Ajattelin vaihtaa nykyisen vanhan 12/220V/Kaasu kaappini modernimpaan. Mitä mieltä olette ajatuksesta laittaa A-luokan pikkukaappi pakastelokerolla invertterin perään. Luullakseni kaapin kompuran hyötysuhde on kohdallaan ihan tavis 220V kaapissa. Mutta mitenkä tuon invertterin kanssa? Riittääkö tavallinen invertteri vai pitääkö olla siniaaltoinvertteri? Kaappia tulen käyttämään tietty myös maasähköllä.
Ideanahan tässä on se, että tuo 12V kompurakaappi maksaa yli 500€ ja A-luokan 220 kaappi luokkaa satskun.
Ideanahan tässä on se, että tuo 12V kompurakaappi maksaa yli 500€ ja A-luokan 220 kaappi luokkaa satskun.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Älä luovu kaasusta!
Toteutus saattaa olla vaikeampi. Se jääkaapin kompura kyllä pyörii huonollakin sähköllä, mutta käynnistysvirtapiikki laittaa invertterin polvilleen. Saattaa käydä niin, että tarvitset yli kilovatin invertterin ihan vaan tuon käynnistysvirtapiikin takia.
Ja toinen juttu on invertterin tyhjäkäyntivirta, joka on puolen ampeerin luokkaa. Sähköä kuluu, vaikka kaappi ei pyöri. Tästä selviää tietysti kytkemällä sen jääkaapin termostaatit ohjaamaan invertteriin sisään tulevaa 12/24 voltin linjaa vaikka releellä. Jos kaapissa on jotain "älyä" joka kaipaa jatkuvaa sähköä, niin se ei sitten taas toimi se äly, ellei kaapin kompura pyöri. Kolmas tekijä on invertterin hyötysuhde, se on jotain 85-90 prosentin luokkaa, loppu sähkö menee lämmöksi.
Mutta tutkimisen arvoinen asia.
Samoilla linjoilla Mikan kanssa.
Pari lisäkommenttia:
- Olisko invertterin hyötysuhde noikin hyvä (85-90%)? Mulla on sellainen käsitys, että se olisi käytännössä vielä selvästi huonompi. Optimitilanne olisi kai se, että kuormitus olisi hyvin lähellä invertterin nimellistehoa, jolloin taas homma ei toimi koska invertteri kyykkää kompuran käynnistyessä.
- Koko jääkaapin energiatehokkuus lähtee siitä miten se on eristetty ja miten sitä käytetään. Valmiit verkkovirtajääkaapit on nimensä mukaan kaappeja. Kaapin oven kun avaa niin kaikki kylmä valahtaa lattialle. Arkussa kylmä pysyy, vaikka välillä kantta raottaakin. Arkku paljon parempi. Lisäksi, arkkuun voi asentaa niin paksun eristeen kun on tilaa.
- Akut ovat kohtuullisen arvokkaita. Invertterillä saattaa lyhentää akkujen käyttöikää huomattavasti. Unohda muutamaksi päiväksi päälle niin peli on selvä ja akkukauppias rikastuu, taas. Yhden tuhotun akkusetin hinnalla ostaa sen 12V kompuran (akustokokoonpanosta riippuen toki).
Jos vene on sellaisessa retkikäytössä, että se on suurimman osan ajasta maasähkössä ja loput ajasta ajossa niin sitten invertteri/220kaappi -yhdistelmä on hyvä. Matkapurjeveneiden järjestelmien suunnittelussa pyritään yleensä mahdollisimman täydelliseen omavaraisuuteen. Siihen tavoitteeseen invertterillä jatkuvasti käytettävät laitteet sopii erityisen huonosti.
Mielenkiintoinen harjoitus olisi mitata tuollaisen yhdistelmän tehot ja hyötysuhteet. Kellä olisi sopiva kalusto autotallissa/kellarissa?
