toimittajia, lehtitalojen omistajia ja päättäviä virkamiehiä.
Verkoston tavoitteena on vahvistaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Svenska Nu on perustettu torjumaan anglosaksista eli käytännössä englannin kielen ja kulttuurin vaikutusta Suomessa. Tilalle tarjotaan länsinaapurin kulttuuria, josta emme olekaan päässeet osalliseksi kuin vasta 800 vuoden ajan.
Tähän tavoitteeseen verkosto pyrkii kouluihin ja oppilaisiin kohdistettujen tiedotuslehtisten ja valistuskiertueiden avulla. Tarjolla on siis propagandaa tuutin täydeltä, josta onkin päässyt osalliseksi jo yli 130 000 oppilasta. Tätä lystiä ovat tukemassa niin suomenruotsalaiset rahapiirit ja säätiöt kuin myös Ruotsin ja Suomen valtiot.
Olisi jo aika sallia jokaiselle vapaus valita, mitä kieliä lukee. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän kielestä olisi paljon enemmän hyötyä. Itäisessä Suomessa kun harvemmin ruotsalaisia kauppamiehiä näkyy.
Nykyisenkaltainen pakollinen ruotsin opetus tuli suomalaiseen kouluun vasta 1970-luvulla peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Pakkoruotsissa ei siis pohjimmiltaan ole kyse mistään tsaarinaikaisesta kouluaineesta, vaan 1970-luvun koulutuspoliittisesta uudistuksesta.
Sen siivellä ruotsinkieliset onnistuivat tekemään äidinkielestään kenties Suomen vihatuimman kouluaineen.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Kuopiosta.
Pakkoruotsi
3.3.2010 00:01
Pentti Oinonen
Huhtikuussa 2009 opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) asetti työryhmän valmistelemaan peruskoulun tuntijakouudistusta ja opetuksen uusia tavoitteita. Sen toimikausi päättyy huhtikuuhun ja hallitus päättää tuntijaosta alkuvuodesta 2011.
Työryhmän kenties kuumin peruna on ruotsin kielen asema. Tammikuun alussa julkaistun kyselyn mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista luopuisi pakollisesta ruotsin opetuksesta.
Työryhmän puheenjohtaja, opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen (kok.), on sanonut haluavansa pitää ruotsin pakollisena perusopetuksessa, perustellen sitä kansallisen kielen roolin lisäksi pohjoismaisuudella ja sillä, että ruotsin opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä. Virkkusen mielestä ruotsin opetus voitaisiin aloittaa jo 5. luokalla.
Lankisen ajatukset ymmärtää, kun tietää hänen taustansa. Hän on Svenska Nu -nimisen, ruotsinkielen kulttuurin verkoston valtuuskunnan jäsen.
Muita verkoston yhtey-dessä toimivan valtuuskunnan jäseniä ovat muun muassa entiset maamme pääministerit Paavo Lipponen (sd.) ja Esko Aho (kesk.), joista Lipponen toimii valtuuskunnan puheenjohtajana. Verkostosta löytyy myös toimittajia, lehtitalojen omistajia ja päättäviä virkamiehiä.
Verkoston tavoitteena on vahvistaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Svenska Nu on perustettu torjumaan anglosaksista eli käytännössä englannin kielen ja kulttuurin vaikutusta Suomessa. Tilalle tarjotaan länsinaapurin kulttuuria, josta emme olekaan päässeet osalliseksi kuin vasta 800 vuoden ajan.
Tähän tavoitteeseen verkosto pyrkii kouluihin ja oppilaisiin kohdistettujen tiedotuslehtisten ja valistuskiertueiden avulla. Tarjolla on siis propagandaa tuutin täydeltä, josta onkin päässyt osalliseksi jo yli 130 000 oppilasta. Tätä lystiä ovat tukemassa niin suomenruotsalaiset rahapiirit ja säätiöt kuin myös Ruotsin ja Suomen valtiot.
Olisi jo aika sallia jokaiselle vapaus valita, mitä kieliä lukee. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän kielestä olisi paljon enemmän hyötyä. Itäisessä Suomessa kun harvemmin ruotsalaisia kauppamiehiä näkyy.
Nykyisenkaltainen pakollinen ruotsin opetus tuli suomalaiseen kouluun vasta 1970-luvulla peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Pakkoruotsissa ei siis pohjimmiltaan ole kyse mistään tsaarinaikaisesta kouluaineesta, vaan 1970-luvun koulutuspoliittisesta uudistuksesta.
