Pisti silmääni Maarit Markkulan kirjoitus, jossa hän ottaa voimakkaasti kantaa kunnan ostopalveluun sote- palveluissa. Etenkin rakentumaisillaan oleva Jussila saa häneltä hypeä, josta jopa Neuvostoliitossa oltaisiin ylpeitä. Mielelläni näkisin laskelman siitä miten tällainen ostopalvelu säästää kunnan rahoja, etenkin verrattuna alueen kuntien mahdolliseen sote- yhteistyöhön vanhusten perushoidossa. Eli onko laskettu vaihtoehtoa sille kustannukselle, että tehtäisiin tällainen "Jussila" kuntien yhteistyönä ilman yksityisen lisäämää katetta? Näiden yksityisten hoiva- sun muiden kotien kalleus on lyönyt ällikällä myös niitä puolustaneet. Tällä ikärakenteella ja sen kehityksellä on hölmöyttä olla hoitamatta näitä vanhuksia itse.
Entä mitä Markkula on mieltä vastuusta koskien näitä hoitoja? Vastuu potilaan hoidosta säilyy kaikesta huolimatta kunnilla. Miten tämä arvotetaan laskelmissa?
Hyvä pointti oli kyllä terveyskeksuspäivystyksen teettäminen ulkopuolisella työvoimalla. Vastuu on tässäkin yksi iso kysymysmerkki. Hiljattain on todettu että vuokratyölääkäri/-hoitaja ei voi tehdä töissään virkavastuun piiriin kuuluvia päätöksiä. Eli he ovat siis vain osittain lääkäreitä tästä näkökulmasta. Ja toki kalliita sellaisia.
Mielestäni sekä lääkäripäivystyksen osto sekä vanhusten peruspalvelujen osto ulkopuoliselta tässä taloudellisessa ja väestörakenteellisessa tilanteessa on järjen köyhyyttä. Eikä siinä olla aidosti kiinnostuneita kunnan rahojen säästämisestä.
Itse tulen ehdottamaan sopivassa paikassa kunnalle ostopalvelua, joka säästää vuositasolla nykyiseen 20000-25000 euroa. Tällainen summa on merkittävä ja ihmettelen jos sitä ei oteta huomioon, sillä silloin voidaan puhua aidosta kähminnästä.
Entä mitä Markkula on mieltä vastuusta koskien näitä hoitoja? Vastuu potilaan hoidosta säilyy kaikesta huolimatta kunnilla. Miten tämä arvotetaan laskelmissa?
Hyvä pointti oli kyllä terveyskeksuspäivystyksen teettäminen ulkopuolisella työvoimalla. Vastuu on tässäkin yksi iso kysymysmerkki. Hiljattain on todettu että vuokratyölääkäri/-hoitaja ei voi tehdä töissään virkavastuun piiriin kuuluvia päätöksiä. Eli he ovat siis vain osittain lääkäreitä tästä näkökulmasta. Ja toki kalliita sellaisia.
Mielestäni sekä lääkäripäivystyksen osto sekä vanhusten peruspalvelujen osto ulkopuoliselta tässä taloudellisessa ja väestörakenteellisessa tilanteessa on järjen köyhyyttä. Eikä siinä olla aidosti kiinnostuneita kunnan rahojen säästämisestä.
Itse tulen ehdottamaan sopivassa paikassa kunnalle ostopalvelua, joka säästää vuositasolla nykyiseen 20000-25000 euroa. Tällainen summa on merkittävä ja ihmettelen jos sitä ei oteta huomioon, sillä silloin voidaan puhua aidosta kähminnästä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Sote- yhteistyö tarttis saada toimimaan, juu. Tällaisissa asioissa syntyy oikeata säästöä, toisin kuin pikku näpertelyllä. Ostopalveluissa joku satatonnia ei ole kuin näyttää.