..mittailla jossain vaiheessa. Käsittäkseni jotkut valmistajat on siirtyneet ivertterikompuroihin myös venekaapeissaan. Viitettä ei ole antaa, tämä perustuu vaan keskusteluun alan asentajan kanssa.
Otan siis perus jääkaappikoneiston ja koitan, millaisella invertterillä se lähtee käyntiin. Mulla on 300 ja 600 watin ivertterit, kaverin asuntovaunussa irtonaisena 1200 wattinen. Sitten täytyy mittailla virrankulutus käytössä heti käynnistymisen jälkeen sekä myös, kun kompura on käynyt jonkun aikaa. Ja mitata se tietysti ennen ja jälkeen invertteriä. Ja mielellään monella erikokoisella invertterillä. Niiden hyötysuhde kun tuppaa olemaan parhaimmilllaan lähellä maksimikuormaa. Osakuormalla voi hyötysuhde olla ihan mitä vaan.
Ja sitten se tyhjäkäyntikulutus täytyy myös mitata, ihan vaan siksi, että jos joku ajattelee käyttävänsä samaa invertteriä muuhunkin käyttööän, niin se oletettavasti on päällä myös kun jäkaappi ei käy.
Inverttereissä on kyllä tietääkseni poikkeuksetta akun suojaustoiminne. Liian tyhjällä akulla ei invertteri käynnisty, joten akkua ei saa sillä rikki.
Oma ajatukseni tässä asiassa lähtee siitä, että voisin käyttää olemassaolevaa koneikkoa invertterin kanssa, mutta varsinaisen kaapin tilalla veneeseen paremmin sopivaa (ja paremmin eristettyä) kylmäboxia. Ajatuksen tasolla olen tätä pyöritellyt jo jonkin aikaa, mutta ajatusta pitemmälle en toteutuksessa (vielä) ole lähtenyt.
- Ainakin aiemmin venejääkaappien eristys oli parempi kuin kotijääkaappien (polyuretaani/polystyreeni)
- Jotkut venejääkaapit ovat vesijäähdytteisiä, joka toimii paremmin kesällä kuin ilmajäähdytys
- Ainakin venejääkaapeista löytyy ruostumattomai versioita.
- Venejääkaapit voidaan tehdä veneen omiin rakenteisiin - hukkatila minimoituu
- Kotijääkaapit eivät välttämättä siedä kallistumista ja huonommin ehkä muutakin röykytystä
- Jäähdytyssyklin käynnistyminen tarvitsee virtaa vähintään tuplasti sen mitä kaappi kuluttaa käydessään, eli invertteri on syytä mitoittaa sen mukaan - käytännössä vähintään 1000 w. Ja tällainenhan imaisee täydellä teholla jotain 100 A, joten akku tyhjenee vauhdilla
- Jos tarvitsee paljon kylmätilaa, vene on vakaa ja sähköä riittää, on kotikaappi o.k. vaihtoehto. Ja säästyvällä rahalla voi satsata lisää sähkön tuotanto- ja varastopuolelle
on suunnittelemastasi zydeemistä. Viherpoolin 90-litrainen kuution muotoinen 230V kaappi ja 12V 600W halpiskanttiaaltoinvertteri. Invertterin tyhjäkäyntivirta 0.49A. Kaappi käynnistyi tuolla laitteella ihan kevyesti. Käynnistysvirtapiikiksi arvioi invertterivalmistaja noin 40A - en pystynyt mittaamaan. Käydessään söi noin 9,5A - kävi aina 90 sek kerrallaan - muutama sekunti sinne tai tänne. Käyntiaika oli tuollaista 25-30% paitsi helteellä, pitää olla tuuletus kunnossa takana. Homma toimi ok mutta vain siksi että ajan paljon koneella ja minulla on paljon sähköä - 700Ah. Rikastuttuani hankin yli kolme kertaa kalliimman 110L venekaapin joka syö puolet tuosta sähköstä. Jollain alle 100Ah hupiakustolla ehkei toimi. Mutta tosiaan venekaapin hinnalla saa 230V kotikaapin ja ihan mukavan sähköistyksen veneeseen ja jää vielä akkurahaakin.
