Pikavippejä myönnetty 57 miljoonaa euroa. Pikavippien todellinen vuosikorko nousee lähelle 600 prosenttia.
Koronkiskonta on hallituksen ja eduskunnan suojeluksessa. Pikavippejä otetaan laskujen maksuun, ruuan ostoon... Ahdinko ja hätä ei kuitenkaan pikavipeilla parane. Kun köyhät eivät pankista halpakorkoisia lainoja saa ilman vakuuksia, he joutuvat turvautumaan koronkiskurifirmoihin. Suomessa koronkiskonta on laillista ja porvarihallituksen suojeluksessa. Onkohan muissa EU-maissa yhtä häikäilemätöntä koronkiskontaa? Onko muissa EU-maissa olemassa lainsäädäntöä koronkiskonnan estämiseksi?
----
STT
Uusien asuntolainojen ottaminen vähentyi selvästi alkuvuonna. Kotitaloudet nostivat uusia asuntoluottoja tammi-maaliskuun aikana lähes viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin, ilmenee Tilastokeskuksen julkistamasta luottokantatilastosta.
Sen sijaan kotitalouksien ottamien pikaluottojen määrä oli kasvussa. Uusia pikaluottoja myönnettiin runsaat 57 miljoonaa euroa eli yli 280 000 kappaletta. Tilastokeskuksen mukaan uusien pienlainojen volyymi oli sekä euro- että kappalemäärältään suurin tähän asti tilastoiduista neljänneksistä.
Keskimääräinen pikavippi oli 205 euroa ja sen takaisinmaksuaika 28 päivää. Pikavipin ottajat maksoivat lainoista lähes 15 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Se tarkoittaa, että pikavippikulut olivat keskimäärin 26 prosenttia myönnetystä lainapääomasta.
Kotitalouksilla oli luottoja maaliskuun lopussa yhteensä 94 miljardia euroa. Luottokanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna runsaat kuusi prosenttia.
---
Suomessa on 700.000 pienituloista, joten koronkiskurifirmoilla on isot markkinat.
Tässä Seura-lehdessä ollut taulukko, josta näkyy mitä pikavippi maksaa.
200 euroa 14 päiväksi:
------------------------------------------------------------------------------------------
OPR-vakuus Oy, pikavippi, lasku 240 €, kulut yht. 3 40 €, rahan hinta 243 €, kulujen osuus 21,5 %
ja vuosikorko 560,5 %
OK Money Finance Oy, lasku 240 €, kulut yht. 3,80 40 €, rahan hinta 243,80 €, kulujen osuus 21,9 %
ja vuosikorko 571,0 %
Risicum Capital Oy lasku 240 €, kulut yht. 3,80 40 €, rahan hinta 243,80 €, kulujen osuus 21,9 %
ja vuosikorko 571,0 %
Vipster Oy lasku 240 €, kulut yht. 3,80 40 €, rahan hinta 243,80 €, kulujen osuus 21,9 %
ja vuosikorko 571,0 %
MCB Finance Finland Oy lasku 246 €, kulut yht. 46 €, rahan hinta 246 €, kulujen osuus 23,0 %
ja vuosikorko 599,6 %
TopA Finance Finland Oy lasku 250 €, kulut yht. 3,80 50 €, rahan hinta 253,80 €, kulujen osuus 26,9 %
ja vuosikorko 701,3 %
-----------------------------------------------------------------------------------
Suomessa toimii melkoinen liuta pikavippi- eli pienlainayhtiöitä. Osa niistä markkinoi palveluitaan useilla eri nimillä. Antolainausta koronkiskureiden mukaan pienituloisille ja köyhille.
Elä enemmän ja maksa 600 % - 700 % korkoa!
Koronkiskonta on hallituksen ja eduskunnan suojeluksessa. Pikavippejä otetaan laskujen maksuun, ruuan ostoon... Ahdinko ja hätä ei kuitenkaan pikavipeilla parane. Kun köyhät eivät pankista halpakorkoisia lainoja saa ilman vakuuksia, he joutuvat turvautumaan koronkiskurifirmoihin. Suomessa koronkiskonta on laillista ja porvarihallituksen suojeluksessa. Onkohan muissa EU-maissa yhtä häikäilemätöntä koronkiskontaa? Onko muissa EU-maissa olemassa lainsäädäntöä koronkiskonnan estämiseksi?