Kuules nyt profecy. Ajatuksesi toimivat kai teoriassa mutta unohdat että käytäntö on toista varsinkin kun ollaan ihmisten eikä koneiden kanssa tekemisissä. Oletko miettinyt miksi ihmeessä lääkärin päivystys ostetaan OSIN muualta kuin omilta lääkäreiltä? Teetkö itse työtä? Olisitko itse valmis säännölliseen siikoittain tapahtuvaan ylityöhön? Siis kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Hei haloo! Ei ihmisiä voi pakottaa tekemään ylityöduunia tai ne prakaa ja sitten ei ole enää lääkäreitä täälläkään. Kannattaa vaikka käyttää ihan maalaisjärkeä ennenkuin alkaa esitellä suuria oivalluksiaan joita jotenkin kummallisesti kukaan muu ei ole hoksannut. Koska ne muut ovat ajatelleet asiat jo pidemmälle...
Lääkärit ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka saavat kyllä luvan myös tottua muidenkin ihmisten tottumiin epäsäännöllisiin työaikoihin. Suomessa on vaikka kuinka paljon työntekijöitä, joilla on viikonloppuisin epäsäännöllisesti töitä.
Sitäpaitsi noissa ostolääkäreissähän on paljolti siellä virassa olevia. Mitenkäs se työaika on muka sitten erilaista. Paitsi tietty onhan se paremmin maksettua varmaan kun rahaa menee kunnalta ainakin törkeän paljon enemmän.
Moni kunnallisella puolella toimiva lääkäri "jaksaa" pitää omaa praktiikkaansakin. Siellä perämettissä on vain tapana nuoleskella toistensa p-ä ja unohdetaan, miten todella saataisiin rahaa säästymään...Kummallisesti tämäkin asia on sivistyneitten ihmisten puolelta jo tajuttu, muualla.
Vanhusten hoito on kuntien suuri haaste tulevaisuudessa. Jos ajatellaan perinteistä vanhaa tapaa organisoida vanhusten hoito ja asuminen, niin kunnan tulopuolen on voimakkaasti kasvettava.
Esität että kunta tai kunnat rakentaa hoitokiinteistöt. Se on tällä alueella tehtävä velkarahalla, minkä lisäksi kunta kustantaa hoitajat ja muun toiminnan. Jo maksaa ja paljon. Olen sitä mieltä, että jos yksiyinen rakennuttaa hoitolan, niin hyvä niin. Kiinteistöön muuttava vanhus saa vuokraansa Kelalta asumistuen ja pystyy sen turvin siinä asumaan. Tunnettua on, että nykyiset vanhuseläkkeet eivät ole kovin suuria.
Yksityinen hoiva yritys, joka täällä alaisessa Satakunnassa on maan parhaana hoivayrittäjänä palkittu,
tuottaa hoivapalvelun. jota kunnan kannattaa tukea. Hoivatyön laatu on sertifioitu, sitä vastoin kuntien
tuottamassa hoivapalvelussa ei ole laatujärjestelmää. Se ei sinänsä tarkoita sitä, etteivätkö kunnankin
hoitajat osaisi tehtäviään, ovathan kunnan ja yksityisen palveluksessa toimivat lähihoitajat saaneet saman peruskoulutuksen.
Säkylään on valmistumassa senioritalo, josta sukulaiseni on hakenut yksiötä. Senioritalo on Säkylän kunnan kiinteistö ja velkarahalla rahoitettu, sen vuokra yksiöstä on yli 100 € kalliimpi kuin yksityisen hoivayrityksen. Huolimatta siitä, että se rakennettiin nyt ns. laman aikana. Molempiin kiinteistöihin sosiaalilautakunta valitsee asukkaat.
Maarit Markkula on mielestäni tässä asiassa oikeassa, huolimatta muista perussuomalaisista mielipiteistään.
Vanhusten hoidossta selvitään, kun sijoitetaan hoitoon eikä hoitolan seiniin.
