en koe itseäni hirveän masentuneeksi. vuosi sitten kyllä enemmän, enää en. minulla on pari kaveria ja pystyn ottamaan ilon irti heidän kanssaan. joku ilta tulee sellaisia kohtauksia että rupean itkemään ja ajattelen, ettei kuukaan välitä minusta, haluan kuolla ja kun ajattelen vanhempiani niin tulee sellainen olo että en voi tehdä itsaria, heidän takia. rakastan heitä. näitä "kohtauksia tulee harvoin ja siksi ihmettelen mikä minulla oikein on. en yleensä itke mutta näinä kohtauksissa tulee asioita mieleen jotka on tapahtunut muutama vuosi sitten ja suren niitä tapahtumia ja jään harmittelemaan mitä on jäänyt tekemättä ja mitä olen tehnyt.sitten tulee mieleen vanhemmat ja rupean itkemään enemmän. olen tuottanut heille pettymyksiä, ollut ärheä ja harmittelen niitä. kumpa niitä hetkiä voisi estää, etten ole tehnyt mitään. nämä eivät tunnu ihan samalta kui¨'huonot päivät' niitä tavallisia. tuntuu ihan eriltä, tiedän koska pienempänä koin välillä sellaisia huonoja päiviä, miksi minusta tuntuu ettei tämä ole sitä?
outoja "kohtauksia"
tyttö-
1206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En tiedä muuta kuin että sano äidillesi/isälle että haluat jutella. Kerro että kadut pahoja sanoja ja ajattelemattomuuksia. Pyydä anteeksi.
Olisiko ns. omatunto joka kolkuttaa?