----
STT
Uusien asuntolainojen ottaminen vähentyi selvästi alkuvuonna. Kotitaloudet nostivat uusia asuntoluottoja tammi-maaliskuun aikana lähes viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin, ilmenee Tilastokeskuksen julkistamasta luottokantatilastosta.
Sen sijaan kotitalouksien ottamien pikaluottojen määrä oli kasvussa. Uusia pikaluottoja myönnettiin runsaat 57 miljoonaa euroa eli yli 280 000 kappaletta. Tilastokeskuksen mukaan uusien pienlainojen volyymi oli sekä euro- että kappalemäärältään suurin tähän asti tilastoiduista neljänneksistä.
Keskimääräinen pikavippi oli 205 euroa ja sen takaisinmaksuaika 28 päivää. Pikavipin ottajat maksoivat lainoista lähes 15 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Se tarkoittaa, että pikavippikulut olivat keskimäärin 26 prosenttia myönnetystä lainapääomasta.
Kotitalouksilla oli luottoja maaliskuun lopussa yhteensä 94 miljardia euroa. Luottokanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna runsaat kuusi prosenttia.
---
Suomessa on 700.000 pienituloista, joten koronkiskurifirmoilla on isot markkinat.
Tässä Seura-lehdessä ollut taulukko, josta näkyy mitä pikavippi maksaa.
200 euroa 14 päiväksi:
------------------------------------------------------------------------------------------
OPR-vakuus Oy, pikavippi, lasku 240 €, kulut yht. 3 40 €, rahan hinta 243 €, kulujen osuus 21,5 %
ja vuosikorko 560,5 %
OK Money Finance Oy, lasku 240 €, kulut yht. 3,80 40 €, rahan hinta 243,80 €, kulujen osuus 21,9 %
ja vuosikorko 571,0 %
Risicum Capital Oy lasku 240 €, kulut yht. 3,80 40 €, rahan hinta 243,80 €, kulujen osuus 21,9 %
ja vuosikorko 571,0 %
Vipster Oy lasku 240 €, kulut yht. 3,80 40 €, rahan hinta 243,80 €, kulujen osuus 21,9 %
ja vuosikorko 571,0 %
MCB Finance Finland Oy lasku 246 €, kulut yht. 46 €, rahan hinta 246 €, kulujen osuus 23,0 %
ja vuosikorko 599,6 %
TopA Finance Finland Oy lasku 250 €, kulut yht. 3,80 50 €, rahan hinta 253,80 €, kulujen osuus 26,9 %
ja vuosikorko 701,3 %
-----------------------------------------------------------------------------------
Suomessa toimii melkoinen liuta pikavippi- eli pienlainayhtiöitä. Osa niistä markkinoi palveluitaan useilla eri nimillä. Antolainausta koronkiskureiden mukaan pienituloisille ja köyhille.
Elä enemmän ja maksa 600 % - 700 % korkoa!
Vastaukset 2
Vanhimmat
STT
Niin sanotut pikavipit eivät ole keskusrikospoliisin mielestä koronkiskontaa. KRP on päättänyt olla aloittamatta pikavippien myöntämisestä esitutkintaa.
Tutkintapyynnön pikalainojen koroista tekivät tammikuussa Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Ylen A-studio. Ne pyysivät keskusrikospoliisia selvittämään, onko pikavippiyrityksiä syytä epäillä koronkiskonnasta. Rikoslain mukaan lainaaja syyllistyy kiskontaan, jos luoton korko ylittää huomattavasti julkisen valvonnan alaisten rahalaitosten eli käytännössä pankkien vastaavanlaisessa luotonannossa ottaman tavanomaisen koron.