Kirjoituksesi on hieman harhaileva. On pitkälti vertailtavasta aikavälistä kiinni kannattaako kunnan oma investointi verrattuna vastaavan palvelun ostamiseen. Vanhusten määrä tulee vain lisääntymään, joka kustannuslaskennan puolella tarkoittaa sitä, että oma investointi voidaan kuolettaa pidemmällä ajalla. Tällaisella kiinteistöllä on myös aina arvo sen hankinnan maksamisen jälkeenkin. Tämäkin arvo tulee omana eränä sijoittaa laskelmiiin. Uskallankin väittää että jos vertaillaan itse tuotettua palvelua ostettuun relevantilla aikavälillä, joka siis tässä tapauksessa on pitkä, tulee tuo itse tuotettu edullisemmaksi.
Täytyy myös ottaa huomioon että itse tuotettu palvelu ei sisällä yrittäjän itselleen ottamaa siivua, katetta. Kuten itse toteat, kunta tukee tälläkin hetkellä yksityistä yrittäjää. Tällaiselle tukemiselle ei ole taloudellista perustetta, vaan sekin velkarahalla. Itse sertifiointihan on vain markkinoiden suojausta yrittäjien taholta. Vähän samaan tapaan kuin palvelusetelihankkeet, joissa alalla jo toimvat yrittäjät pääsevät sanelemaan tietyt ehdot. Lakihan määrittelee näitä palveluja.
Et ota lainkaan kantaa hoidon vastuukysymykseen. Vanhustenhoito on laissa määrätty kuntien tehtäväksi, joka myös näihin vanhuksiin nähden kantaa siitä vastuun. Yksityiset yrittäjät eivät ole suoraan vastuussa hoidosta vanhuksille, jotka ovat näissä laitoksissa kuntien sijoittamina. Tämä on oleellista vain silloin, jos jotain sattuu. Mutta sisältää riskin, joka täytyy jollain tavalla arvottaa.
Ostopalvelut ovat varsin odotetusti nousseet esille kuntien säästötyöryhmissä. Useissa tapauksissa ne ovat mainitsemaasi tukea tietyille yrittäjille. Työntekjöitä tarvitaan joka tapauksessa itse palvelun tuottamiseen, tuotti sen sitten kunta tai yksityinen. Tästä näkökulmasta nämä yrittäjät eivät ole sen kummallisempia työllistäjiä kuin kunnatkaan.
Jos pystytään kiistatta osoittamaan että yksityiseltä ostettu palvelu tulee halvemmaksi kaikki asiat huomioiden, niin sitten tulee käyttää yksityistä. Mutta näitä ei taida ketään asiantuntija olla laskenut. On vain kunnanhallituksen puheenjohtajan lausunto yrittäjästä, joka on säästänyt kunnan rahoja. Tuo on mielestäni lausunto, joka paljastaa paljon.
Vastauksena kirjoitukseesi huomautan, että kuntien nykyinen talous ei kestä lainaa investointeihin ja
samanaikaisesti henkilökunnan palkkaukseen. Jos ja kun molempiin pitää ottaa lainaa, niin parempi on
silloin jättää kiinteistöjen rakentaminen muille.
Vanhustenhoitoa ei ole lailla määrätty kunnille, siihen suunnitellaan nyt säädettäväksi lakia. Mutta kunnan tulee järjestää vanhustenhoito, ei itse sitä palvelua välttämättä tuottaa. Sinulla on merkillinen käsitys yrittäjän vastuusta. Jokainen yrittäjä, tuottaa palveluita tai jotain tuotteita, on vastuussa asiakkaalleen.
Kuntien tehtävä on valvoa palveluntuottajien toimintaa, siis että palvelu on laadultaan sitä, mitä sopimuksiin on kirjoitettu.
Ostopalveluiden käyttö on yleistynyt syystä, että meillä talousjärjestelmä on muuttunut. Holhoustalouden aikana kunnan oli järkevää tehdä kaikki itse. Valtio siirsi kunnille paljon tehtäviä ja huolehti myös niiden rahoituksesta. Nyt eletään markkinatalouden aikaa, mikä tarkoittaa sitä, että
kunnilla on tietyt velvoitteet, mutta valtio ei enää pysty niin avokätisesti rahaa kunnille jakamaan.
Kunnat ovat haasteiden edessä, mistä löytää edullisemmat palvelun tuottajat.