Kiitos kommenteista. Tuo 600W kanttiaaltoinvertterillä tehty kliininen tutkimus oli juuri sitä mitä etsin :-) Minulla on veneessä hyvä, tuulettuva paikka jossa siis tuo nykyinen (Peltier?) kaappi ja sen tilalle haaveilen kompurakaappia.
Jos ja kun saat -Mika- tehtyä kokeitasi oikein mittarin kanssa, niin jaa meille kokemuksesi. Tuosta "muutaman kesän kokemuksesta" laskien noin 2,5A:n kulutus, eli noin 60Ah vuorokaudessa kompuralle ja 12Ah tyhjäkäyntivirtaan. 75Ah vuorokaudessa jota en pidä kovinkaan pahana. Oliko tuo viherpuulisi tämänpäivän A-luokan kaappi vai jokin vanhempi ei niin A-malli?
Ainakaan minulla aurinkokenno ei tuota virtaa pysty tuottamaan mutta perhepurjehtijana tulee oltua usein töpseli rannassa ja koneajossakin saa tilannetta paikattua.
Laittakaa lisää kokemuksia jos sellaisia löytyy. -Mika-:n mittauksia odettelen mielenkiinnolla.
Kukin veneilee tavallaan, ei minulla ole siihen mitään sanomista, saati moittimista. Hiukan hämmästyttää silti tuo kulutus, minulla kuluu alle 60 Ah vuorokaudessa, kun ollaan kulussa yötäpäivää. Siis kulutukseen kuuluu silloin kulkuvalot, mittaristot ja mittarivalot, lukuvalot... ja tietysti se jääkaappikin. Peltier-kaapin jälkeen 75 Ah tietysti tuntuu lähes kohtuulliselta. Minullakin aikanaan oli sellainen, mutta päällä melkein ainoastaan koneen käydessä.
10v sitten, eli ei ihan tuore, siinä ei ollut pakastelokeroa vaan pelkkä hylly yläosassa. Pidin siellä kylmäkalleja ja ajon ajaksi väänsin kaapin aina kybälle - tosin meni välillä liian kylmäksi.
Kyllä tällainen käytännön kokeilu on parasta tietoa. Noita mittauksia pääsen tekemään jossain vaiheessa, mutta luultavimmin vasta sitten, kun omanikin on jo vedessä. Siksi tämä kokemusperäinen tieto on arvokasta juuri nyt.
Pari kysymysta: Jätitkö lauhduttimen alkuperäiselle paikalleen ja kuinka hyvin se tila oli tuuletettu?
Kuinka usein ovea availtiin ja vaikuttiko se käyntitiheyteen/virrankulutukseen miten?
paikalleen ja panin pari pc-puhallinta puhaltamaan sen alta ylös ilmaa, siis aika läheltä lattiaa, varmasti säästivät oman virrankulutuksensa 0,5A. Oven availun vaikutusta en tutkinut.
Tuo käyntiaika vaikutti lyhyeltä. Jos vaan tuollaisessa saa termostaatin hystereesiä säädettyä, niin virrankulutus putoaa jos siitäkin... Se käynnistysvirta kun on melkonen, mutta jatkuva virta koneen käydessä on inhimillinen...
käynnistyspiikin mitatuksi niin kiinnostaa. Oma kaappini ei inahtanutkaan 140W:llä, sillä nikotteli jo 14" putkiteeveekin. 300:lla en ole kokeillut.
Kiitos taas hyvän provon keksineelle =) Vain purkkaripalstalta voi saada näin hyvät naurut. Vielä kun sattumalta olen töissä alan firmassa (jääkaappi), niin pari kahvitaukoa on mennyt tälle ketjulle nauraessa :) Kiitos siis aloittajalle hyvästä provosta vielä kertaallee. Joku plotteri provo seuraavaksi kenties?