Sen siivellä ruotsinkieliset onnistuivat tekemään äidinkielestään kenties Suomen vihatuimman kouluaineen.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Kuopiosta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sellainen maa millaiset johtajat, vai olisiko kuitenkaan. Häpeä, häpeä. Miksi suomenkieliset suomalaiset pakotettaisiin opiskelemaan ruotsin kieltä? Osaisiko joku minua valistaa tässä asiassa? Eiköhän tässä ole tapahtunut jokin erehdys?
"...perustettu torjumaan anglosaksista eli käytännössä englannin kielen ja kulttuurin vaikutusta Suomessa. Tilalle tarjotaan länsinaapurin kulttuuria"
Miksi ei perusteta suomalaista kuttuuria vahvistavaa järjestöä? Eihän sen rinnalle välttämättä tarvita vierasta kulttuuria, sen enempää anglosaksista kuin ruotsalaistakaan.
Suomalaisuuden liitto on jo leimautunut. Tarvittaisiin epäpoliittinen toimija, joka nimenomaan vahvistaisi suomalaisuutta, varsinaisesti vastustamatta mitään. Valtion olisi annettava sillekin rahaa ja runsaasti.
Sanot että "Suomalaisuuden liitto on jo leimautunut". Kuka muu kun Rkp on tehnyt vuosikausia likaista työtä leimatakseen liiton ja saanut tyhmät suomenkieliset mukaan häpeämään omaa suomalaisuuttaan.
On aika suomenkielisten kannattaa liittoa. Itse liityin siihen viime vuonna ja yritän tehdä kaikkeni tämän ainoan suomalaisuutta kannattavan liiton puolesta.
Minua kiinnostaa toisaalta suomalaisuuden liitto, mutta mietityttää liiton voimakas armeijan ihannointi. Näkyykö armeijan painotus liiton toiminnassa?
oli hauskaa ja paljon keskusteltavaa liiton kahvitilaisuudessa. Oli miellyttävää tavata samalla tavalla ajattelevia älykkäitä ihmisiä joiden on vaikea suvaita kansallista alistamista pakkoruotsilla. Ei siellä mitään armeijan ihannointia ollut, erilaisia kertomuksia tavallisesta elämästä vaan ja erityisesti epäoikeudenmukaisesta kielipolitiikasta.
kaikilla "naisilla" munat?
Vain persurasisti pystyy kirjoittamaan noin typerän jutun.
Mikä siinä on pahin vika?
"Svenska Nu on perustettu torjumaan anglosaksista eli käytännössä englannin kielen ja kulttuurin vaikutusta Suomessa."
No kyllähän se kulttuuri uhkaa suomenruotsalaista siinä kuin suomalaistakin, jopa riikinruotsalaista.
Svenska Nu:n viralliset tavoitteet: http://www.svenskanu.fi/menupage.php
"Svenska Nu on perustettu torjumaan anglosaksista eli käytännössä englannin kielen ja kulttuurin vaikutusta Suomessa."
Kyseinen yllä oleva lause on sinänsä jo täysin naurettava, koska ruotsinkieliset eivät pysty suojelemaan
edes omaa äidinkieltänsä anglismeilta, joita nykypäivän ruotsin kieli suoraan sanoen pursuilee varsinkin
teknillisten alojen ruotsin kieli on aivan kuin hassulla tavalla kirjoitettua englantia, mikä sinänsä ei ole
ihme, kun tietää ruotsin olevan englannille hyvin läheinen sukulaiskieli.
Mitä lähempänä oleva sukulaiskieli sitä helpompi erilaisia sanoja ja ilmaisutapoja on matkia ja tämän takia ruotsi kielenä anglosoituu huomattavasti nopeammin kuin suomi koskaan.
Oinonen ja ehkä perussuomalaiset yleensäkin näyttäisivät suvaitsevan mieluummin englantia kuin ruotsia, sikäli kuin osaan lukea tuota ehkä omatekoista tulkintaa Svenska nu:n tavoitteista. Englannin vastustaminen siis mainittaisiin tuossa kuin syytöksenä.
Aina ovat kielet vaikuttaneet toisiinsa siten, että lainasanat sopeutetaan oma kielen muotoihin, "hassuiksi" uusiksi sanoiksi. Suomessa on paljon lainoja ruotsista ja venäjästäkin, ruotsissa runsaasti ranskalaisia lainasanoja etupäässä 1700-luvulta. Nyt tulee molempiin ilmauksia englannista. Sen lisäksi itse englantikin tunkeutuu työelämään ja opetukseen.
"Olisi jo aika sallia jokaiselle vapaus valita, mitä kieliä lukee."
"ruotsinkieliset onnistuivat tekemään äidinkielestään kenties Suomen vihatuimman kouluaineen."
Näinhän se on.