Kun sitten verrataan yksityisen yrittäjän ja kunnan tuottaman palvelun hintaa, on merkillepantavaa tosiasia, että jokaisen palvelun hinnassa on vyörytettynä hallintokustannukset, joihin kuuluvat lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuustonkin kuluista osat, minkä lisäksi vielä tulevat taloushallinnon kustannukset. Yrittäjällä ei vastaavia kustannuksia ole siinä määrin kuin kunnassa. Kustannusperusteinen laskentajrjestelmä niin kunnassa kuin yrityksessäkin paljastaa selkeän hintaeron. Kunnanhallituksen puheenjohtajan lausunto on aivan oikea. Se kertoo että hän on selvillä kunnan todellisista tuotantokustannuksista, mitä tietoa Pro fecyn kirjoittajalla ei tunnu olevan. Lisää taloustietoa nopeasti hankkimaan.
Kuten jälleen itse toteat, yksityisellä palveluntuottajalla on vastuu asiakkaalleen. Tässä tapauksessa se asiakas on kunnan ostamissa paikoissa kunta. Miten ihmeessä saat siirrettyä sen asiakkuuden sinne kunnan lähettämälle vanhukselle?
Hallintokustannuksia ei tällaisessa tapauksessa voi ottaa vertailuun edes siltä osin kuin tuo hallinto muutenkin olisi olemassa. En jaksa uskoa, että nuo kustannukset muutuvilta osin olisivat merkittävät. Lisäksi noita mainitsemiasi hallintokustannuksia sisältyy myös ostopalveluina tuotteuihin palveluihin. Hyvä kun otit esille, niin osaavat ehkä laskea nekin.
Kaiken kaikkiaan valtakunnankin tasolla on melkoinen uhkakuva, että kuntien omat sote- toiminnot näivettyvät. Käy niinkuin on muillakin ulkoistetuilla aloilla käynyt, eli nämä yksityiset sitten sanelevat myös lopulta hinnat koska kuntien omat resurssit ovat vain kassassa.
Yttiläläinen kirjottaa asiaa. Neuvostoliitossa oli sellainen järjestelmä, että valtio hoiti kaiken.
Köyhyys kasvoi ja Karjala rämettyi. Neuvostoliitto muuttui Venäjäksi ja Venäjä pyrkii eroon
moisesta järjestelmästä. Ei se riitä, että on joku järjestelmä, sen järjestelmän on tehtävä tulos.
Neuvostoliitto- vertailusi ei nyt sovi tähän, vaikka se tuleekin mieleen, kun katsoo eräiden hoitamattomia kiinteistöjä.
Kerropa mllainen palvelutuottaja on sellainen, että sillä ei ole hallintoa ja taloudenhoitoa?
Sekä kunta että yritys tarvitsee nämä tärkeät toiminnot ja iistä on kuluja. Kunnassa se on moninkertainen verrattuna yritykseen ja siten roimasti kalliimpaa. Sosiaali- ja terveyssektorilta tulee
huomioida näitä kustannuksia juuri vanhuspalveluiden osalta. Mitään ilmaispalveluja ei näet ole.
Miksi kunnalla pitäisi olla omaa palvelutuotantoa? EI AINAKAAN KUSTANNUSSYISTÄ. Palveluasuminen on ihan hyvin yksityistettävissä a tasokasta hoitoa on luvassa. Luin kuntalhdestä, että Säkylässä
vanhusten kotipalvelu on kunnalla, palveluasuminen kokonaan yksityistetty ja vuodepotilaat
hoitaa kuntayhtymä. Ja hyvin toimii eikä kukaan haikaile, että kunta ei ole itse joka paikassa.
Kirjoitin että vaikka kunta ulkoistaisi jonkun palvelun, on tästäkin kunnalle oman hallinnon kuluja jatkuvasti. Tämä johtuu juuri siitä vastuukysymyksestä. Ei se, että kunta ostaa pari paikkaa hoivakodista poista kunnan omaa hallintoa asiaan liittyen muuta kuin itse toimipisteen hallinnon kohdalla. Edelleen tarvitaan kunnassa hallinnollista työtä tekemään päätöksiä näihin vanhuksiin liittyen.