En ymmärrä "Kylmäkaapin" kommenttia. Mikä siinä naurattaa kun laittaa 150€:llä jääkaapin pakastelokerolla purkkariin? Onko ammattilaisen mielestä väärin laittaa kylmäkonetta veneeseen kun pilssin kylmäominaisuudet ovat riittäneet jo useamman sukupolven ajan? Ilmeisesti käytät siellä kylmäliikkeessä enemmän nokkakärryjä kuin mittareita koska tässähän ei olla vielä löydetty yhtäkään todellista teknistä ongelmaa joka kaataisi hankkeen.
Kysy joltakin tekniikan kaverilta josko hän löytäisi tästä jonkun perusvirheen joka kaataa koko projektin.
No meni vähän ohi sinulta, mutta turha jatkaa tätä provoa pidemmälle :)
perustelujasi.
En osaa arvella "Kylmäkaapin" aivoituksia, mutta tuohon lauseeseesi "tässähän ei olla vielä löydetty yhtäkään todellista teknistä ongelmaa joka kaataisi hankkeen" tarttuen viittaan "SpK" ja "33" hyviin yhteenvetoihin yllä. Tuo pointti "Kotijääkaapit eivät välttämättä siedä kallistumista ja huonommin ehkä muutakin röykytystä" voisi kaataa hankkeen, jos kaapisi pitäisi toimia kovassa kelissä kulussa ollessa ja haluat tehdä investoinnin varman päälle. Jos taas 150 euroa on varaa riskeerata projektiin, niin siitä vaan!
Sopiva tila kaapille sinulla ilmeisesti on.
Kyseessä on siis se sisäinen Pelle Peloton jonka takia pitää kaikkea kokeilla. Kallistelua en pidä kompuran toiminnan kannalta ongelmana. Hyvä pointti kuitenkin. Pitää tarkastaa kompuran kiinnitykset. Sehän on muutaman joustavan tassun varassa. Onko sillä kehikkoa joka ottaa vastaan suuremmassa kallistelussa. Jos ei ole, niin pitää virittää pehmustettua tukea joka ottaa kompuraa vastaan kun kallistusta on enemmän kuin kiinaninssi on kaapille suunnitellut. Kallistelu lienee kuitenki kaapissa olevien tavaroiden kannalta olennaisemoi kysymys. Varmastikkin tässäkin keississä pitää tuunata oven lukitusta, vaikkapa jokin salpa. Tärinää ja hakkaamista ei anakaan minun veneilyssä juurikaan esiinny. Virran riittävyyshän tässä lienee se pointti. Toisaalta jos tähän asti on kärvistelty jollain Peltier koneella, niin liekkö ongelma se, että mitä sille ylijääneelle virralle tehdään :-)
Onko tietoa tai hyvää arvausta tuollaisen ihan tavis auto-/venekäyttöön rakennetun Peltier kylmälaukun virran kulutuksesta? Omalla kokemuksella tiedän, että jos jättää sen yöksi päälle, niin voi olla aamulla pieniä käynnistyshankaluuksia.
Täsääspä karkea erittely eri tekniikoilla toteutettujen kaappien kulutuksista: Samankokoisista auto/venejääkaapeista 25 asteen lämpötilassa ottaa kompurakaappi 30 Ah, peltierkaappi 100 Ah ja absorptiokaappi 150 Ah vuorokaudessa.
Minulla on sellainen kylmälaukku ollut, tilavuutta 20-25 l. Elementin ominaisuuksiin kuuluu virran aika voimakas riippuvuus jännitteestä. Normaaleilla akkujännitteillä sähköä meni 4 A, moottorin käydessä latausjännitteillä selvästi enemmän. Alaspäin jännitteet eivät sitten akkukäytössä paljoa pääsekään. Noilla kulutuksilla ja silloin käytössä olleilla 70 Ah akuilla ei sitten suuremmin akun varaan jätettykään. Pidemmillä moottoriajoilla saatiin toisaalta jo hileitä aikaan ja kohtuullista kylmävarastoa. Jäähdytysteho kun sentään kasvoi reilusti virran mukana.