KRP:n mukaan pikavippitoiminta ei kuitenkaan ole koronkiskontaa, sillä muun muassa luoton myöntäjän kiinteät kulut, kuten toimitilan vuokrakulut ja palkat, vaikuttavat luotosta asiakkaalta perittäviin summiin. Näitä kuluja ei voi laskea koroksi. Lisäksi KRP:n mukaan pikavippejä ja pankkien luottokorkoja ei voi vertailla, koska pankit eivät myönnä pikaluottoja vastaavia lainoja.
"Rikoslain kiskontaa koskevaan säännökseen suunniteltuja muutoksia voi pitää melko ankarina elinkeinonharjoittajien kannalta", on Elinkeinoelämän keskusliiton näkemys koronkiskonnasta eli 600 %:n vuotuisten korkojen perimisestä lyhytaikaisista luotoista.
Kysymys kuuluu: miten ankaria ovat 600 %:n ja 700 %:n vuotuiset korot lainanottajien kannalta?
600 %:n ja 700 %:n vuotuiset korot lyhytaikaiselle antolainalle eli ns. pikavipille ovat puhdasta koronkiskontaa. Köyhiä tässä rahastetaan. Rikkaat käyttävät pankkien halpakorkoisia lainoja ja luottokortteja, jolloin peritään pieni tilinhoitomaksu sekä korko käytetyn velkapääoman mukaan.
Köyhät eivät pankkilainoja saa, joten joutuvat turvautumaan koronkiskureiden pikavippeihin.
Elinkeinoelämän keskusliiton kanta on Finanssialan keskusliiton kannan mukainen.
Nykyisen hallituksen kanta on sama kuin EK:n kanta, joten Oikeusministeriön työryhmän mietintöä ei
hallitus halua toteuttaa.
Oikeusministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa työryhmämietintöön, joka koskee pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamista.
Mietinnössä on esitetty uudistettavaksi muun muassa
- kulutusluottoja koskevaa kuluttajansuojalain lukua,
- rikoslain kiskontaa koskevia määräyksiä ja
- korkolain viivästyssakkomääräyksiä.
Kiskonta
EK:n kanta: - Rikoslain kiskontaa koskevaan säännökseen suunniteltuja muutoksia voi pitää melko ankarina elinkeinonharjoittajien kannalta.
Mietinnön mukaan esimerkiksi tietyn tyyppisissä luotoissa täysin yleisesti noudatetun hintatason mukaisesta korosta sopimista voitaisiin yksittäisen elinkeinonharjoittajan osalta arvioida rikoslaissa kriminalisoituna kiskontana.
EK katsoo, että kiskontaa koskevien rikoslain säännösten muuttaminen ei ole tarpeellista työryhmän mietinnössä esitettyihin tavoitteisiin nähden, vaan ne voidaan turvata riittävästi jo voimassa olevalla kiskontaa koskevalla sääntelyllä. Pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamisessa ei EK:n käsityksen mukaan ole tarvetta muuttaa rikoslakia.
Viivästyskorko
Voimassa oleva korkolaki sallii lakisääteistä viivästyskorkoa korkeamman koron perimisen silloin, kun luottoajalta maksettava korko, eli juoksukorko, on ollut korkeampi kuin lakisääteinen korko.
Työryhmämietinnössä ehdotetaan korkolakiin muutosta, jonka mukaan juoksukoron suuruista viivästyskorkoa voitaisiin jatkossa periä vain 180 vuorokauden ajan siitä, kun sopimukseen perustuva velka on kokonaan erääntynyt.
EK ja nykyinen hallitus toimii Pikavippifirmojen toiveiden mukaan. Pikavippifirmat rahastavat, rahastavat, rahastavat - köyhiä aiheuttaen ylivelkaantumista ja suuria vaikeuksia, kun pikavippeja maksetaan ottamalla aina uusi pikavippilaina entisen pikavipin maksuun.
KRP toimii nykyisen lainsäädännön puitteissa. Valitettavasti nykyisen hallituksen aikana ei saada pikavippifirmojen kiskontaa kuriin. Koska EK on pikavippifirmojen edunvalvoja ja hallitus taas puolestaan noudattaa EK:n tavoitteita.