Kehottaisin myös tarkastelemaan asiaa totuudenmukaisesti, sillä eihän esim. monikaan yksityinen palveluntuottaja toimi omassa kiinteistössä, vaan vuokralla. Tämähän olisi varmasti myös kunnille mahdollinen toimintamalli, jos seinät nähdään liian kalliiksi. Seinät tosin eivät pitkällä aikavälillä ole merkittävä tekijä kokonaisuudessa. Lisäksi myös ostopalvelut maksetaan tällä hetkellä osin lainarahalla.
Kaikki vertailut Neuvostoliittoon ovat hieman ontuvia, sillä EU:n sisältä löytyy vaikka kuinka paljon esimerkkejä sosiaali- ja terveyspalvelujen omasta tuottamisesta. Sen sijaan jos halutaan tehdä Suomesta Yhdysvallat niin sitten ollaan oikealla tiellä.
Julkisessa päätöksentekoprosessissa ollaan menossa yhä enemmän kohti avoimempaa ja läpinäkyvämpää mallia. Tätä toivoisin tässäkin tapauksessa. Jos näen laskelmat, jossa kaikki tekijät huomioitu, ja joka osoittaa ostopalvelun olevan kunnille halvempi, muutan kantani. Sopiva aikaväli on mielestäni 20 vuotta, ja palvelun hinta nykyarvoon muutettuna.
Tosin silti jää avoimia kysymyksiä paljonkin, mutta tuosta olisi hyvä lähteä.
ehkä nämä kiinteistöjen omistajat odottavat kunnan auttavaa kättä.
Korostat kovasti yhteiskunnan valvontamekanisia. Se kuitenkaan ei takaa hoidon laatua, päin vastoin kuten lehdistä voidaan lukea. Yksityinen hoiva-alan yritys panostaa laatuun ja asiakastyytyväisyytten, sillä jos viranomaisella on tiedossa että hoidossa on puutteita, menee
yksityiselta toimilupa. Näin pitäisi mennä kunnaltakin. Sekin aika on lähellä.
Otat esille EU:n maiden vanhustenhoidon. Se vaihtelee suuresti riippuen esimerkiksi siitä onko
kysymyksessä yhteisöllinen. katolinen kulttuuri tai sitten protestanttinen, yksilökeskeinen
kulttuuri. Mien kuvittelet esim. EU:niin kuuluvan Viron hoitavan vanhuksensa?
Sitten vielä hallinto- ja talouskuluista. Olemme puhuneet yrityksestä, joka tuottaa vanhustenhoitopalveluja ei parista hoitopaikasta. Jos tuotanto on kunnalla, jokaisessa hoitopaikassa on asumisen, hoidon ja hallinon kustannukset. Kukaan ei kunnassa palkatta ole.
Jos muuta väität, et tunne kustannuslaskentaa kunnassa. Kehitys monessa kunnassa kulkee
yksityistämisen suuntaan syystä että halutaan varmistaa laatu ja taloudellisuus. Kilpailutus toimii tehokkaasti. Vanhushoitajat, ovat he sitten kunnan tai yksityisen yrityksen palveluksessa,
ovat saaneet saman hoitoalan koulutuksen. Ei liene sillä merkitystä kuka palkan maksaa. Mutta
sillä on merkitys, minkälainen työyhteisö on,oko se passivoiva vai aktivoiva, huolehtiiko työnantaja henkilkuntansa jaksavuudesta. Kun työn kohteena on toinen ihminen, on hoitajien
hyvinvointi äärimmäisen tärkeä.
palveluja.
laiskuutta on markkinataloudessakin. Eikä sen niin siellä maalla ole väliä..
Missä Köyliössä on huonokuntoisia vanhushoitoloita? Eipäs mennä yksityisten ihmisten kiinteistöihin.
Tietääkseni ei missään kunnan päiväkotia lukuunottamatta. Köyliöön valmistuu moderni uusi
vanhusten asuntola, johon on suunniteltu ainakin ennakkotiedon mukaan tuettua palveluasumista.
