Kun yksi uskaltaa...

Ekäpä lähipiirisi pariskunnat ovat suunnilleen saman ikäisiä, noin kolmikymppisiä. Siinähän iässä lapset yleensä halutaan tehdä, koska raskaaksitulo ja raskausaika alkavat kolmenkympin toisella puolen olla jo vähän hankalampia.

Ei kai kyse sentään mistään vauvakuumeen leviämisestä ole, vaan iästä. Lisäksi, yleensä niitä lapsia halutaan yhdessä (eikä vain naisosapuoli). Elleivät kaverisi sitten ole paljon nuorempia.

että jos kaveri todistaa miehuutensa ja vaihtaa autoa kun alkaa kotista leikkimään, niin pitäähän se muidenkin apinoida. Kyse on itsetunnon pönkityksestä ja siitä ettei vain leimaudu tuhkamunaksi tai muutenkaan erotu porukasta. Lisäksi moni heikko avioliitto ja parisuhde koetetaan parsia kasaan tekemällä lapsia. Meneestys vain on huono ja lapset sitten oikeastaan maanvaivoja suhteelle jossa koittaa ero.
Ja kylläpä moni mies jota usein petetty ja kenet naiset hylkäävät alkaa haluta lapsia itsekkin, jotta emäntä ei lähde toisten mukaan.

ole joko/tai, usein ovat sekä että.
Eli vauvakuumeilevat naiset voivat saada miehiään innostumaan lisääntymispuuhiin ja toisaalta, samaan aikaan miesten mieliä pehmittää kavereitten isyys. Ja kai joukkoon voi mahtua joku vauvakuumeileva mieskin, kyllähän niitäkin on...?
Kyllä se ikä taitaa tehdä tässäkin tehtävänsä, lähempänä kahtakymppiä halutaan vielä olla villejä ja vapaita, mutta mitä enemmän tulee ikää, todetaan että onhan tuota jo nähty, mitäs sitten. Kyllähän elämä voi alkaa tuntua aika saman toistolta, kun toiset saa lapsen ja päätyy sen myötä kokonaan uuteen vaiheeseen (joka voi tietty myös alkaa tuntumaan saman toistolta, mutta se tuskin on ihan vielä vauvavaiheen murhe).

Sitä tietysti toivoo ettei kukaan vauvakuumeinen jyrää kumppaniaan näin isossa asiassa, tulokset ei useinkaan ole kovin hyviä jos käykin niin, ettei vielä vanhemmuuskaan säväytä, vaan päällimmäiseksi jää edelleen olo että jyrättiin. Tai jopa huijattiin.