vapina kohtaus

parempi vara kuin vahinko. Ehkä kysymyksessä voi olla kaliumin tai kalsiumin vähäisyys elimistössä. Kalsiumin puutos ainakin aiheuttaa vapinaa vauvoilla... soita ja kysy niin saat mielenrauhan:)

lääkäriin!!
Syitä voi olla monia, mm. jo nuo mainitut tai sitten esim. epilepsia.

Soitin lääkäriin ja sieltä sanoivat, että täytyy vain seurata uusiiko vapina ja tietenkin seurata yleisvointia. Kuulema pienillä vauvoilla saattaa tollaista joskus olla.

Keskustelin hoitajan kanssa. Huomenna meinasin soittaa neuvolaan ja kysyä asiasta lisää. En tiedä miten pääsee puhumaan esim.lasten lääkärille, kun näin pääsiäisenä on vaa päivystysnumerot mihin soittaa yleislääkäriin.

Soitin tänään neuvolaan ja sieltäkin sanottiin, että jos uusii, niin sitten lääkäriin.

Oma lapseni oli vapisija ensimmäisen vuoden ajan. Kaikki mahdollinen tutkittiin, koska lapsellani oli taustalla vaikea hapenpuute, mutta varsinaista vikaa ei löytynyt. Tai siis syy on ilmeisesti hermoston kehittymättämyydessä, ja ainakin meillä se johtui lihasten ylijäntevyydestä, ne ikäänkuin rentoutuivat noiden vapinajaksojen aikana. Se liittyi poikkeuksetta uneen, joko nukahtamiseen, heräämiseen tai sitten lapsi oli unessa täysin. Vapina vaimeni, kun lapsen päälle laski käden varovasti. Eli ei ollut varsinaista kouristelua, epilepsia ym, ei vaimene. Pikku hiljaa se vaiva loppui. Itse siihen tottui. Vapinaa esiintyi meillä vain selällään ollessaan, tai kyljellään, ei ikinä mahallaan nukkuessa. Meillä lihasjäntevyys oli silminnähtävää, ja siihen oli kotona tarkat kotihoito-ohjeet, joita noudatettiin. En osaa sanoa, mikä merkitys nilla rentoutustekniikoilla oli. Mutta se loppui kuitenkin, nyt kun lapsi on kouluun lähdössä, esiintyy ns. essentiaalista vapinaa käsissä, ikään kuin kahvikuppineuroosissa. Täysin vaaratonta, mutta hiukan ikävää lapselle.

Eli, itse luulen, jos kyseessä on teillä samantyyppistä, minkä kuvasin, niin se menee itsestään ohi. Kuitenkin, tehtiin varmuuden vuoksi laajat neurologiset tutkimukset (olisi tehty jokatapauksessa), ja sitten vaan annettiin vapista. Vauvana oli myös pari kertaa sellaista jännää "poissaolokohtausta" nekin menivät ohi lapsen kasvaessa, eikä niissäkää ollut lääkärien mukaan kyse mistään vakavasta :) Se on pelottavan näköistä alkuun, meillä niiden vapinoiden kesto vaihteli, ja lopussa se oli sellaista "nykäisymäistä" välillä. Muistelen, että maksimissaan noin 30 sekuntia olisi kestänyt, ja lapsen annettiin lopussa vaan vapista, kun totuimme siihen. Kyseessä oli siis se, että lapsen lihasjäntevyyden sääntely ei vielä toiminut, ei sen vakavammasta.