Se on yksityisen kustantama kiinteistö ja taitavien rakentajien tekemä. Ja lehtitietojen mukaan
palvelun tuottajaksi on tulossa maan parhaisiin hoivayrittäjiin kuuluva köyliöläinen. Ei pitäisi olla
mitään valittamista, järjellä ymmärrettäviä perusteita ei ainakaan ole. Ellei sitten taustalla ole
perisynti KATEUS.
enkä ole mielipiteeni kanssa yksin.
Ei nyt puhuttu erityisesti vanhustenhoitoloista, vaan seudun huonokuntoisista kiinteistöistä ja niitä riittää, ajeletpa missäpäin vaan Köyliötä. Rakentajien taitavuudesta tai taitamattomuudesta ei ollut kyse, se kun on täällä niin suhteellista..
Ei se riitä, että olet toista mieltä. Ellet perustele niin mielipiteesi on tulkittavissa kateudeksi.
Tämän kotikuntamme Köyliön talous on sillä mallilla, että hädin tuskin pystymme tukemaan
hoitopalvelua. Kun velkamäärä asukasta kohden ylittää 1000 € on Lallin pitäjä kriisikunta.
Talouden alijäämä kasvaa kaiken aikaa, jotain on tehtävä säästöjen aikaansaamiseksi ja tappikierteen katkaisemiseksi.
Tämän mielipidesivun ensimmäinen kirjoitus koski lehdessä ollut artikkelia, jossa keskiössö
pn vanhusten hoito. Markkula oli kirjoittanut artikkelin, johon siten otettiin kantaa.
Jotenkin se lipsahti yksityisten ihmisten asuntoihin, kiinteistöihin, jotka olivat kirjoittajien
mielestä huonkuntoisia. Ei kai kunta nyt ryhdy yksityisiä kiinteitöjä korjaamaan, se se vasta jotain olisikin.
lukemisen ymmärtäminen on kallella vielä hakusessa. Kuka on odottanutkaan, että kunta korjaisi yksityisten kiinteistöjä,ei kukaan? Kepola-nimimerkki kirjoitti, että eräät yksityiset pitävät kiinteistönsä huonossa kunnossa(yleisilme muistuttaa ex-Neuvostoliittoa) ja siitä joku teki päätelmän(miksiköhän?) että palvelutaloja olisi haukuttu.
jos oot niin toope, ett tulkitset eri mielipiteet kateudeks.
Ketä ja mitä pitäisi kadehtia?
Mikä toisinajattelija sellainen on, joka ei pysty kertomaan, miksi toisin ajattelee. On hyvä että on useita mielipiteitä, silloin syntyy keskustelua, jota varten tämäkin palsta on.
Ei sellainen käytös ihan aikuisille sovi, ettei pysty perusteluja esittämään. Sellainen
aikuinen oikein toopein toope onkin.
Keskustelun aiheena on vanhustenhoito, ihmettelen että yksityiset kiinteistöt ja niiden
kunto on muka tämän palstan aiheena. Kyllä täällä joku muu sekoilee kuin mina.
Pysytään asiassa, yksityisen tuottamat vanhusten palvelut vai kunnan.
Prfo fecy otti esille EU.maiden vanhustenhoidon. Kuka siitä osaisi kirjoittaa.
Olisi mielenkiitoista tietää miten Kreikka ja esimerkiksi Viro hoitavat vanhuksensa.
Neuvostoliiton ja sen, että valtion ylläpitämänä maa rapistuisi. Yhtälailla yksityiset antavat mm.kiinteistöjensä rapistua, ei siihen tarvita kuntaa.
Vanhustenhuollossa pitäisi kehittää enemmän kotiapua ja omaisten vastuuta, helpompihan se on heivata se v-mäinen anoppi sinne laitokseen, kun hänestä ei enää ole "hyötyä". http://www.polemiikki.fi/lehdet/2007/numero-1/vanhustenhoito-oma-koti.aspx
Viro ja Kreikka ovat EU:n kehitysmaita. Ei niitä voida laskea mukaan kun vertaillaan sivistynyttä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.
En ole korostanut yhteiskunnan valvontamekanismia käsittääkseni missään lauseessa. Olen puhunut hoidon vastuusta suoraan asiakkaalle. Ei siinä ole kyse yhteiskunnasta, vaan nimenomaan tästä hoidettavasta. Eikä ne luvat niin helposti mene, ja kaikki virheitä tekevät. Muistelen lähihistoriasta esim. poliisikyydillä yksityisestä vanhusten hoitokodista haettua hoitajaa, joka keskellä yötä vastasi asiakkaistaan melkoisessa tuiskeessa. Tuo laitos toimii silti edelleen. Tai erästä valelääkäriä, joka yksityisen vuokratyöfirman kautta oli palkattu terveyskeksukseen. Tuokin yksityinen firma on edelleen olemassa. Virheitä sattuu kaikille, mutta kyse on siitä ketä niistä vastuun asiakkaalle suoraan kantaa. Juuri tästä vastuukysymyksestä johtuen julkisen puolen sote- hallintokulut säilyvät tuotantoyksikköä lukuunottamatta(eli ylihoitajaa tai vast.) liki samoina. Päätökset ja valvonnan näistä ostopalveluista tekevät nimittäin tämä julkinen hallinto.
Viroa taas on turha verrata Suomeen kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Oikea vertailukohde on tietysti jokin vastaava sivistynyt valtio; esim. Ruotsi tai Saksa.
Jos olet ajatuksella lukenut kirjoituksiani, niin ollet todennut että nimenomaan vanhusten kasvava määrä tekee julkisen puolen sosiaali- ja terveyspalvelujen oman tuottamisen edullisemmaksi. Tämä johtuu siitä, että kaikki paikat ovat käytössä ja asiakkaita riittää. Ei yksityiselläkään talkoita tehdä, jos sitä tarkoitit sillä että ei kukaan kunnalla palkatta ole.
Ajatusteni vastustaminen on alkanut kustannuksista, ja on nyt edennyt työyhteisön hyvinvointiin. Tämä on mielestäni osoitus siitä, että perusteluni ovat olleet hyviä. Työyhteisön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös kunnan sisällä. Kehitys kunnissa on ollut ulkoistamisen suuntaan, mutta pitäisi muuttua juuri vanhusten suuren määrän vuoksi. Aikoinaan on varmasti ollut edullisempaa sijoittaa pari omasta hoitokodista paikatta jäänyttä yksityiselle, mutta se ei ole taloudellista tulevaisuudessa.
Pakko mainita että en ole vasemmistolainen, vaikka vanhakantaisempi niinkin voisi luulla. Julkisen puolen tehtävä on palvella kansalaisia kustannustehokkaasti, jotta yhteisiä verorahoja ei haaskata. Täällä nämä puolustuspuheenvuorot tuntuvat kovin tutuilta kuntaliitoskeskustelujen ajoilta. Hoetaan mm. seuraavia mantroja: yksityisen laatu on parempi, yksityinen on halvempi. Näitä ei pystytä näyttämään toteen pitävästi. Arvostamani ex- yritysjohtaja Nokiasta, Kalle Isokallio, on myös toivonut kunnille viisautta ulkoistamisvimmassaan. Hänkään ei liene vasemmistolainen åttopoika.
Eilisessä Iltalehdessä oli pääkirjoitukseen nostettu aihe "Ulkoistaminen lisäsi kuluja". Eikä syyttä, sillä kuten olen viesteissäni hokenut, ulkoistaminen peruspalveluissa on hölmöläisen hommaa. Kaiken lisäksi tutkimukset ovat näyttäneet toteen laadunkin jopa heikentyneen ulkoistetuissa terveyspalveluissa.
Miksi näin on? Kyse on poliittisesta pelistä, jossa yhteiskunnan varoja pyritään poliittisilla päätöksillä siirtää yrittäjille. Sinänsähän näin tehdään jatkuvasti ja joka kunnassa, mutta järki täytyy säilyttää päätöksissä. Kunta ei saa tuhlata rahaa, jonka se veroilla kuntalaisilta kerää. Yksityisen puolen palveluistaan ottamalla voittomarginaalillakin saadaan jo paljon aikaiseksi pelkästään Alasatakunnankin alueella.
Jos peruspalvelujen pitämiselle kunnalla itsellään on olemassa esteitä, näyttävät ne olevan pelkästään poliittisia. Ostopalvelujen suuri osuus kuntien menoista tai niiden suhteellisen osuuden nopea kasvu pitäisi olla kuntien päättäjille uudelleenharkinnan paikka. Voitaisiinko näitä palveluita karsia? Voisiko sote- yhteistyö tuoda tähän ratkaisun esim. vanhusten perushoidossa tai terveyskeskusten päivystyksissä?
On liki rikollista jos ei nyt tehdä vaihtoehtolaskelmia ulkoistaminen kontra tehdään itse.
"Tämän viestin olen laittanut sivulla kaksi olevaan keskusteluun koskien säästötoimenpiteisiin vinkkkejä kunnan päättäjille." Olen myös avannuta palvelusetelihanketta koskevan viestiketjun, jossa näitä samoja asioita. Nostan ne tälle sivulle, jotta voit perehtyä hieman syvällisemmin ajatuksiini.
Olen samaa mieltä kanssasi, että kilpailutus pitää suorittaa yksityisen palvelutuottajan/kunnan oman pavelutuotanon kesken. Huomio pitää kiinnittää laatuun, asiakslähtöisyyteen, hintaan
ja kustannustehokkuuteen. Ero on selkeästi havaittavissa. Niin laadun kuin hinnankin suhteen.
Kunta ei pärjää tässä kilpailussa, juuri sen takia esimerkiksi tuetun asumisen - palvelut
yksityistetään- Valitettavasti
Näkisi vain niitä lukuja jossain, niin voisi ottaa kantaa moneenkin eri asiaan. Mitä laatuun tulee, niin mistään ylimääräisestä laadusta ei kummassakaan tapauksessa kannata maksaa. Laatu ei voi olla tekijä kuin asetusten tarkoittamaan tasoon asti.
Tuettu asuminen, niin kauan kuin sillä tarkoitetaan asiakkaan kotona pysymistä, varmasti onkin ainakin nykyisillä määrillä edullisempi yksityisellä hoidattaa. Kuten on asian laita myös monessa muussa palvelussa, jossa volyymi ei riitä omaan työllistämiseen.
Hämmästyin mitä kolhoosilaatua tarjoat vanhuksille Vanhuspalveluiden suunnittelun tulee perustua asiakaslähtöisyyteen, siis siihen, mitä asiakas tarvitsee ja toinen tärkeä kriteeri on palvelun laatu, siihen asiakkaan tulee olla tyytyväinen, kolmas pointti on palvelutuotannon kustannustehokkuus. Yksityisellä yrityksellä ei tehottomuuteen ole varaa. Ja huomautan että siihen ei ole varaa yhteiskunnallakaan.
Vaikuttaa siltä, että nimimerkkki Pro fecylla ei ole tietoa vanhushoidon nykykäytännöistä eikä sen paremmin vanhustenhoidon porrastuksesta ja eri muodoista. Tämän voi päätellä hänen kirjoituksestaan. Ennenkuin jatkat, kehottaisin menemään kotikuntasi vanhustyön johtajan puheille ja pyytää tätä ammattilaista selvittämään mistä vanhustenhoidossa on oikein kysymys ja miltä sillä sektorilla tulevaisuus näyttää.
Joko loppuivat lorusi Pro fecy? Vai oletko selvittämäsä Köyliön vanustenhoito ja hoidon porrastusta? Näillä sivuilla annettiin hyvä ohje, kun kävi selväksi, eettä kirjoitat asioista joita et tuntunut tietävän.
opettelisit sinä kirjoittamaan...
Kun asiavirheitä ei ole. Pro fecyltä puuttuu tieto ja asioiden hallinta. Köyliiläisellä
sitä tuntuu olevan.